Diyaspooru sa’u Tonne dirra giddo 50 Miliyoone doolaare hiddaasete kofatto gatamarshi gumulora irko assinota Itophiyu Diyaspooru Ejense qara Dayirektercho dukko Selaamaawit Daawititi egensiissu.
Dayirektercho Bakkalcho Gaazeexira xawissino garinni; Xaa yannara Diyaspooru babbaxxitino yannate hajubba aana jawa beeqqo assanni afaMannoha ikkanna baxxinohunni hiddaasete kofatto gatamarsha jeefisate widoonni sa’u Honse aganna giddo calla 3.1 Miliyoone Doolaare ali woxe irko assinno.
Dukko Selaamaawiti xawishshi garinni; gobboomu pirojektuwanna woshshattora konni alba rosaminokki garinni luphiima beeqqo assanni afamannota coyidhannoti Dayirektercho; baxxinohunni hiddaasete kofatto irkisate assanni noo beeqqo jawaachinshannita ikkase coyidhino.
Hiddaasete kofatto looso irkisate widoonni baxxinohunni 2010nni 2012M.D geeshsha noo gumulo la’niro diru dirunni luphiima woyyaambe leeltanni no. konni alba woxinke itamino yaannohunni shiqanno koffeenya gatisino garinni baxxinohunni 2012M.D 800 kumi Ameeriku Doolaare assinoonni.
Amandoonni dirinnino tini irko kaajjite suffino yitinnoti dukko Selaamaawiti; sa’u honse aganna giddo calla 3.1 Miliyoone doolaare kofattote gatamarshira irko assinoonni. Kuni akatino luphiima kakkaooshshe leellishannohonna kofatto gumulanteenna la’’ate noo quqquxamme xawisannoho yitinno.
Diyaspooru hiddaasete kofatto gatamarshira woxensa fushshatenni aleenni noo gobbara heedhe jawa dippiloomaasete looso loossanni afantannoha ikkanna konni alba rosaminokki garinni mereerimu Galchimi qooxeessira noori baalunku Arawete afiinni addi addi tuqu xaadooshshe horonsiratenni Itophiyu uurrinsha reqecci assite leellishatenni qeechansa fultanni afantannota coyidhino.
Wole widoonni afidhu hedeweelchonna afantino kalqoomu ba’re aana Itophiyu uurrinsha gattinori kalqete gobbuwa affanno gede assatenni qotinkera uurrate kofattonke gumulleemmo gede kaa’litannonke gede jawa sharro assitanno afantannota kayissino.
Tini irko kaajjite suffanno gede ejense jawa sharro assitanni afantannota qummi assite; xa kayinni baxxitino mixo fushshatenni luphiima guma abbate loonsanni hee’noonni. Wole widoonnino kakkaooshshu sokka sayisatenni gobbanniha halaalaanchonna suwashsho akata huwattanno gede gobbansa qotira uurritanno gede dandiisanno looso lowohunni loonsanni afammeemmo yitinno.
Gobba lainohunni ka’anno hajubba aana qinaambetenni beeqqitanno gede assate dandiisanno looso kaajjinshe loonsanni hee’noommo yitinno.
Hattono Diyaspooru gobba hasidhannoha dippiloomaasete looso noowa heedhe loossanno gede assate ‘’Diyaspooru daga diploomaase’’ yaanno su’minni gaamo uurrinse dipploomaatootanke kaima assino garinni 56 ale ikkitannore konne looso loossannore kalqoomu seeri ledo dancha egenno noonsa diyaspooroota filatenni, xaadooshshe kalaqatenninna seeru fajjanno doogonni hasiisannoha diploomaasete looso gobbuwate loossanni afantannota ejensete dayirektercho dukko Selaamaawiti egensiissino.
Qiddist Gezaheny
Ella 3 , 2013 M.D
