Inquxaaxaashi lowo geeshsha hagiirsiisannohonkanni. Daraarchuwa`ya baala ee gudummo. Olluubbanke baca shilingubba, diinaarubba uytinoe. Saantubbate batinyi kiiro sorisiisie. Ikkirono baca woxe afi’roommo.
Hedoommore baala hidheemmota ammanummo. Duruuretenni hidhoommo shoole karameellubba giddonni mitte xaaxaanchu giddonni fushshe mummuuxanni ama`ya shalaggo assinammora xa`mummose.
“Rosu mini uddanonna maaliyakki hidhattoti onte shilinguwa noohe’ yitue. Hagiidhummo. (Daabbo iti yite immaamma Sheggitu ofoshshiisha hooggoomme“ero baca afi’reemmonkanni). Mine ofolle ama`ya durishshe uytinoe maala itanna mitu mitu olluubbanke manni ikkito qaagantue. Mittu abbaabba Aggaafaari illesi kechi yee daraarchubba mitto mittonkanni :-
“Kuni ayeeti?”
“Amanke mootichu ledooti!” yuummosi. Barneexasi fushshanno woyte arrishsho fooliishshidhe egentinnokki badde qoonchisi waajjo ikke culu culu yaanno.
“Kuni mootichankeeti yaate? qaaqqo ikkikkinni jawa manchooti lawannohu! la“anno gara yiittorona? hoolie ka`a! kuni dibaxisinoe soorrinoena.
Qullaawu mikaeeli sholesi amade saaxinaeeli qorichishanna leellishanno daraarcho uummosi.
“Shole bise mayra lawisittoya?”
“Sholenna bise dimitteteni?”
“Sammi yii! sholenna bise mittete yaannoenso? ‘ama beettote game rosiissu’ maayyena ikkohena, qoleno kume qoolunni kume qoollatenni sokkaasinete murrichi Qullaawu Mikaeeli mittu callichisi Saxinaeeli aana gaade noota misile loosittoyyanni? hayi anje! hanni wole leellishie?”
Qullaawu Gebrieeliha uummosita kechi yee la“anno woyte illesi Qulxu`mete ille gede gaariweelo ikkitu. Shiimare muushshi yee duduwaanchu Qullaawu Gebrieeli giirate aana qaafasi, wala yaanno buwani aana suutunni ha’rasi mayra gatisittoyya?” baalante misilla aana soro noota fushshe maaqqiichote giddo daraaro dirroonni misile doodhi.
Umaalloonni worino soorrantino saantubba giddonni bakko kayise uyie “lophi qaaqqo`ya! Selemooni hayyo, Maatusaala diro, Iyyoobi cinca mittu Magani oohe! amakkinna annikki madaarattoha assohe” yee maassi`re“e “hakku annikki hiitto gali?”
“Doobbiichu dewee`lita isooti kulinoehu.”
“Coyi`ra hanafi? Maganoho mayi hoogamannosi?
Jawaati woyyanni noosi” yeennae fulummo. Daanno dirira Abeba aggaafaarira daraarcho eemmosihu gedensiiseeti yaanni minira higummo. Minira e“eemmo woyte durishamino maali fooli su`niie.
“Maala hiikkiinni abbitta?”
“Ate woronke! ateetiwe hiroottonkehu”
“Daraaro ee abboommo saantubbanni?”
“Ee! Maganu wulatakki baatohe. Onte shilingenni boco madawe Maargejawiinni hire dawomma. Xa qole buna gafeenna mininke ayyaana ayyaana su`naanno.”
Naaxxillu macciishshamie. “kayinni rosu mini uddanonna maaliya`ya hidheemmo saante aaninni adhitta?”
“Horontanni! ise dikiseemmahe?
Hagiidhummo. Mitto birranna sumune uyite“e qoce ha`re maaliya`ya manatsirente ledo hidhammora xa`mummose.
“Awaawurtannohe” yite gibbue.
Tennenni cooyi`rammanna kiristinnu ama`ya Immaamma Boggaalechi mitte daanteeletenni diwantino saane amadde e“e “maati?” alba xiphi yite xa`mitue.
Kulummose “uyisi, jaallasi gobbaanni no ledosi hadhannona” yituta rahe fule ani hedoommota manatsirente ledo noo barneexa wodhinoha Sisay Gobiixi woshshummosi. Manatsire techo soorri`no.
