Sirchosi waajjo ikke heere koliddu manni “Borojjimmatenni” Ameeriku baattora kadama dinonsa yee sharramino jannankeeti.
Liinken buxicho maatenni ilaminoha ikkanna; jawa diro deerrisi aliidi qarri/rakko iillitannasi cincatenni hexxo mudhikkinni keeshshino. Anjesinni kayise maatesi irkisate wolewa ha`re loosi`ranni irkisanni keeshshino.
Hatte yanna giddo muli yannara amasi tenne kalqenni baxxitanno. Lame hige loosanna, bikku aliidi kisaari xaadinosi. Qoleno, jaalisiwiinni birre liqii`re hanafino daddalira kisaaru xaadeennasi jawa diro asale baatanni keeshshino. Muli yanna giddo qolteno, baxillaanchosi tenne kalqenni reyotenni baxxitusita, xissame 6 agana wo’ma daallasunni kaikkinni keeshshino.
Qoleno 8 hige doorshaho heewisame uwino. Goofimarchoho; 16kki Ameeriku pirezidaante ikke gobba gashshino. Konnira; “Albakkiinni danchu coy xaadannohu heeriro techo karannoheri batirawo”.
Xaaddannonke guffanni hexxo mudha dihasiissanno.
Dancha Looso Loosse Heedheenna Bushurichi Xaadannohe Woyte Waajjitooti
Mitte yannara mittu baatto loosire galinohu lowonta baxanno Farashshi xissameenna fayyimmate ogeessa abbe buuxisiisanno. Ogeessuno, “Farashshu geedhinohura xagicho eenna 3 barri kawa woyya hoogannoha ikkiro, atera duhano ikkannohekki gede assineemmona” yee hari.
Tenne coyi`ranna macciishite Meicho, Farashshoho coyi’nire baala dadillitanni kultu. 3kki barra ogeessu daanno woyte, Farashshu soorro dileellishino. Ogeessuno xagichunni shaate wo’naali.
Meichono; wi’litanni «Jaala’ya ani ate hoogate dihasireemma; duhano ikkoottokkita ka’e gotti yite sheshifatte leellishi» yite huuccituta, ka’e fayyu dodama hanafi.
Baatto loosire galinohunna ogeessu ka”inota affe, Farashshu ka”anni hagiidhite Me’icho gorrite ittino yinanni. Tini kalqe lowontanni dadillaamete. Mito woyte danchare loonsanna bushurichi shiqannote. Ikkirono bayra “Halaalunni” heerate.
Gashshaanninna Galtesi Gibbo
Mitte yannara Gashshaanni galtesira kulay, “Hashsha haqeetenni kaameela hidhoommoha qole hiroommo” yee kuleenna, “Mayra hirittoyya fajjoote ane xa’mittokki”? yitino widoonni giwamanno.
Giwamanni mimmito gananna xagare gashshaanni gashshaama ganeeenna wi’lituti; Gashshaama:- kassaseemmahe!
Gashshaanni:- kawiichi mininni fulattata ay fajjeennahe?
Gashshaama:- fula ho’littoro bilbila dibilbileemma?
Gashshaanni:- bilbilikki anewa no asatta’eri dino!
Gashshaama:- bilbile kassasa hoogummahero la’attona agari yite, afikkinni holgiidi waalcho fulte hadhu.
Gashshaanni:- ba’oommo ane haaqete coye kuloommoha adda assidhe kassassa’era hadhinoho yee heereenna,
Gashshaama:- qodhaano anga adhite dagge usursiissuta, boodu barri gedenaanni yoote mine coy sayinsi.
Yooaanchu:- galte, “Maati affinokki”?
Gashshaama:-jajjanke kaameela ani fajjummakkinni mininni fushshe hirino.
Yooaanchu:-gashshaanna, “Galtekki yitannoti addaho hiritto”?
Gashshaanni:- ee haaqetenni calli’ya hidhoommoha hiroommo. Yino.
