Seyoote yaa xiiwote gumaati yee ammananno. Anjenni hanafe lekkate kuwaasera noosi baxilli addintanni baxxinoho. Konninni, qachaho darawosi ledo lekkate kuwaase ga’nanni lophino. Qachaho calla digatino; lophanni dayi woyteno kuwaasete noosi baxillinna dandoo ledosi lophiteenna Alatta wondi kanami lekkate kuwaase gaamo karsame goole eessaano basera godo’le sainota coyi’ranno.
Kuwaase batise baxannoha ikkirono addi addi korkaatinni godo’laanchimmatenni lowontanni dixiiwino. Albasi daddalu widira qole babbaxxino daddalu loosi aana keeshshino. Xaa yannarano roorenkanni Bunu daddali handaarira bobbahe afamannoha ikkanna konnira qoteho sai dirinni hanafe ilame lophino qooxeessira Qamadete bullee faabrika uurrise bullee laashshanni afamanno. Alatta wondi quchumira afamanno Qidduusi bulleete faabriki ha’nuri kalaa Maatewoos Qaa’misohu.
Kalaa Maatewoosi Qaa’’misohu ilame lophinohu Sidaamu qoqqowi Alatta wondi woradi Tittiru olliiraati. Dirisi fidala kiirate iilli woyteno 1ki-12ki kifile geeshsha hakkonni ilamino quchumira afantanno babbaxxitino mootimmate rosi minnara harunsino. Annisi rosunni ammanannoha ikkirono isi kayinni kawiinni sa’’e rosunni dixiiwino. Roorenkanni giddoyidi hasattosi harunse umisi doorsha doodhino ikkinnina.
Rosisira qoteho lekkate kuwaasera baxxino baxilli noosita coyi’rannohu techoonkehu seyoote gafi wosinchinke; rosunni xiiwinokkihuno konninni kainohunni ikkinota dimaaxino. 1995M.D kayse 2002 M.D geeshsha Alatta wondo kanamu lekkate kuwaase gaamora godo’linotanna “hatti yanna wodiidi qoqqowi hundaanni hee’noommo yanna ikkasenni gaamonke Sidaamu zoone gobbaanni babbaxxitino qooxeessubba ha’ne godo’linanni quchuminke su’ma woshshiinshoommo yannaati” yaanno. Hattono isira lowo rosicho uyitinosita baxxinohunni mannu ledo egennamanno gede furcho ikkitinositanna dargunni darga millise qooxeessubbate akata huwatanno gede kaa’litinosi yanna ikkase qaaganno.
kalaa Maatewoosi gaamote ledo noosi keeshsho (2002M.D) gedensaanni yanna hunikkinni albasi daddalu widira soorrinoha ikkanna umi yannara bayiru rodiisi Bunu Industire giddo sooreessimmatenni loosa hanafinota xawisanno. Hakko loosanni afi’rino rosichinni umisinni loosa hanafinota hasaawinonke. Kunino, konni albaanni woloottu manni uurrinshuwa kontiraatunni adhe loosanni keeshshinoha ikkanna 2011M.D hanafe umisinni Alatta Cuukkote woradira shoe Buni Industire hidhe loosanni afamanno. Hattono 2014M.D Oromiyu qoqqowira Guji zoone Shaakkiso layinkita shoe Buni Industire uurrisira dandiinoha ikkanna tini lamenti uurrinshuwa xaa yannara loosu aana afantannota xawisanno.
Konne calla dikkino 2016M.D Alatta wondi quchumira bulleete faabrika uurrise loosanni afamanno. “Qidduus” yaanno su’ma afi’rinohu bulleete ijaari barrunni 420 kuntaala bullee laashshate dhuka afi’rinnoho yaannohu kalaa Maatewoosi; sasente uurrinshuwa hundaanni xaphooma 57 qansootira uurrinshu loosu kaayyo kalaqantinoha ikkanna 400 ali qansooti kayinni yannate geeshshi loosu kaayyo kalaqantinosare ikkansa coyi’ranno.
“Anje ajuujakki heedhanniiti noottohu?” yitanno xa’mo techoo seyoote gafi wosinchinkera shiqinshoommo xa’mooti. “Co’ontanni!” yee dawari.
“Hiitto?”
“Tenne uulla aana ajuujasi hee’rannohu kiirotenni shiima mannaatilla. Aneti anje hasatto’ya lekkate kuwaase godo’laancho ikkate. Kayinnilla, coyi ani hedoommo gede dikkino. Konnira, wole doorsha la’’a hasiissanno. Konni garinniiti doogo’ya soorre konni handaari giddo afamoommohu” yiino.