Amo! manatsire nooha barneexakki ama`yara e`e leellishise!”
“Maayyena” yee boonanni alba`yaanni qaafi. Ama`ya hakkonne muddamino arrawisinni ammansiiseennase birrenna sumune haa`ne qoce ha`nummo.
“Gerechu gogi noosihu?!” huurosi gotti asse coyi`ranno daddalaanchu.
“Lukkichu gogi noosihu!” ledosi raartanno alluu ooso. Daddalaanchu sammi yeensa loososi loosi`ranni sa“i.
Dikkotenni hingeemmo woyte olluu ooso ninke mine abebayyooshi godo`litanno. Asinaakechi oso`litanni dibbe gantanno. Mesereti, Sebile, Faantishi, Tsehayi, Asseggedechi, Hawwa,.. anga gantanni haadhannose. Kifiifote sabbi minunni mine doyitanna koattensa aana qammi`rino. Sharu koatte, laastike koatte, mulla lekka leeltannoe. Gobbate budu uddano, shaama, shinshine uddidhe biiffino. Ama`ya sumune uyitunsa.
Ayirritine keeshshenke ayirritine
Dirunni labbaa qaaqqo iltine
Sajjoo siitta usudhitine…
Ayirritine keeshshenke ayirritine!
Manatsiretenni la“eemmonsa woyte haanja labbanno. Olliichonke Immaamma Bellexu mine sirbitanni hadhanna ani jaalla`yawa harummo.
Qexxiisi ufuuffa ufuufanni no, Terrefe Geljo godowasi kikkisanni itino sagale daafira hagiirrunni hasaawanno, Gobxi manatsire tonneege biddi assanni wodhanni ispoortanya ikkannota hasaawanno, Semlaali karameella butuke bebbeehanno, Shaaqa hidhanno birrete kuwaase daafira hasaawanno. Yixini rosu minira e“anno woyte hidhanno dafitarra, irsaasenna laaphiise yaanni waadanno,…
… Alemitu waadaancho daraarcho`ya adhite firaanke uyituekkinni keeshshiishshue. Busulletenni heleqqi yaanni wole hajora waalchise widoonni sa“oommoha lawanni leellummose. Ise kayinni kalaqama`ya nafa habbinoha labbu. Gedenaanni anino afoommokkita, iseno uyitannokkita ikkine ba`noommo gedeenni, inquxaaxaashi sa“i.
Layinki barra hoowensa mule jaalla`ya ledo godo`lanna woshshite“e sumune uyitue. Daafuro`ya coyi`re fushshi’roommokki qaaggo baala hawummo. Ga`a leellishora e`nanni shilinge heedhue!!!
-Umikki mixo mixi’ra hoogittoro wolootu mixo gumulsiisaancho ikkatto!
Haaru diri e“ino. Rosamino garinni haaro hexxo assi`nammora qixxaamboommo. Anfinte gede manchi beetto wortannoti hexxotena hexxo assi’ra danchate. Mitu mitu isonni hexxotennino sa`e mixi’ra hanaffunkunni keeshshitino. Hattino danchate. Mixi’ra qajeellete malaateeti. Kabbi facci yinanni yanna mulla gede hunantenni mixi’ra woyyitanno. Konni daafira techoo hajonke konni aana illachishshinote.
Umi hajo mixi’ra dancha ikkite heedheennanni mixi’rate geeshshira calla mixidhanno mannooti daafira la`no. Mitu mitu manni mixi`rannohu mixi’rate geeshshiraatilla. Heeshshosi aana haariimannokkihanna busule mancho lawate. Konni gobbaanni mayra mixidhannoro; maa mixidhinoro; hiittoonni gumultannoro horontanni diaffino. Gadachante mixidhinohaati labbannohu. Mixonsa diaffino; diino hasidhannose, diammantannose, gumulateno disharrantanno; kayinni mixidhanno. Kuri gedee mannooti mite mite mootimmate uurrinshuwa ledo mitto labbanno.
Togoorino no, bedeedantino mixo mixi’ratenni umonsa naadisate wo`naaltannori. Wolqansa aleenni ikkitino mixo mixidhanno. Lawishshaho meyaa jaala nafa heedhunsakkinni konni dirinni adheemmo yite mixidhannori; paaspoorte heedhunsakkinni gobbate fuleemmo yite mixidhannori; woxe codhitukkinni minenna kaameela hidheemmo yitannori. Batinyu mixo mixo ikkitukkinni yortote widira shiqqinote.