Bunshe Loosannonkehura Danchumma Assino!
Mitte yannara mittu manchi doogote aana ha`ranni, xagaraamo ikkinohu hamashshu giirate giddo giiramanna afe giirate giddonni fushshate wo’naali.
Fushshara mare, giirate giddonni fushshita anga qasi. Manchu qasinotera giiraminohu olita, wirro mare giirate giddo uwi.
Uwiti lede ikke giiramanno gara la’e, marare lame haqqicho haa`re isinni fushsheenna hamashshu lubbo gate ha`ri.. mancho qase hee`re.
Tenne ikkito uurre la’anni noohu wolu manchi, manchuyiwa shiqqi yee, “Koo mancho hiikkoottoho kuni hamashshu hadhosinni qase heereennahe gatisattora wo`naalattohu mayraati”? yee xa’mi.
Manchu qolannoti, “Hamashshu akati qasate, ane akati gatisate, lamunku noonke akatta leellinshoommo. Isiha bushu akatira yee aneha dancha akate’ya soorrira dino’e” yee mixosi garinni albillicho doogosi hara hanafino yinanni.
Umbekkinni Hagiidhitawori; Ka”akkinni Maala`litanno!
Mitte yannara mittu manchi ce“inoti Harricho jawa bale giddo ubbanno. bale jawa ikkasenni; Harricho umose fushshate lowonta qarrantu.
Annuno; Harricho fushshate jawa sharrono assirono fushshate di’injiino.
Harrichono; lowo diro kaa’litanni keeshshitinotanna; geedhitinota ikkitinohura; wole saada hattenne bale giddo e’anno’e yee giddo heedheenna bushsha qolate murci`ri.
Qooxeessisi manna gamba assire; bushsha qola hanafi. Harrichono bushsha aanaho qollanni hee’noonniseta affe wi’la hanaffu. Ikkollana; mannu aanaho bushsha tugi woyte; Harricho mitto coye assa hanaffu.
Bushsha tunganni kiiro giggishidhanni, giggishshituha kaxxitanni gotti gotti yite uurra hanaffu. Tungi bushsha giggishshitanni xaano; gotti gotti yitanni; wo’munni wo’ma fulte hadhu. Be’ro bushsha qoltara wo’naaltu mannooti ikkitono mala’la hanaffu. Konnira “Umbekkinni hagiidhitaworinna gawajjitannoheri; gotti gotti yitanna la’anno.
Qaango!
Doobbiichu kalaqamu saada giddo lowo geeshsha goxicho baxannoho. Ajanni hoseenna 24 saate giddo 20te geeshsha goxanno woy 20 saate goxanotenni saysanno yaate.
Goxinowiinni ka”e; ka’a kawa riiqate; jawa haqqichowa mare “Ittananno/boroodanno”.
Ittananno woyte; huurosi baatto milli assitanno. Ay kalaqamu saadara mootichaho. Hiikko ittaninoro habbe; “Ittannore 24 saate sagale codhitinori; iso xooqqanni isinkuwa higge dagganno. Kalaa Amboomi wole saada ittannore dugganni noohu “Isinkuwa gungumanni togo yaanni daanno. “Techolla gatisi’ero doobba anganni anera galati’ya diba”awo’e” yaanni jawu qaalinni daanno, aanaho wole saada ledo xooqanni mite shorranni.
Doobbiichuno afihu gedensaanni “Koo amba amo jaallakkino haadhe atenni ledo” yee mitte hige 4 saada ale amade itanno. Konnira doobbiichu fulanno yannara ayi woytenni gumaamoho.
Hegersino:- Mageeshsha loonsoommo, rosoommo, hee’noommo, ikkikkinni mageeshsha looseemmonna asseemmo loosi aana gumaamo ikkinoommo yino. Seeda daafursitanno doogo ha’neemmoha ikkikkinni; Doobbiichu gede hayyotenni harancho doogonni gumaamma ikkineemmore loonso.
Bakkalcho Bocaasa 8 / 2015
