Abrahaam Saamueel
Reeshshanke Gotoho Uytu
Gobbate ammanooshshe diigge, dagate yawo itte, gargarooshshu giddo maaxantino Cancishaanchu soqqamaanonni irkidhinori HWHT addi wolqanna milishu Gobboomu Olanto aana urdete bagado fanini. Balaxe qixxaawino daafira mitte yanna giddo babbaxxino bayicho ola fanino. Mararro nookki assootinni jaddotenni shaa hanafino. Hakkonne bayicho illete la”ate waajjishshanno jaddo loosantino.
Birra 24, 2014 M.D hashshinni hanafe olantote aana jaddo iillishinohu Juntu HWHT kakkachimma Fiild Maarshaali Birhaanu Jullihu togo yaanni hasaawino.
“Tenne uulla aana albi waro togoo barshenna hilo loonsoonnironna loonsoonnikkiro diafoommo. Ikkollana, loonsoonni barshe kuleemmo`ne. 20ki kifile Xoorera Shoolki Birgeede irko uytanno birgeedeeti. Heedhannohuno, “Seero” yinanni bayichooti. Tini birgeede Moortaare, rokkeette, bubbete aani urde ganannoha, Medfe qodhitannoreeti. Kilaashshe waarde agartannore ikkininna hakko noo olanto kilaashe diqodhitanno. Shigguxe calla qodhitara dandiitanno. Insa dooyissite olama hanaffu. Jeefote geeshsha olantu. Ninkeri shiima olanto calla gattino. Urde anganni adhitanni; adhihu shaanna olu sufi.
Diinu wolqa widiiditino haammata olanto gooffino. Bushu coy kayinni ninke gargarto qassannori meessi gare ikkite Seeru giddo maaxante noo olantooti. Ledonni, Shaabiya qassinori goda agartanno milishaati. Anfoonnikkiti Oneginna haaro addi wolqa yinannireeti. Gargarooshshu olanto wolootu ledo egennantinoreeti. Qooxeessaho noo daga affinonsa. Insanni haammata gargartote olanto kakkalantino.
Kakkalantinori gargarooshshu olantote miillaha uddanna mulqidhe, reeshsha mullicho arrishshote haggino. Reeshsha didibbino; diwaantino. Reeshshinsa hakko arrishote hagaminowa dhoohe gotu sagale ikkino. 20 diro yeedaalate bale giddo mitteenni keeshshinoha, mitteenni goxe galinoha, ledo hurbaaxxinoha, gidu iilliro ledo gamba assitanno olanto, handunni baatto hawuurtannore, kanchafare gargarannoha, “COVID” yannara “COVID” gargarannoha, rosu mine ijaarannoha olantote miilla shaate angansa dimarartino. Reeshshansa gotoho uytino.
Konne calla dikkino; Ane shiittoe gedensaanni hiitto assite reeshshi`ya aana sirbattohu; kukkubbattohu?! Gargarooshshu olanto aana uurrite kukkubbitannni sirbitino. Insa widi olanto reeshsha kaayiisse seerunni madaarte, ninke olanto aana uurrite sirbitino. Reeshsha madaara hoogansa mitte bunsheeti; reeshshu aaninni uddanna muliqi`ra yaa mayyaate? Kuni manni moichoho ikkinninna keeraanchu diini togo diassanno. Togoo mannooti olante shite diegentino yaate? Olame shiinohu reeshsha bareendetenni ayirrinyunni madaaranno. 21 diro Tigirayete keeshshitino olantora uynoonni ayirrinyi konneeti”.
Hakkuri, gargarooshshu olanto uddanna mulqidhe reeshsha mullicho assituri, reeshsha madaara gibbinori shollaataamu insa saalaho ubbo ikkinninna, olanto kakkalantinohu bareendetenniiti. Ninke insanni naaxxineemmo; hiikko baychono kakkalamiro sheshsheerte insa suta dandiitanno. Shollaataamu kayinni, bareedda olanto seerunni madaartinokkireeti. Shollaataamu kayinni uddidhino yuuniforme mulqidhe mulloota Shaabiyu widira shorritinonsa.
Tenne ille`yanni laoommo; Tiiu noosi manchi mullicho mancho doogote xaadi gedensaanni uddirino uddanno fushshe uddisiisanno. Tiiu noonsa mannooti kayinni uddisiisunsa. Ninke diinankeeti yine qansoommori Ertiru Olanto kayinni, mullootu dagginore uminsa uddano fushshite uddisiissunsa. Ninke gareeti yine qasammommori, lubbonke baantoommori meessi gare kayinni, uddanonsa mulqidhe shorritu. Konnira, lubboteno hee`nne reyineno diinu aannonke ayirrinyi konneeti. Togoo dani mooraano uytannohu ayirrinyu dino.
Gamba asse hasaawisummo yannara, mittu shaalaqi yiinore kuleemo`ne. “Kuri qassunkeri ninke gareeti; mannaho yine mitteenni hee`noommo xaa geeshsha; ikkollana mannnu dani dinonsa. Gaannamete giddonni xooqqe fultino sheexaane labbannoreeti; konnira baattote aana manna labbe hee`ra dinonsa. Manna ikkite heedhara nafa difajjineemmonsa; Gaanname wirro sonkeemmonsa” yiino. Ha`rummo bayicho baala laoommohu konnerichooti. Yaanni fild Maarshaal Birihaanu Jullihu xawisano hattenne yannara.