Tenne harinsho giddo baxxino garinni hekko ikkinoheri woyi qaagattohu heeshshote tunceenyi hee’ranno? yitanno xa’mora dawaranni “Heeshsho umise hekkotenni wo’mitinote; hattenne hekko tayinse sa’nirooti gumaho iillinannihu. Heeshshote doogo aana batinye xiiwo xaaddino’’e; xaano xaaddanni no; albillitteno xaaddanno. “Seyoo xiiwote gumaati” yaatenni xaphi asse dawarino.
Baxxino garinni mitte yannara xaadinosire qaaganni;” 2012M.D Alatta Cuukkote Bunu Industire giddo kontiraata adhe loosanni noommo yannara lowo kisaari xaadino’’e. Anga’yara noo woxi goofeenna mulla anganni gatummo. Ikkollana, hexxo mudhummokkinni layinkimeeshsho haaru garinni loosa hanafeennaati coyi taalinohu” yaatenni batinye hekko giddonni mitte kulinonke. Xaa geeshsha heeshshote doogo’ya aana hekko xaaddinoe; xaano no; albillitteno heedhanno. Kayinnilla, xiiwo qolle xiimbanni sharramme loonseeti gumaa’ma dandiinannihu; hendoonniwano iillanannihu yaatenni hexxo mudha hasiissannokkita huwachishanno.
Gobbate gede Bunu gobbayidi woxu soorro afi’neemmo umikki doogooti yaannohu kalaa Maatewoosi; Sidaamu qoqqowino Buna hala’ladunni laashshinanni qoqqowooti. Muli yanna kawa Sidaamu Buni kalqeteno hasamanni afamanno; danchu waaginnino hiramanni noo yanna aana hee’noommo. Konni daafira isilanchimmate aana kaajjinshe loosa hasiissannota ammaneemmo. Bunu handaari giddora e’neemmo woyte mite mite yannara saamunna sumimmete hoongi hee’ranno. Buninke islanchimmate deerri xa noowiinni aleenni woyyeessa dandiinanni hee’nenni umonke roorsine baxatenni loonseemmo loosi umonke qole gawajjanni noo daafira bunu islanchimma aana loosate anerano yawo noo’’e yaanni bunu islanchimma agarsiinse sufisiisate widoonni handaaru bissarano qeechu noonsata qaagiissino.
Dagoomittete yawo fulatenna beeqqo assate widoonnino qooxeessisira babbaxxitino yannara mannoomittete kaa’looshshi hasiisannonsa dagoomu bissara callinnino ikko gaamotenni kaa’looshshenna irko assannota kule sa’’ino.
kalaa Maatewoosi aantete mixosi xawisanni; Bunu hadaari widoonni islanchimmasi agadhino buna kalqete dikkora shiqishatenna egensiisate soyaanchimmate fajjo adhe qixxaawote aana afamannota coyi’rino. Bulleete laalchi widoonninino; xaa yannara faabriku bullee calla laashshanni afamanno. aantete kayinni halashshine Mokoroonenna Paasta laashshate mixo amadinota xawisino. Konne gumulate dargu ruukkimma noohura tenne mitiimma tirate quchumu gashshooti ledo hasaambanni hee’noommo. Sidaamu qoqqowi giddo Paastanna Mokoroone laashsha dihananfoonni; wolu qooxeessinni eessineeti dikkote shiqinshannihu. Konni daafira konne qarra tirate qoqqowinke giddo laashshate hendoommo. Mootimmano hasiisanno kaa’lo assitannonke yee ammaneemmo.
“Seyoote yaa xiiwote woyi hekkote gumaati” yaannohu techoonkehu seyoote gafi wosinchi kalaa Maatewoosi; seyoo hananfoonnirichi gumulooti yaanno.
Jeefoteno sokkasinni; baxxinohunni wedellu looso doortukkinni e’’o abbi geeshsha cee’mitukkinni loosa hasiissannonsata dhaamate hasi’reemmo. Qaru coyi kayinni loonsannihu looso ikkinohura ikkinnina woxeho calla yine ikka dinosi. Togo yaa loosoho balanxe woxu daanno yine ikkikkinni loonsiro woxu umisinni daanno yine ammana hasiissanno. Hiikkonne loosono hashsha barra yitukkinni loosa hasiissannonsa.
Xaa yannara gobbanke noo akati baalunku anfoommoho. Batinye rossinorinna qajeeltino wedelli mootimmate mine qaxaramate kaayyo diafidhino. Mootimmate mine qaxaramate hasattonninna hedonni fula hasiissanno. Afi’nire loosa, kalaqa, bayiruuddunniwa shiqqi yine amaalama dandiituro umonsa loosu hoonginni fushsha dandiitannota huwachishate hasi’reemmo yaanni sokkasi sayisino. Ninkeno qixxaawote goli su’minni galanteemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Birra 14, 2017 M.D
