Onkoleessa 24/2013M.D (Itophiyu Odoote Owaante) “Jireenyu Paarte Loosu Gumulsiisaano gambooshshinni luxuphite fultino huurooti” yine tenne lamala tuqu xaadooshshira fincantu huuro hiittoonni murmurante suffe qinaabbu?
Tenne lamala Jireenyu Paarte loosu gumulsiisaano gambooshi aana paartete pirezidaantichi Dr Abiy Ahimedihu coyi’rino hedooti yaannohunni tuqu xaadooshshira mitticho kawi ka’inni murmurre sunfe qixxeessinoonni huuro fincantino. Itophiyu Odoote Owaante assitino buuxonni “luxuphite fultu” yini huuro Xaphoomu Ministeerchi babbaxxitino yannara coyi’rino hedubbanni xinqante karsante loosantinota ikkase buuxara dandiino.
Itophiyu Odoote Owaante buuxo misilete mashalaqqe ledo irkisantinote. Umi hedo Dagate Riqiwamaano Amaale Mini 6ki diri loosu sani 2ki uurrinshate gambooshshi yannara Xaphoomu Ministeerchi Dr Abiyyi Ahimmedihu dargaho afamatenni Yaadegi ha’risinoha lifinxe haaroo’mate keenonna murrichu doorsha xawisasi qaangannite.
Konninnino Juuntu gaamo “doorsha qeelloommo” qeelloommo yaatenni irkisaanonsa aggaa mini kiiro sirbisiisansa kaysino. “Umi Yaadegi Murrichi doorsha Yaadegi dhagge giddo leelle egenninokki garinni lamalate yanna hedo soorrisiisate, manna akata amadisiisate, keeno yinanna hanafanna diigamanna, gamba yinanni diigammanni cu’minannire cu’minummokkinni keeshshinummo gedensaanni doorsha assinummo barra wo’ma barra doorshu bikkaanchi aana hasaambanni honse hashshu taali geeshsha macciishshitininte gede lowo geeshsha yekkeersiisanno xaa olinni ajinokki tantanantino Juuntu gaamo albaanni qasamara dandaannokki wole qasama dandaanno doogonni hala’lado looso loosi gedensaanni hashshihunni 4:30 saate ikkanno doorsha qeelloommo yee Juuntu gobbaydi qooli agu mini kiiro sirba hanafi. Hakku ikkara albaanni ninke hasi’neemmokki mannooti didoorantanno. Kuni ikkannohu reeshshinke aana callaati yite faajjete qeenfattanni noonka” “luxuphite fultu” yini huurorano tenne hedo giddonni doorshunni qeelate daafira coyi’rino hedo konni garinni murmurante suffe fincantino.
“Mitte huluullono fojono dino doorsha qeelloommo” wole Xaphoomu Ministeerchi Dotteessa 14/2013M.D qoqqowubbate doorshu qixxaawo lainohunni qoqqowu pirezidaantooti ledo assino hasaawinni Itophiyu soorro hasidhannokki gobbaydi wolquwa doorsha cingiissiisatenni hajajamaancho mootimma uurrinseemmo yite loossanno gede xawisino.
“Mittu diri albaanni hanafe Itophiyu hanafinohu xaphooma jireenyu doogonna nooseno jajjabba ajuujja hettisantanno wolqubba dandaami deerrinni doorsha cingiinsiinse qinaawanokki assine Itophiyu daga insa insawa itisiinse hakkiinni reekkote, gambooshshenna yekkeero yinanni maamara kalanqe mootimma assatenni mite mite olluu gobbuwa gede laafa mootimma calla ikkikkinni hajanjeemmore gumultanno mootimma assineemmo yite dokimentere qixxeessite finca hanaffunkuu galte hossino” “luxuphite fultu” yini huurono Xaphoomu Ministerichi Jireenyu Paarte doorsha cingiissiisatenni hettisantannonke wolquwa hexxo mursiisate loossanno gede biddissa uyno gede assine aananno garinni shiqqino.
“Doorsha cingiissiinse hettisamaano wolquwa hexxo mudhitanno assate jawa yawo noonke” Tenne bare aana Xaphoomu Ministeerchi mootimma so’ro taashshatenni injiino doorshu xawo kalaqate loossanno gede xawisino. “Hettisamaano paartuwa ku’litanno ku’laato sae sae macciishshinanninna doorshu boordeno kayissannore ninkeeti la”a noonkeri shiimmaadda yinanni so’ro taashsha noonke. Shiimmaadda yinanni huno hunnanni hettisantanno wolquwa hexxo mudhitanno doorshu boorde kaa’lo di-afi’roomma yite heddanno assa dinonke so’ro taashshi’ra noonke” yino.
Tenne hedonnino Jireenyu Paarte wolqatenni qeelate so’ro taashshi’ra noosi gede assineeti huurotenni murmurre xaadinsoonnihu. “Affininte gede politiku manna yinanni wolqa aktiivistootano lendeenna biilloonye amadateeti loossannohu. Konni daafira ninke kaadire jawa qoropho assa noonsa. Shiimmaadda yinanni so’ro, shiimmaadda yinanni huno barru barrunni keenne taashsha dandaa noonke” yitanno huuro murmurante xaaddino.
Xaphoomu Ministerichi Dr Abiyy Ahimedihu Badheessa 21/2013M.D Xaphoomu Ministeerchi Borro Mine qixxaabbino “Addis Wog” hasaawi ba’re aana doorshu haa’re daanno kaayyonna guffa xawishsha uyno. Doorshaho baalanti harunsaano e’ara fajjinoonnita qummi assatenni cancunna yaaddo nookkita xawisinoti aantanno hedonni haa’noonni qaalla hee’rase buuxate dandiinoonni.
