Qiddist Gezaheny
Baalunku qarri umisi furcho afi’rino yee ammananno. Hattono babbaxxino qarri batinye dancha kaayyo haa’re daannoha ikkasi coyi’ranno. Xaaddannosi hiittenne mitiimmubbara umisi furcho hasatenni daafure di egennino. ‘’Ga’anni techo woyyanno’’ yitannoti heeshshosi massago noosi. Kunino heeshshotenna loosisinni gummaamo ikkanno gede assitinosi. Ilame lophinohu Itophiyu Aliyye gobbate kifilera Tigirayete Qoqqowiraati. Maatesi loosoho Addis Ababa doyite daggu yannara suuwosi waammoonnita Tigraye agure maatesi ledo fula dandiino. Busha dancha bade afikkinni Sasu diri qaaqqi hee’re dayi yannara Addis Ababuno haammata loosu waalcho banqa asse faninosi.
Qaaqqimmatenni wedellimmate geeshsha busha dancha sayisino Addis Ababahono umi diriminni jawiidi deerri geeshsha rososi harunsino. Jawiidi rososino Addis Ababu Yuniversitera Komersi kolleejera Maarkeetingetenni maassamino. Hatte yannara daddalu loosira bobbahe konne deerra iilleemmo yitanno mixo hooggusirono loosoho kayinni jawaata ikkasi kayisanno. Qaaqqimmate yannanni kayise loosoho noosi baxilli, kakkaooshshunna jawaante techono isiwinni dibaxxitino.
Looso ga’ara yine gashsha isiwa dihendanni. Roorenkanni looso ga’ara yee gashshanno manchi ledo xaadooshshu dinosi. Konninino qooxeessisira noo mannira sayisannohu konne loosu baxille ikkinota loosu miillasiwiinni buunxoommo.
Loosu baxilli, manna ayirrisanna qinaambe xawishshasi ikkitinohu techoonkehu seyoote amado wosinchinke ‘’Hose daddalu minna annimmasi bikkantino hallanyu maamari (ሆሴ ትሬዲንግ ሃዉስ ኃ.የተ.የግል.ማህበር)’’ safaanchinna anni kalaa Yemaane Gebresillaaseho. Kalaa Yemaane loosoho noosi luphiima hasattonni kainohunni Maarkeetingete rososi jeefisi yannara maatesi bobbakkino Elektirikte uduunni daddalinni bobbahe Sase dirra geeshsha loosino. Maatesi kaa’late mite yee hanafino daddali lophenna hala’le techo seyoote birxichira iillishinosi.
Kaimasi maatesi ledo assi’ratenni babbaxxinoha Elektirikete uduunni daddalo rosinohu kalaa Yemaane Sase dirra geeshsha maatesi ledo loosino. Sase dirra gedensaanni kayinni umisinni dadda’late qodhe wo’mu wodaninni loosu giddora e’’ino. Umisinni hanafinohu umihu daddalu loosi siwiillate xuxxulu daddalo ikkinota qaaganno. Xuxxulunni hanafaminoha siwiillate daddali looso gobba giddora eessate widira losse siwiilla gobbayidinni abbisiisanni gobba giddo bebbeehate loosono loosino.
Siwiilla abbisiisatenni 15 dirrara loosinohu kalaa Yemaane; fulote daddalinnino buna lede addi addi laalcho gobbayidi dikkora shiqishanni keeshshino. Fulotenna e’’ote daddalisi lophanninna hala’lanni ha’ri woyte Hoteelete investimentewa soorro assatenni shoole dirra gatamarshu yanna gedensaanni techo Tonnu diri albaanni loosu giddora e’inota Addis Ababu quchumi giddo afantanno Kappitaali hoteele mina dandiino. Hoteele hatte yannara beeddakkote deerra uynoonninsa shiima Hoteella mereerinni mittenna Hoteelete industirenni haaro coye haadhe dagginota ikkase kayisanno.
Fulotenna e’’ote daddalo garunni lossa dandiinohu Hose daddalu minna annimmasi buuxantino hallanyu maamari; Kappitaali hoteele loosate lowontanni dimitii’mino. Loosu looso kalaqanna fooliishsho nookkiha loossannoti tini uurrinsha sa’u Shoole dirra kawa kayinni minnate latishshi handaarira bobbakke tiro noo looso loossanni afantanno. Minnate latishshi handaarira bobbahasira qaru korkaati handaaraho macciishshinanniti batidhino raare ikkitanna, baxxinohunni ragu ragunku macciishshinanniti mine hasidhannori xa’mote canci mittohonna qarunni kullannite.
Handaaraho macciishshinannita batinye raare macciishshinohu kalaa Yemaane; daddalu loosira mule nooha ikkasinni noo foonqe xiinxallihu gedensaanni hattono Kappitaali Hoteele mini yannara afi’rino rosichonna egenno horonsi’re minu latishshi handaari giddora e’’ino. Loosu giddora e’’i yannara yannatenna islanchimmatenni loosa massagosi assi’re gummaamo ikkannota ammanatenniiti. Gummaa’masino dagoomu xa’mora dawaro ikkitara dandiitannota hedatenni minnate latishshi handaara karsamino.
