Addis Ababa:- Baandeeranke baxillunniha, ayirrisamatenna mimmito qaagate malaate assi`nammora hasiisanno yitu IFDR pirezidaantitte Saahilewerq Zewude.
Tayxeha Baandeeru barri ‘’Baandeerinke batinyimmanke xawishsha, bayirroonyinke heellichooti’’ yaanno uminni dagate riqiwamaano amaale mine sa’u Sanyote barra ayirrinsoonni.
IFDR pirezidaantitte Sahilewerq Zewudeti tenne yannara sayissino sokkanni; Baandeeru mitte gobba wolunni baxxitannoha, wolu sufamaancho woy hiramaancho ikka hooga buuxisanno wolaphote, bayirroonyu xawishshaati. Baandeeru dhagge mitte gobbara dhaggete gumaati yitino.
Baandeeru mitte gobba wolaphose, bayirroonyese, leellishshannoho yitinoti pirezidaantitte; qansootu gobbansara noonsa baxillenna ayirrinye xawissanno malaateeti. Ikkinohura, mittu mittunku qansichi baandeeraho hasiisanno ayirrinye aatenna ayirrisate yawonna gadacho noosi. ‘’Ninkera Itophiyu dagara baandeeru wolaphote, bareendete, qeelletenna dhaggenke malaateeti’’. Mitte gobba daga gutu illachira gamba assannohonna kakkayisannoho. Ikkinohurano mitte gobba baxxitannohunna egennantannohu mittu baandeerinni callaati’’ yitino.
Pirezidaantitte Sahilewerqi; gobbankera la`nummonte gede yanna yannantenni amanyootubba mito mito woyteno mundee lolaasatenni soorrantanna baandeeru mereero noo malaati ikkinnina baandeeru kuuli haanju, baqqalu, duumu dikisamino. Baandeeru gobbate xawishsha ikkasi bikkinni gashshootu soorramanno kiironni soorramannoha dikkino yitino.
Pirezidaantitte; gobbanke Itophiyu baca jifo sayissino. Tini ilama tennenni fula hoogasenni baasa qansootanke hoongoommo; batinyu madidhino; darantino. Olu diigaancho, gawajjaancho ikkinota la`nanni hee`noommo. Gobbate gede qarranke tirreemmohu gobbanke malaate bayirroonyinke xawishsha ikkino bandeeri caali woroonni gamba yineemmo woyte ikkinota huwata hasiissanno yitino.
Baandeerinke luphi yee egennaminohu bareendetenniiti; waaga baatatenninna diinaho dikisiiseemmo yaatenni ikkinota coyidhinoti pirezidaantitte Sahilewerq; bayinyimmate, mitteenni hee`rate, macciishshamate, amaalamate, mimmitu ledo ayirrisamate, hiittee yannarano meessi aleenni gobba balaxisiisate malaateeti.
Baandeerinke baxamanniha, mimmito qaagate malaate assi`nammora hasiisanno. Amaalama hasaawa, badooshshe agaranna baandeerinke techo geeshsha ayirrisiisinonke gede baala ga`ano bero gede addaxxineemmoha, ayirrisammeemmoha, gottimmate aana leellinsheemmoha ikka noosi gede pirezidaantitte huwachishshino.
Dagate riqiwamaano amaale mini songaafichi kalaa Taaggese Caafo isi widoonni; 15ki baandeeru barra baxxinoha assannosihu giddoydinna gobbaydinni jiffanno wolquwa qeelate luphiima waaga baatatenni gobbanke bayirroonye ayirrisiisate luphiima sharro assineemmo yannara ayirrisamasiiti. Gobbanke dhagge daganke luphiima waaga baatatenni sannate gobbanke tiia ayirrisiissanni heedhino; xaano ayirrisiissanni afantanno yiino.
Kalaa Taaggese xawishshi garinni; baandeeru barra baxxino garinni ayirrinseemmo woyte borreessiinsoommo qeelle kaajjinshe amadatenni; xaano noonke jiffa mittimmatenni uurratenni cincine sharramatenni Itophiyimma daraarteennanna latteenna baalinke gobbanke gottinatu widira tareessate dandiisiissanno yanna ikkitinohuraati.
Xaphoomu yoo mini pirezidaantitte Meaaza Ashshennaafiti baandeeru barra ayirrisate amanyooti aana leelte lamente amaale minna massagaanonna loosaasine dagannita taaltino horaameeyyimma buuxisiisate mootimmatenni qixxaabbino mixubba gumaamma ikkitanno gede sheemaate gumulsiissino.
Tayxeha baandeeru barra lamente amaale minna sogaafooti, amma`note annuwi, Itophiyu bareeddate maamari pirezidaantenna riqiwamaano, gargarooshshu olanto bissanna wolootta hajo la`annonsa bissa leeltinowa iibbadu garinni ayirrinsoonni.
Abbebech Maatewoos
Birra 10, 2015 M.D Hamuse
