Abrahaam Saamueel
Addis Ababa:- 2015 M.Diro gaance kipho hasaanbe tirrate, Amaalete Komishiine looso albillicho harisatenni latishshinke hananfoonni garinni sufanno gede assate wo`naalsha kaajjinshe sunfannita IFDR Pirezidaantitte Sahilewolrqe Zawuduti huwachishshu.
Pirezidaantitte Sahileworqi Zewudeti sa’u sanyo barra dagate riqiwamaano amaale mininna Federeeshinete Ameele mini Layinki diri loosu yanna fanote amuraati aana mittimma leeltinowa miinu,dagittenna poletiku hajubba hattono Dipiloomaase lainohunni xawishsha Amaalete minira hasaawa assitino
Waagu lexxo geisatenna fayyaaleette maakiro ikkoonoome kalaqate hattono baxillaano gobbuwa ledo nooha dipolomaasete xaadooshshe kaajjishate loosino baajeettete diro qara illacha assine loonsannita qummeessitino. Mootimma 2015 baajeette diro dagannitanna gobbate horo balaxiinse loosatenni gobbate aana dagganni noo soorro hegersino garinni suffanno gede illacha tunge loonsanni dirooti yitino, Pirezidaantitte Sahileworqe Zawuseti.
Pirezidaantitte hasaawu yannara, haaru baajeettete diri sai diriha danchanna kaajjado loossa sufisatenni, noota xe`ne shuqunatenni polotikunni, miinjunni, dagoomittete handaarranni woyyaawino gumi borreessamannoha ikkanno gede loosa hasiissannota kaajjishshe kultino.
Pirezidaantittete xawishshi garinni, 2015 baajeettete diro gaance hasaawunni tiratenni Amaalete Komishiine loosi alibillicho ha`ranno gede assate. Daga xaadinose qarri giddonni fushshate jawaante loonsanni diro ikkanno. Mootimma keerunna dimokiraasete xa`mo hasiishsha huwatte murtino gumulonni HWHT ledo nooha gobbate horo aga`rino garinni hattono hegersitino doogonni hasaawa assate noo deerrinni xiinbe ha`nannita huwachishino.
Keeru doorsha kande iillinshanni hiittenne kisorano hasiissanno qoricha uynanniti duurama hasiissannota coydhinoti Pirezidaantitte, uurritino Amaalete Komishiine qinaawiino garinni loosu loosamanno gede hasissannota irko assine dagganno hedoranna gumolote hashsha barra yinikkinni loonsanni yitino.
Pirezidaantitte Sahilewoqe coydhanni, gaance co`o yite uurritanno gede hiikki widi yekkeerammenna badoshshe hasaanbe tirate Mootimma xaano qixxaabbe no. Tigirayete daga daafira HWHT yekkeerote ofollanno gede wirro wirro woshshatto assinoonni. Mootimma ayii yannarano keeru waalchose dicuffanno. Ayii badooshsheno hasaawunni tira hasiissannota ammante xaano woshshatto assitanno yitino.
Mootimma kalqoomu dipolomaase xa noo deerra huwattenna gobbanke horo ayirrisiissanno doogonni baara wido noo baxillaanonke ledo halamme loonseemmo yitinoti Pirezidaantitte Sahileworqe, goofanni nooha Abbay Kofatto ijaara mixi`noonni yanna giddo jeefisamanno gede assinanni. Kofatto lainohunni ka`annota ayii xa`mono gobbanke horo kisannokki garinni xiinxalline hasiisanno hasaawinna yekkeero sufannota xawissino.
Pirezidaanitte coydhinonte gede, gobbanke investimentete doorshira iillado ikkitinota egensiissanno loossa loosatenni, dhuka afidhino dureeyye latissannota gobbankera goshooshate looso illachiinshe loonsanni. Farco hoogatenni luphi yiino garinni kassi yaa hooga leelltanno daffira, hakkonne huwatatenni daga beeqqaano assinoha uurrinshate soorro assatenni, busullenna xanbe noo looso diriirisine Mootimma dagannita farcote gooro kassi assanno garinni illacha tuge loossannota xawissino.
Wolu haaro diro illaachiinshe loosate mixi`noonnihu, hananfoonnita turizimete handaarra jawaachishatenni turistete baycho latisatenni loossa kaajjinshe sunfe qiiddinota turizimete handaarra baqqi assate, latishshunna gobbate su`mi aana loonse soorro abbate lonsannita buuxissino. Dagoomittete handaarranni gooffinokki loossa loonse wo`mu dhukinni loosu widira eanno gede assate. Baxxinohunni, olu korkaatinni gawajjo iillitinoha rosunna fayimmate uurrinsha owaante uytanno gede hasiissanno uduunne wonsha balaxote loossoti yitino.
Gobbankera sa`u dirrara waagu iibbilli lexxanni dayono qarraati yitinoti Pirezidaantitte Sahileworqe, 2014 M.D haammata xiiwo kalaqanturono, miinju aana jawu gumi borreessamino. Sa`u hoodeessitino dirrara gobbaydi woxu soorro lopho leellishinotano qumeessitino.
2015 M.D waagu iibbille geisatenna fayyaaleette maakiro ikkoonoome kalaqate wo`naalanni. Sagalete laalcho halashahtenninna shiqqo ledatenni gumaamo ikkinoha fiisikaaletenna woxu pooliise loosu aana hosiisatenni, daddallu looso yanneesatenni laalchu dikkote widira eanno gede assa hasiissanno. Dhukiweeloota ikkitino dagara irko assatenni waagu lexxo abbitanno xiiwo ajisha baajeettete diro Mootimma illacha tugge loossanno loosooti yitino.
Goofino baajeette diro gobbanke dimokiraasete doogonni doorsha harisse Mootimma xintitinoti qaangannite. Itophiyu sai diro miinju, dagoomittete, polotikunna dipolomaasete hajubba aana jajjabba seyoo borreessiissurono, daga yaadotenna qarraho tugino olinna gaance kalaqantinoti xawoho. Gaancenna darto Itophiyu gobbate gede sainokki jifo ikkitinota coydhino. Mootimma keeru waaga huwattino daafira, gaance tirate ayii bissa ledo hasaawate qixxaabbe noota kultino.
Bakkalcho Birra 3, 2015 M.D