‘’Loosu aana noo manchi duuchanka woyte mitiimma xaaddannosita huwatatenni ikkollana xaaddanno mitiimmubba hiittoonni sa’’a dandeemmo yee loosa noosi’’ yaannohu kalaa Yemaane; babbaxxino qarri haa’re daanno kaayyo horonsi’ra hasiissannota huwachishanno. Konninnino konistiraakshiinete handaarinni barru barrunkunni leellanno qarra dandee xa layinki doyichora minsiisinota hee’nanni minna maassiisa dandiino.
Mittu diri albaanni addis Ababu quchumi giddo 22 yine woshshinanni qooxeessira 30 minu wiliilchira ikkitanno minna lamalu dirimi noonsare “Roha Rilisteete” mine maassiisino. Xa kayinni layinkihanna jawiidiha minnate gatamarsha amandoonni yannanni balaxe jeefisatenni hajamaanosira uyino.
Layinki doyichonni maassiisino minna Addis Ababu quchumira “Hayat Beshale” yinanni qooxeessira “Yereri minna” yaamantannoha ikkanna; minna 23 kume kaare meetire aana minantinoreeti. Gatamarshu loosi Sase dirra giddo jeefisate hende hananfoonniha ikkirono lamu dirinna lee aganna giddo jeefaminota hasaawinonkehu kalaa Yemaane; minna haanja base lede ooso godo’litannowa, mannimmate guunte loonsanniwa, kaameelu uurrannowa, balete wayinna wolootta qara ikkitino hajubba hedote giddo wortinore ikkansa xawisino.
Addis Ababu quchumira noota hee’nanni mini hasattonna ajjinota minu shiqisho gamunnino ikkiro shotisate kaa’litanno yee minu latishshi handaarira bobbahinohu kalaa Yemaane; qarru mootimmatenni calla tidhamannoha ikkinokkita ammananno. Baxxinohunni dureeyye uminsannino ikko mootimmate ledo qinaabbe wolootta doorshuwanni handaara irkisa dandiituro gobbate leeltannota hee’nanni mini shiqisho halashsha dandiinannita kayise; isino hee’nanni minna mine hiratenni gobbaanni mootimmate ledo qinaawe teesaanote hee’nanni minna minate hasatto noosi.
“Hose Riilisteete” babbaxxino bikkinni minsiissinore hee’nanni minna luphiima e’’o noonsa dagoomu bissara calla ikkikkinni mereerima e’’o noonsa teesaanono horonsi’raano assa dandiitanno uurrinshaati. Teesaano wolqansa fajjitu bikkinni Viillu minna lede mittu, lamunna sasu gonxanni mini noonsare babbaxxino doorshinni shiqqinore hee’nanni minna hidha dandiitino. Minna addi addi doorshinninna bikkadu waaginni shiqansanni aleenni gatamarshu amandoonni yannanni balaxe jeefamasi mine hasidhannore hagiirsiisinoha ikkasi huwata dandiinoonni.
Minnate gatamarshi goshooshamara qara korkaata ikkinohunna baxxinohunni muli yanna kawa rahotenni soorramannohu gatamarshu uduunni waagu lexxa qara korkaata ikkitinota qummi assannohu kalaa Yemaane; qarra shotisate e’’o afi’nanni woyte mitte hinge halashshine hirrannita kayisanno. Gatamarshu uduunni waagi mageeshshi geeshsha lexxirono hajamaanosi wodhitino waagu wodhonni ledote baatooshshe xa’mikkinni minna mine uyino.
Babbaxxino daddalu handaari aana bobbahatenni heeshshi yee loosannohunna loosoho balaxo aannohu kalaa Yemaane; fulotenna e’’ote daddali loosisinni, hoteelete handaarinni 700 ikkitanno loosaasinera uurrinshunna yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqino. Aaanteteno halashshe loosate hedino hee’nanni minna gatamarshinni hala’lado loosu kaayyo kalaqannota kulinonke.
Baxxinohunni hee’nanni minna 30 nni 32 dirimi noonsare 360 minu wiliilcho amada dandiitanno minna Boole minate mixo noosita qummi asse; mixosi loosu widira soorrate hasiissannota balaxote qixxaawo assinoha ikkanna muli yannanni gatamarsha hanafannoha ikkanno. Ledoteno mootimma gobbate baxxinohunni Addis Abebaho nooha hee’nanni mini qarra gatisate hallanyu uurrinshuwa ledo ikkatenni loosate qixxaawo noasita kayisatenni mootimmate ledo halamme loosate fajjatenni ledote qixxaawinoha ikkasi xawisino.
‘’Mittu manchi callisi hiikkano di iillanno; halamme loosa kayinni gummaamo assitanno’’ yaannohu kalaa Yemaane; qotisira uurrite kaa’litannosiri batinye daga hee’ransa kayisanno. Baxxinohunni uurrinshate lophora isinni aleenni egennotenni, hedotenna babbaxxitino doogonni annimmatenni jawaattanni noorinna uurrinsha kaa’litannori batinye daga hee’ransa coyi’rino. Techo iillino deerrino loosaasinesi lede ledosi noo daga baalanti fushshitino ledote guma ikkasi xawisatenni; aanteteno halamansa suffeenna konni aleenni gummaamma ikka dandiitannota noosi ammana xawisino.
Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015
