Fonqolamate Amanyooti rosaano fonqolu mooranni agarante gufamme nookkiha fonqolantanno gede dandiisanno.
Addis Abeba:– 2014 M.D 12 kifileha gobboomu fonqolo fonqollanni amanyooti rosaano fonqolu moorinninna kaphaancho dawarote tuqishshinni gargaratenni gufamme nookkiha uminsa dhuka horonsidhe fonqolantanno gede dandiisannota rosu ministirchi piroofeeser Birhaanu Negga xawisi.
2014 M.D 12 kifileha gobboomu fonqolo umi doyichonni fonqolantannori 976 kume 18 ikkansanna ga`labbote ledo amadame 56 kume fonqolamaano umi doyichonni fonqolantannokkita xawishshunni buuxisino.
Olu mereershira afantannorinna xa noo akatinni fonqolsiisa didandiineemmo yite xawissino qoqqowubba kaima assatenni umi doyichonni gobboomu fonqolo adha dandiitinokki 56 kume fonqolamaanora muli yanna giddo layinki doyichonni aate qixxaawo assinoonnita piroofeeserchu Birhaanu xawisino.
Fonqolo uynanni harinsho fonqolu moorunninna kaphaancho fonqolu dawaronni co`icha ikke gumulamanno gede dandiisanno. Fonqolamaanono nabbawatenninna loosatenni calla ammante qixxaabbanno gedenna fonqolu amanyooti ammanaminoha ikkanno gede kaa`lanno yino.
Fonqolu gumaamimma ledate fonqolu kooddubba lede shoolunni 12 widira luphi assinoonnita xawisinohu ministirchu; fonqolaano babbaxxitino yuuniverisitubbanni filantinore ikkansanna, harinsho qachimmate laooshshinni badate luphiima qoropho assinoonnitano buuxisiisino.
Fonqolu qixxaawora fultanno fulo fonqolu amanyooti harinsho aana kalaqqanno mooraalete kisonna kalaqantanno ammanama hoogate aleenni dikkitino, gaamantino fulo noo qarri kaiminni diayirritanno yino.
Fonqolu qixxaawanno woyte harinsho agareeti. Umisiti keenote amanyooti noosi, qixxaabbanno fonqolubbano taalo keenote amanyoote sa`annoreeti yaatennino uminna layinki doyichonni fonqolo shiqinshanni doogo widoonni badooshshu kalaqamannokkita buuxisiissino.
Fonqolu fatalakke fulanno gede kaimu korkaatta ikkitinota fonqolu qixxaawonna attamote ledo amadisiisantino foonqubba diwate luphiima qoropho assinoonnitano buuxisiisino. Tuqishsha lainohunnino fonqolo uynanni yuuniverisitubba horophilu mereershi noonsa qooxeessubba ikkitanno gede assinoonnihura noo qarra ajisha dandiinoonnitaati huwachishinohu.
Qooxeessinsanni flute wolewa hadhanno fonqolamaano keere lainohunni qoqqowubbanna federaalete polise qinaawotenni gumultannota xawisinohu piroofeeserchu Birhaanu; xaphooma ga`labbonna hobbaate buuxisiisate loosi federaalete polisenni massagamannota egensiisino.
Fonqolamaano worroonni wodhora hajajamaano ikka noonsa, fonqolu yannara amadde e“ate fajjinoonnikki uduunne amade afamanno rosaanchi fonqolu gobbaanni ikkanno yeeno piroofeeserchu Birhaanu huwachishino.
Rosaano, rosaanote maate, ga`labbote bissanna baalanti dagoomu kifilla fonqolu keeraa`minoha ikke jeefanno gede uminsa qeecha fultanno gede woshshatto shiqishinohu ministirchu; dagoomu baqqisaano hananfoonni looso irkissanno gedeno xa`mino. Tuqu xaadooshshuwa ammanamooshshu noose mashalaqqe hajo la`annonsa bissawiinni adhite tuqisatenni yawonsa fula hasiissannotano xawisino.
Hodhishshunna loojistiikisete uurrinshuwanna owaante uytanno maamarranna dureeyye rosaano gaammoonninsa yuuniverisitera millissanno woyte qarru xaadannonsakki gede halantanno gede xa`mino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 26, 2015 M.D
