Addis Ababa:- Gudumaalu ayyaanna hasiissanno horo abbitanno gede budensa, uddi`nanni gara, seesu uddanna yanna abbitino faashinenni booraawannokkitanna turizimete handaara gawajjannokkiha hattono budu karsamannokki gede agara hasiissannota Turiziemenna Hodhaanchu Odeessaanchi Heenooki Siyumihu coyi’ri.
Odeesaanchu Heenooki Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisino garinni; Itophiyunniti gudumaalu ayyaanna ayirrisate amuraatinna uddi`nanni gari wole kalqenni gudumaalu ayyaannanni baxxinoha ikkinohura daa’’ataano baxxannohanna daa”attannoha ikkanno. Konnira, kuni amuraatinna hornyu diru abbino yannittete loossanni ba”annokki gede agara hasiissanno.
Odeessaanchu xawishshi garinni, ayyaanna mitte higge soorrantannota ikkitukkinni, yanna yannatenni uddi`nanni uddannanni hattono yanna abbitinorichinni soorrammannoha ikkanna, dagate bude, hornya hattono uddi’rate amuraate harinshotenni soorritanno. Budunna hornyu qole dagate ayimma hattono daa’’attote lophora qeechansa fultanno.
Mitte daga budi wole dagawiinni baxxannohu umisihu badooshshunna Danu hattono amuraatu noosiha ikkanna; daga wole dagawiinni baxxite biiffinota assannose yiino Odeesaanchu Heenooki. Gudumaalu ayyaanna noonsa daga baxxinoha assannonsaha biinfille agadha hasiissannonsa.
Gudumaalu ayyaanna ayirrissanno daga ayirrinsanni amuraate huntanno assootubbanni budensa agara hasiissanno yiinohu Heenooki; ayyaannate amuraate soorra turizimete handaara dhukiweelonna ba”anno gede assanno; badooshshu biinfille ikkinota anfe agaranna towaata hasiissanno yiino.
Itophiyu kalaqamu turizimera injiitanno gobba ikkitinohura, handaaru lopho yarsitanno hajubba rahotenni tira hasiissanno yiinohu Heenooki; Aliyye Itophiyu ragaanni noo gudumaalu ayyaanna konni korkaati biso ikkitannokki gede rahotenni dawaro afi`ra noose yiino.
Odeessaanchu Heenooki, turizimete handaara lossate mootimmate widoonni haammata wo`naalsha assinanniha ikkirono dikkadoho. Korkaatuno, handaara lossate Itophiyu Kalqete Dona ikke borreessamino Dona agurranna, haammata ikkitino ayyaannanna kalaqamunna dhaggete foonchuwa, godda, hattono muxxe ikkitino saada noose gobbaati.
Konnira, turizimete handaara lossate kalqe affino gudumaalu ayyaannannni sa`ne anfoonnikki ayyaanna ayirrisate amuraati ayyaannano halashshine egensiisa hasiissannota xawisno.
Odeessaanchu, addi addi kalqete gobbuwanni dagganno daa’’ataano goshooshatenna towaatate dandiisiissanno xintu latishshuwa wonsha mootimmate qeechaati. Gobbate noohu budunna kalaqamu jiro baalunku raginni egensiinsanniha ikkiro, wosina adhate dhuki lexxanno; Itophiyuno wole gobbuwa gede turizimete widonni afidhanno jironni kalqete kiiramannoha ikkannota kulino.
Itophiyu gudumaalu ayyaanna, xabbe leeltanno gede assannori uddanna, seesu uduunninna wolootunni woyyaabbino gobbaati yiinohu Heenooki; Itophiyu gudumaalu ayyaanna biiffe leeltannohu Itophiyu giddo afamanno uduunnichinniiti; daga angansanni loossino seesu uddannaanniti yiino.
Masqala, Cuuamme, Cambalaallanna Irreechu ayyaana la`niro, gobbate giddo ogimmatenni loonsoonni uddannanninna seesinni hattono budu sagallanna egenno hala`litanno gede assanno. Itophiyaho Masqalu ayyaana la`nohunni ayirrinsanni ayyaanna Gifaatu, Yaahoodenna Yoo Masqalanna wolootta ayyaanna daa’’ataano goshooshate dhuki noonsahura miinju eora jawa qeecha afidhinota anfe loosa hasiissannota xawisno.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Wocawaaro 26, 2015 M.D
