-Mittoho racho woleho shombo uytanni keeshshitinota su`mu federaaliizime halaalaanchunni riqimboommo yitanno hedubba aana illacha assinoonni
Addis Ababa:– Itophiyu pireesete Uurrinsha qixxeessaanchimmanni Gaambeellu quchumira harinsoonni 11ki Itophiyu daafira bare “Qeeltanno daga Itophiyu daafira” yitanno hedonni torbitino.
Barete aana shiqqino borrubbanninna shiqqino hedubbanni Itophiyu qeeltanno daga gobba ikkitinohura diinnase qeeltanni sa`anno; qeeltanno gobbaranna dagate hasiissannokki hajubba huna agarantannonke; mittoho racho woleho shomba uytanni keeshshitinota su`mu federaaliizime halaalaanchunni riqimboommo yitanno hedubba hala`ladunni ka`ino.
Paanaalete hasaawi bare aana “Dagatenna dagoomu mittimma Itophiyu qeellera” yitanno hedonni borrosi shiqishinohu dagate riqiwamaano amaale mine mootimmate woshshamaano ministirchi kalaa Tesfaye Beljigehu; qeeltanno gobbanna daga ikke sufate dagatenna dagoomu mittimma kaajjishe sufa hasiisanno yino.
Adiwa dagatenna dagoomu mittimmate xawishsha, ninkennino sa“e Afriku wolaphora lawishsha ikkino gutu dhaggenkeeti yinohu kalaa Tesfaye; abbay kofattono dagatenna dagoomu mittimmate xawisanno Itophiyu daga hunkiinsanninna woxinsanni loossino gutu ayimmate xawishshaati yino.
Sayikki deerrinnino giddoyidinna gobbayiditi diinnanke mitteenni qinaabbe fantinonketa gobba diigate sharre dagatenna dagoomu mittimmanni uurrine duumbara qolloommota leellishinoho yeeno coyi`rino.
Dagatenna dagoomu mittimma kaajjillishate xaaddanno qarrubbanni mittu dagatenna dagoomu mittimma sufisiissanno uurrinsha uurra hoogase ikkinota coyi`rinohu kalaa Tesfaye; mittimmatenni roore badooshshinke aana loonsanni keeshshinoonnita, ane hedo calla ikkito yaanno laooshshi hee`ra wole qarra ikkinotano xawisino.
Noo qarrubba giddonni fulleemmo doogono noonke xa`mubba ofolline hasaawanna tira dandiinummorooti yaannohu kalaa Tesfaye; konni ragaanni mootimma gobboomu deerrinni amaalete komishiine uurrisse loosu giddora eessitinota coyi`rino.
Kalaa Tesfaye barraho shiqishino borronnino “Qeeltanno gobbanna daga ikkine sufate dagatenna dagoomu mittimma kaajjinshe sufa noonke” yino
“Dagate beeqqo buuxisiissino halaalaancho federaaliizime Itophiyu qeellera” yitanno hedonni hasaawu borro shiqishshinoti gorsunna gammoojjitte qooxeessubba ministircho injiiner Ayisha Mehammediti ise widoonni; bayiriidi seeri kaajjihu gedensaanni woraqatu aana borreessame noohu Itophiyu daga horaameeyyimma loosunni leellishikkinni, gashshaancho ikke keeshshihu HWHT nafa taalloonye buuxisiisikkinni shoole paartubba calla hanqafinoha ikke; woloota daga irkisaanote yee xiiwino halaalaancho taalloonye loosunni leellishinokki amanyooti ayidde ikkinota huwachishshino.
Bero irkissate calla gadachantino qoqqowubba techo jironsanni hajajjannore ikkitino yitinoti ministircho; qaccetenni qaccete geeshsha daga gobbate dirantanno gede hasineemmoha ikkiro taaltino beeqqo roore buuxama noose; kuni halaali soorrote gedensaanni woyyino bikkinninna daninni loosamanni no; bero soronni eemaramme loonsanni heenoommo; kuni sufannokkiha ikkiro kayinni qeellenke disuffanno yiteno ministircho coyidhino.
Federaalete amanyootino bashsho tantanni yannara qarru noota coyidhinoti ministircho; “Halaalaancho federaaliizime mittoho racho woleho shombo uytannota dikkitino” yaatenniiti mallaadaanchonna halaalaancho ikkitinokki Itophiyu federaaliizimete amanyoote xawissinohu.
Gobba amate gediite; baalanka hanqaffannote ikkinnina mitto massagaancho wole ashikarcho assitannota dikkitino; noo halaali kayinni konninni baxxinohonna mito qara mito kayinni irkisaancho asse farrajinoho yitino. Soorrote albaanni noo massagaano “sharramme sane konne amanyoote abbinoommohe; ate qeechi konneeti; yitannotenka” yaatenniiti ministircho nooha mallaadaancho amanyoote xawissinohu.
Soorrote albaanni noo massagaano “Sharramme sa`ne konne amanyoote abbinoommohe; ate qeechi konneeti; yitannote” yaatenniiti ministircho yannate nooha mallaadaancho amanyoote xawissinohu.
Yannate noo akatino daanniichunna hilleessu daniho; duuchunku qoqqowo ikkinoommo yiturono murrichunna borojju xaadooshshi nooho; qoqqowubba jironsa aana nafa gumultannokkihonna horonsidhannokki yanna ikkitinotano tittirshunni leellishshanni xawissino.
Halaalaancho federaaliizime balaxo qooxeessaho uytanno; halaalaancho federaaliizime mitto jawisse wole bushiishshe hadhannotano dikkitino yite coyidhino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 26, 2015 M.D