“Coyinke aana ani quchumu giddo kinchu diri gedee coye hakkeeshsha diyaadeemmo. Xaa doorshira hattoo yaaddo dinoe. Korkaatuno, baalante harunsaanora fajjinoonni. Dhuku fajji garinni doorshu bacimalle heedhannokki gede sharro assinanni. Waajjishannoehu qaxarantinori hirantino manni umonsa dagate ledo lawisiisse mito mito darga dooraanonna dooramaanono gawajjatenni huno iillishshannokki gedeeti” Luxuphite fultu yinanni huuro giddo aantanno hedo murmurante sufantino.
“Konni doorshira ninke widoonni muramino deerrinni becimalle heedhannokki gede sharro assinanni. Batinye wolquwa woxensanna yannansa hunte Itophiyu giddo noo coye hembeelsatenni Itophiyu aantimma gufisatenna noose jiro mulqa hasidhanno wolquwa muleno xeertowano no.” Kaphu mashalaqqe “konni doorshinni billoonye amadate hettisantanno poletiku mannooti, poletiku paartuwa, miidiyuubba heddinannihunni aleenni muleno xeertoteno no”
“Olluubbanke amada hoongummoro jifo xaaddannonke yitanno hedo no qoleno illenkenni la’nummo. Tayxe Eertiru ledo araarammoommoha ikka hoogoommero may kalqamara dandaannoro heda qarrissanno. Araaramanke mittu manchita ikkitinokkihura araaramanke dagannita ikkitinota Ertiru mootimmara aleenni Ertiru daga xawoho leellishshino” So’rote mashalaqqe “doorsha assiniro may kalaqamara dandaannoro heda qarrissanno” “Luxuphite fultu” yini huuronnino mootimma doorsha hasattosi-weello gadachame einohu gede assine shiqinshoonni” konni garinnino murmurame sufamino.
“Xa jawu qarri lawishshaho doorsha di-ha’rinsanni yaanno manni yawo adhe doorshu ha’roonke yitannohu mootimma biilloonyu sufannoe gede doorameemmakkihura doorshu dihasiisanno yituro bashsho affinoonni reekkote mootimma yinanni seedu dirira keeshshineemmo akati kalaqamanno. Wo’ma Itophiyu daga qole xa rodoo’ya yitunte gede yannaasincho hayyo heedheenna doorsha ha’rinso harisano hoongo huuro aa dandiinanni deerra di-iillino. Ayeeti murannohu? Murtanno bissa jeefote kalaqamanno coyira yawo adhitanno. Konni korkaatinni mereeroho qarrammummoro doorsha doorshu gede adhineemmo’’
Xaphoomu ministerichi tenne ba’re aana mootimma doorshu gufisamannokki gede qixxaawansa xawisino. Coyinke aana ani quchumu giddo kinnate dira lawinore di-waajjeemmo. Xa ha’rinsanni doorshira togoori hee’ranno yitanno hedo dino’’e. korkaatuno; baalante harunsaanora fajjinoonni, dandaami bikkini konni doorshi aana mitiimma kalaqantannokki gede sharro assinanni. Ani waajjeemmohu woxunni hirantinori umonsa dagate ledo lawisiisse mite mite basera dooraanonna dooramaanote aana gano iillishshannokki gedeeti.
‘’Batinye wolquwa woxensanna wolqansa kakkalte Itophiyu giddo noo coye daafatenni Itophiyu sufaanchimma gufisanna noose jiro mulqirate hasidhanno wolquwa doorsha qeelte biilloonye amadate dhuki noonsari yaachishshanno wolquwa mule noota coyi’rino gede assine qineessinoonni. ‘’konni doorshinni biilloonye amadate hettisantannori poletiku paartuwa miidiyu hedannohu aleenni muleno ikko xeertote no’’ Fincantino mashalaqqe aana paartete loosu gumulsiisaano ka’ino hajubba nookkitanna fincantino mashalaqqeno kaimu nookki hembeelsitanno kaphu mashalaqqe ikkitinota qummi assitino.
“Lamala togoo yawo xe’inonsa kaphu mashalaqqe bue Jireenyu Paarte loosu gumulsiisaano gambooshshe laisse loosu gumulsiisaanowiinni luxuphite fultinote yitanno huuro kuri kaphu mashalaqqe bu’anninna miidiyubbanni sa’anni noo huuro co’o kapho ikkitino hiikkonni danino kaimi nookki paartenke pirezidaantichi assino hasaawi giddonni haa’noonni qaalla mure sufatenninna xaadisatenni tiro uytanno coy fooliishsho labbanno assatenni daga baragisate wo’naalloonnihu lowo geeshsha bushanna buutote yawo loosooti”
Lame qara qara murre sunfoonni huuro giddo xawoho reqecci yite leeltannori:- ‘’wolootaho biilloonya’ya sayise aammontenni rewummoro woyyanno’’ yitannote. Tini yaatto Bocaasa 21/2013 m dirinni assinoonni amaalete mini songora dr. Abiyi coyi’rinotera wole yannara coyi’rino qaale abbine xallinoonni. ‘’Sagalenna waa hoolleennansa Aliyye Ize olaanto reyineemmo ikkinniina gobbanke sayinse di kaandeemmo’’ yitino yee coyi’rinota murre ‘’reemmo ikkinniina biilloonya’ya sayise di eemmo’’ yitanno yaatto murre sunfoonnita ikkase daga huwattara hasiissanno
Addisu Adoola
Bakkalcho Onkoleessa 26/ 2013