Bareedda Itophiyu Olanto Massagaano hattenne yannara olamatennino,halaale dagate faajje assatennino badhe dihiggino
Leetenaal Baaca Dabalihu Uyno Xawishsha
Bocaasa 02, 2013 M.D Addisi Ababa
Macciishshannoha Hoogginori Itophiyu Amuwi Hindiiddo.
HWHT massagaano Maqale gamba yitino. Konne harunse HWHT na Itophiyu Mootimma mereero noo gibbo gobbate geerri, amma`note annuwi, amuwu, seennu lowontanni yaadino hajooti. Macca atileetichanna dureessa Hayile G/Silaassehanna woloota macca hallanyoota karsine gobbate geerri gaamo Ella 8, 2012 M.D Maqale Quchumira afante keeru daafira HWHT huuccitino. Keeru saatticha amadde gobbate baalinni fultino amuwi, HWHT massagaanchi Dr Debiretsiyooni G/Mikaaeelihu noowa, olu ayirano didanchaho yite ilte qansitino unuunninni huuccite keeru sokka Bocaasa 20, 2011 M.D hindiiddotenni shiqishshino. Birra 24, 2013 M.D kayinni, gobbate geerri huuccatto, amuwu hindiiddo mullicho assitinota baalunku afino. Gobbate giddonna baara widi miidiyi tenne hajo qara assite dudubbino.
Leetenaal Baaca Dabale
Gargarooshshu olanto Aliidi Iize iillinshoonninsa gawajjonni fulte, qeeltenna gante diinu aana qaafo adhatenna qasate widira higignota Gobbate Gargarooshshu Olanto Birra 26/2013 M.D egensiisino. Barraho,”Olanto ola fannoonni kaampera baalaho diinu kaajjado gargarooshshu ola harisinoha qeelte jawa gawajjo iillishanni afantanno” yite Gobbate Gargarooshshu olanto egensiissino. Gobbate Gargarooshshu olantonna Amaaru addi wolqa halante Aliidi Gonderete Zoonera “Qeraqeri” yinanni bayicho kuni fuugaleessu diini fanino ola gante qeelte jawa gawajjo iillishshinonsa. Olanto halante adhitanni noo qaafonni Qeraqerira mule nooha Juntu Olanto qanse gawajjo iillinshe hattenne base ninke amada dandiinoommo.
Gaamonnihanna hallanyunniha olu uduunne qafandoonnita Gargarooshshu olanto xawissino hattenne yannara.
Jeneraalichu Televizhiinete Furduggi yii
IFDR Xaphoomu Ministerchinna Xaphoomu Olu Wolqa Hajajaanchi Dr Abiy Ahimedihu seera agarsiisate gaado HWHT wolqa aana olantonsa hajajinkunni lame barralla ikkino. Aliyye ragaanni nooti olanto, mereerimu mootimma ledo xaaddannohu xaadooshshu xuruuri HWHT gawajjonni taino. Ikkollana, seera agarsiisate hajajo uynoonniti Gargarooshshu olanto gadachose fultanni noo.
Barraho midiyu ogeeyyera xawishsa uynohu Urdete Wolqa Xaphoomu Itamaazhuure Birhaanu Juullihu, Gobbate Gargarooshshu olanto Tigirayete Qoqqowira addi addi ragaanni gadachosi garunni fulanni noota xawisino. “Olanto 20 dirrara gobbasi agaranni, dagate keere agarsiisanni loosu aana hee`reenna Birra 24, 2013 M.D hedeweelcho togoori daannoe yee agadhinokki yannara umisi garenni, fiixisinni hunote qixxaabbe noo jaddaasininni jaddo iillitinonsa. Olanto konne ola rahotenni gante qasse, qeelte qaafo adhate widira sa`ino” yino.
HWHT gadachiteenna olu giddora e`inori milishunna addi wolqano olluu gobbuwa widira xoqqanni noota coy`rino. Seera agarsiisate gaadono diinanna keeraano badanno garinni hattono dagate bidhatto agaranni shiima yanna giddo ola jeefisate loonsanni hee`noonnita Jeneraalichu kulino.
HWHT Mundeete Anga
Manchu beetti lophote dhagge kultannonke gede ikkiro, hobbatunna ge`ne/ga’labbo/ noo dagoomu heeshsho heedhanno gede, wolqa afi`rinohu wolqiweelo xiiwannokki gede, mooraanchu jajjasi horrannokki gede, bushu akatisinni eemaramanno gedenna huninohu hunosinni qorichamanno gede, keerunna lophote doogo qinaabbanno gede, doogo baalanti seerunna amanyootu hee`ranno gede seeru gumuleenna mootimma uurritanno.
Manchi beetti egennote harinsho giddo lophanninna bowiranni daynoha, seerunna amanyootunni qaafannoha dagoomu heeshshoha seera taayise sa”atenni 21ki sani giddo boo’natenni fuuge wolqatenni calla ammane shaa, waajjishiisha, muliqi`ra, horra togoo loosi aana noo mannooti dagate baxillira, gobbate keeriranna wolambinateho hajansa dikkino. Booraawino keere, hobbaatu nookki gobba giddo hunote loosonsa gumulate wo`naaltano. Seera agarsisate barrinni hanafe leellanni noohu konneeti. Hunote looso loossara araddo, seerimali olu uduunne, kaphu duduwo, so’rote looso kalaqqanno. Amma`no, garenna labbeemmo hajubba gaance kalaqate horoonsidhanno. HWHT konne hunote loososi baalunku gobbate qooxeessira horoonsi`rino. Ane baaysi bao! Birra 24, 2013 M.D horntanni dihambeemmo
Bakkalcho Birra 24, 2015 M.D