Illachiinshe la`nummonsaro batinyu kakkayissanno sokkuwa batisse macciishshitannonna hatte bubbenni iibbabbitinoreeti. Tenne kakkayissanno sokkuwa macciishsha busha ikka hooggurono mixote widira e`nanni woyte kayinni mixo assine diborreessinanni. Cu`minnanni coye mixi’ra hasiissanno.
Qoleno lowo geeshsha laaffinonna kawa e“i yinannikki mixo mixi’rate rosichinni dimbitino mannoota la`neemmo. Kuri qole mittu barri hoshshora callaati mixidhannohu. Daafura dibaxxanno. Sharrama dihasidhanno. Gumaamma ikka kayinni halchitanno. Konni daafira shota mixo mixidhanno. Hakkiinnino mixo’ya naandannite yite maala`litara higganno. Illachiinshe la`neemmo woyte kayinni mixo cee`maaleessu mixo ikkitino gede e“annonke. Haaro seyoote raga dileellishshanno; daafuru dinoote; niri halchonna yortonsa wirro mixidhanno. Togo assite mixidhannohu heeshshonsa giddo mixi`nanni coyi hoogeenna ikkikkinni mixonsa gumulate hasiisanno daafuro daafura hasidhannokkihuraati.
Wolootuno no doorshu noosekki mixo mixidhannori. Baalunku anfummonte gede gobbanke akatino mixote di-injaanno. Coyibba hashshu soodi kiiro soorrantanno. Batinye soorro qole guffanno gedeete. Gumulleemmo yite mixi’rate Wocawaaru aganira sase xibbee kume birra amadoottoha ikkiro ati mixo gumulate Arfaasu aganira ka“atto woyte waagu lamala xibbee kume iille agarannohe.
Togo yinanni baca hendannikki akatubba kullammora dandiineemmo. Mixi`neemmo woyte gobbate akata hedote giddo wora hasiissanno. Mittu coyi aana calla illachisha dancha dikkitino. Togoo mannooti umbete rakke anga uytannore ikkitanno. Wole doogo dileeltannonsa.
Hay hoola! Togoorino no; mixote yinanni coye horontanni heddannokkiri. Maaho? Yiniro “woraahu kaaliqaati” yitanno. Insa kaayyo kaaliiqi angara nootanna insa mixi’ra bacano kaa`litannonsakkita kultannohe. Manchi beetti mixi’ranno woyte kaaliiqi hagiidhanno maxaqoonye yitanni mixi’ra dancha ikkitinota huwachishahera higganno. Kaaliiqi umisi wodaninke halcho wonshannohu mixi’ne loonsummorooti yiittonsaro qullaawu qaali giddonni xuruurtanni yekkeero halashshitanno. Tenne hajo aana yekkeeramate fushshitanno wolqanna yanna mixi’rate fushshiteemmero woyyannonkanni.
Wolootu qole mixidhannokkihu rosichu noonsakkihuraati. Sammi yite heedhanno. Insa kalqe giddo arrishshote hundaanni haaru coyi dino haaru coyino hee`rara dihasidhanno. Heerate gobbaanni ikkitino halcho dinonsa. Fooqa 5nna wocawaaro mittu mereero hanni mayi badooshshi nooyya yitannohe. Coyibba uminsa yannanni heeshshonsa giddo kalaqantanno gede calla hasidhanno ikkinnina insa ayee coyirano wo`naalsha assa dihasidhanno.
Tenne baala la`nummona. Qara xa`mo malu maatiyya yitannote. Malu aleenni la`nummori gurcho assate. Dandiitinanni bikkinni calla mixidhe. Bedeedantinokkita, cee`ma jawaachishshannokkita, yannate akatubba hedote giddo wortinota, mixi’rate geeshshira ikkikkinni gumulate ikkitannonna injiitanno mixo mixira hasiissanno. Dimixireemmo yaa gara dikkitino; diino qoossote. Ati umikki mixo mixi’ra hooggittoro wolootu mixo gumulsiisaancho ikkatto.
Jeefote sokkanke xaano mixi`no yitannote. Mixi`nummoro xe“annonke coyi dino. Mixi`noommota gumulate wo`naallo. Mixonke guma laalturo danchaho; gumaa`ma hooggurono daanno dira rosicho adhineemmota ikkitanno. Dacha haaro diro!!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 2, 2017 M.D
