Abbebech Maatewoos
Neelsen Maandeellihu tiraanskeeb «Tiranskeb» yinanni bayicho Wodiidi Afriki giddo, Ella 1918 «Xoosa» gosa yinannitenni ilamino.
Mala’lisannoricho anjesinni hee’re wole qooxeessinsa gosa massagaanchowa, «Tembi» gosara miila ikke budunni assinanni seerra la”anni lophino.
Rosoho jawaata ikkasinni, Yuniverisite e”e seeru /Law/ roso qajeele fulino.
Fulihu gedensaanni, Yuuniverisitete giddo hee`re la”inore « Waajjuullu hadhino doogora woy buusira koliddu hadhoonke woy fultoonke» yine uurrinsoonni appartayidi «Apharted» seera efi`re giwatenni sharro hanafi.
Sharro hanafihu gedensaanni, «EENS» paartera miila ikke sharramanna, « Gobba finqilino» yine usuru minira qolloonniha shiima yanna gedensaanni tirrisi.
Usurunni fulihu gedensaanni, «Sharro lede sharrama hanafita» boode yanna gedensaanni wirro usurre «Reyote yoo» uyinoonnita gargarooshshunni « Dirosi baala» usuramanno gede assini.
Maandeelli; sase galte adhe lee ooso ilinoha ikkanna oososi ooso ledo tonaalamala /17/ ikkitino. Ikkollana 2ki meeshsho 80 diri balla hee’re adhino galte ledo sumiimme hooge ti’rinota kullanni.
Goofimarchoho 27 diro usurame fulihu gedensaanni, Dimokiraasete anna ikke Wodiidi Afrikira Pirezidaante ikki. Pirezidaante ikkollana; usuru mine jawa diro keeshshasinni xisso macciishshantannansi shiimu diri gedensaanni billoonye woleho ee agure heere, xagisiranni ilaminkunni 95 dirisinni tenne kalqenni baxxino yinanni. Konnira; lubbotenni nootto yanna giddo halaale shokkishittokkiinni gobbakkiranna dagakkira dancha ikkino coye baala assite sa“i.
Mitto Barra Gashshaanni Hashshiishi`re Daye Waalcho Ganganawo…
Galte:- Ayti?
Gashshaanni:- Aneetina fani.
Galte:- Kawoote koo mama hashshiishidhe daggeeti?
Gashshaanni:- Xa coye batisa agurte sammi yite waalcho fanie.
Galte:- Difaneemma maa abbatto hakko hashshiishiroottowa gali.
Gashshaanni:- Difanatta?
Galte:- Ee difaneemma.
Gashshaanni:- Aguri fani?
Galte:- Difaneemma.
Gashshaanni:- Mahooyye fanattaekkiha ikkiro way bale nootera umo’ya huneemmo yee jawa kincho haare way bale giddo tuge waalchu mule daye maaxami.
Galte:- Way suunita huuro macciishshite ane galte’ya bao ani galte’ya
shiishishoommati aneeti yitanni wu yite raartanni mininni kubbite fultu.
Gashshaanni:- Waalchoho maaxame noohu lukki yee minira e’e waalcho cufi’ranno.
Galte:- Mine fanie
Gashshaanni:- Hakko hashshiishirittawa gali.
Galte:-Amanyootu heerohe itamanni noommana fanie?
Gashshaanni:- Cancishshootie goxammoraatina yaanno.
Galte:- Fanie yoommahewe?
Gashshaanni:- Difaneemmo yaanno.
Galte:- Fanattoekkiha ikkiro qachu manna hare kaysireemma.
Gashshaanni:- Hatti ani baxeemmote tenne saatenni mamiinni dayittaronna angakkira cuuicho ay worinohero hakkuy manni alba kulattae yiino yinanni.
Boddi Gosa
Aleenni la’inanni manni Itophyu giddo tonaalee gosa gamba assine wodiidi oomo yine su’minoonni zoone giddo Jinku qooxeessira afantanno « Boddi» yinanni gosaati. Sidaamu qoqqowinni hawaasi quchuminni 511 kiilomeetire faffe afantanno gobbara heedhanno mannaati.
Roorenkanni budeho irkidhino daafira mulloottu hadhannoha ikkanna; dirunni mitte higge «Ellu» agani giddo Jawu godowi noosi labbaaha xumu gede assite kiirtanni heewisantanno. Sa”i diri giddono heewo assite sa’ino.
Labballu xumillu heewo sa”ate aganu giddo saadate mundeenna ado karsite agganno. Konne assitanno woyte meentu towaatanninsa qeexaa’lanno. Qeelihura jawa ayrrinye uynanni.
Adhanna adhammensa gari; mittu mitte beetto baxiro mitto diro mundeenna ado karsine hayikkinsanni soorranniha ikkanna; lemoo woy lemiinaonte booto dirreenna; kubbe sa”iro adhanno. Sa”a hoogiro; dadillinanni daanno diro wo’naalanno assinanni.
Kalqe La`no
Israeelete gede, Egennaamonna hegersaamo ikki.
Chaynu gede, Loosatto loosira jawaata ikki.
Wodiidi Koriy gede, Harancho yannanni loonsiro lophinannita farcirattoha ikki.
Ameeriku gede, Qasiisattoha ikkitooti araarsattoha ikki ikkinnina.
Ferensayete gede, Egennaammanna, jawaatuulleho hayissichaabbe xagarattoha ikkitooti.
Griikete gede, Busullekki egennotenni horonsiri.
Jaappaanete gede, Yannate teknolooje horonsirate feeffata ikki.
Kaanaadu gede, Afiroottoha hoogginorira beeha rosi.
Afriku gede, Techo geeshsha kadante heedhe, kado sharramme hoo’linannita de’ooti.
Saud Arebiyu gede, kuni hakkiichi gobbanni daynohona yite badde miiccooti.
Yukreenenna Ruusiyu gede, Sainore, gawajjannoricho affe heedhe wirro haaroonsattoha ikkitooti.
Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015
