Addis Ababa:- Haaro maassiinse fannoonniti Itophiyu sayinsete muuziyeeme woyyaawino Itophiya kalaqate kakkayissannotanna sayinsete kalaqo loossara buusu gede ikkite owaattannota ikkase IFDR Xaphoomu Ministirchi Dr Abiy Ahimedi xawisi.
Xaphoomu ministirchi umita Itophiyu sayinsete muuziyeeme maassi’re faninonna Pan-Afriku Intelejense gambooshshe hanafisiisi yannara xawisanni; ‘’haaronna yannaasincho Itophiyu sayinsete muuziyeeme woyyaawino Itophiya kalaqate kakkayissannotanna sayinsete kalaqo loossara buusa ikkite owaattannote’’ yino.
Xaa yannara sayinse barru barrunkunni millimmonke kaimaati yiinohu Xaphoomu Ministirchi; sayinsete muuziyeemeno wedellunniha kalaqote dhuka bowirsitannote yiino. Sayinsete muuziyeeme oosotenni jajjabbu geeshsha noori xiinxaawote ogeeyye gobbansara kaa’lanno garinni horonsidhanno yee ammanannotano xawisino.
Itophiyu 2025ni Tekinoloojetenni jiroo’mitino gobba ikkate mixo amadde loossanni noota xawisinohu Xaphoomu Ministirchi; muuziyeeme dijitaale reekkoranna mixote gumulora xawishsha ikkite owaattannotano coyi’rino.
Itophiyu buxima ajishatenna Jireenya buuxisate illacha tugge loossanni afantanno yiinohu Xaphoomu Ministirchi; muuziyeeme sayinsete handaarinni heewisamaancho ikkite sufate tekinoloojetenna sayinsetenni aliidimmate mereersha ikkite owaattanno yiino.
Sayinsete muuziyeeme sayinsete daafira, kalaqamu lophora woyyaabbino egenno afi’rate dandiissannotenna heewisamaano ikkinannita ikkasenni maate, qaaqquullunna wedellu reeqcco daa’’atatenni Tekinoloojete egenno afi’ra hasiissannonsatano amadisiise sokka saysino.
Wole widoonni Afriku daga Artefishaale Intelejense Ahigurete lophoranna Jireenyira hosiisa hasiissannonsa yiinohu Xaphoomu Ministirchi; Afrika dijitaale reekkora iillishatenni Ahigurete mittimma, rosichunna mitteenni jiroo’ma abbate halante jawaatte loosa agarantannonsata xawisino.
Itophiyu lamu diri albaanni dijitaalete poolise fushshidhe loosu aana hosiissinota xawise; loosu aana hosiinsoonnihu kalaqamu miinji lopho mixo tekinolooje kaima assinoha ikkasi qummi assino.
Itophiyu wo’munku handaarinni luphiima qeecha fultanno gede uurrissinoti Artefishaale Intelejense Inistituute; Afriku lophorano hasiissanno kaa’lo assitannota ikkasenni halamme loosa hasiissannota xawisino.
Baxxinohunni Itophiyu Artefishaale Intelejense Inistituute uurrinsinkunni harancho yanna giddo teknolooje gibrinnu. Fayyimmate, rosunna mootimmate gashshooti handaarrara horonsiratenni gumu leellanni noota xawisino.
Halantino Arawete gobbuwa mootimma mashalaqqete xaadooshshi hobbaati sooreessi Dr Muhammed Alkuweti isi widoonni; Itophiyaho batinye ministerete loosu minna nootanna baalanka mittoonsate dijitaale tekinoloojenna Artefishaale intelejense hasiissanno yiino.
Artefishaale Intelejense mootimmuwa loosonsa shotunni lifixisse dagansa uytinonsa yawo garunni fultanno gede assitannonsa yiino.
Lame barrubbara keeshshanno gambooshshinna saynsete leellisho Itophiyu Artefishaale Intelejense Inistituute, Itiyo-telekoomenna mashalaqqete xaadooshshi hobbaati gashshooti halammenni qixxaawinoha ikkanna gambooshshe maassiinse fannoonni Itophiyu sayinsete muuziyeeme ‘’Artefishaale Intelejensenni Afrika Ikkado Assa’’ yaanno massagote qaalinni harinsoonni.
Saynsete muuziyeeme bero, techonna ga’a mitteenni amadisiisatenni sayinse egennote doogonni; egenno qolle sayinsete doogonni xawissannote. Muuziyeeme rosichonna haaruudde egenno afi’nanni ba’re ikkitinota xawinsoonni.
Qiddist Gezaheny
Wocawaaro 26, 2015 M.D Hamuse