Borrote mashalaqqe luuxxe fultinoti 12 qoola amaddinote. Insa maaxxe Itophiya cancishate borreessitino sanade reqecci yitu tekinoloojete galatu ikkosena. Sanadete giddo HWHT bashshono noo maaxate laooshshinna macciishshamme duunantino; bashshono noo halcho xabbino;bashshono noo haaqe tidhantinote ikkinnina wole ikkeenna diafoommo. Teennuwiinni malawo agarranniyyani!!
Mitto dargano 120 miliyoone kiiro noo daga mitte daga gede la’inokki sanadeeti.Mitto dargano gobbate gede hende gobbate horora millissanni leeltinokki sanadeeti.Mitto dargano Itophiya gobbatenna baattote gede kiirte su’mase woshshitara uggitinokki sanadeeti. Haranchunni macciishshamme uytanno mittimma calla xe’inota ikkikkinni horontanni nookki sanadeeti.Ikkeennano ‘’Istirateeje” yitanno hedo dikkitanno.
Sanade umonni kaimunni hanaffe, “Xaphishsha…”yaase harunse umisi umisinni umisi uwa lallabbino sanadeeti.Sanade dagate wodana hedote giddo wortinota ikkitukkinni qawwete afaamuuzenni ammantinota ikkasenni ayee manchi wodani giddora ea dandiitanno sanade dikkitino.Ayee wodanano goshooshshe ayee wodanano qeeltara dandiitanno sanade ikkite dileeltino.Haranchunni,hakko,hakkira hakkaanni,…qixxaabbino sanade ikkite sa’’atenni luxupha didandiitinote.Boode sanadetenni boonce la’no.
“Olu ha’rinsho giddo mashalaqqete roorrimma afi’ratenna batinye wolquwa waatikkira dirsiisate dandiisiissanno ikkitubbanni mittu,kalqoomu dagoomira mitiimmuwa keerunni tirate murci’raanchimma noohe gede lawisiisse umokki shiqisha ikkitinota hawa dihasiissanno,” yaannohunni hegersa dandiinannihu mitte qara hajooti; Baxxinohunni sai diri qooxeessira Itophiyu baxxinohunni Galchimi kalqenninna Ameeriku miidiyubbanni mageeshshi kaphu duduwinni hembeelantanni sa’inoro boodere badhera hinge qaaga gara ikkitinota afate kaa’litanno. Coy halaalunna soodimaru…(kaphunna sinqu galanni shotanno) yinnanni gede ikkinnina mageeshshi geeshsha kaphu piropogaandi wo’minoro;horontanni feenni adhara nooha ikkinoti baalinkera maaxaminoha dikkino.
HWHT keeraano labbe,keere hasidhannore lawatenni Federaalete mootimma qussitanni nooha lawisatenni insanni kisse ola kayisse insanni kalqete dagoomira “woowwoy” yite raartanno. Galchimi gobbuwa TPLF farddate gede gulufa rosonsaatina rake “yee” yitannonsarino insaantiilla. Itophiyu kayinni beqqi yaannoha dikkino;halaalu angasira nooyya! Keeru woshshatto lame sase hige assinoti muli barri qaaggooti. Xaano keeru woshshattora diriirtino mootimmate anga dierantino. Insa kayinni kaphu xawishsha uyite sayinsummo lamala giddo kalqete dagoomira sokkino borrote sokka keerunni gudate yite borreesitinoha labburono sanadete giddo balaxxe borreessitino halaali calallaqise leellishanno garinni kaphunni keeraano labbe shiqate ikkinota leellishshannoti xawoho noo halaaleeti.
Gobbanna daga suffanno yinanni woyte qaallate godo’le dikkino.Ikka hoogano buunxannihu Ruwaandu hakko gata hooga,Eertirunna Itophiyu koyenna hakko ha’rama …w.k.l garunni rosiisannonke. Sa”anno barrinni sa’annokki so’ro giddo ea gara dikkitino.Dancha “Istiraateeje” gede adhineno kukkubbinara dihasiisanno.
Wole sanade istiraateejete gede adhinara dandiinannikkinna abbooshshi’nara hasiissannohu qaaqquullu qoosso widoonni ikkanna konnira naqaashshe qole olu xawira baalawa leeltannori,insa hojjanninna geeshshinni roortino kilaashe dukkino qaaqquulli leellansaati.Tenne sanadenni hegersa dandiinannintenni gede qole “Tigirayete wedella xa assinanni sharro Addis Ababu goofimarchu gafi sharro ikkono gede ammansiinse,…”qaaqquullunna wedellu olu xawo ha’rate hajo suffannoha ikkanno yaate.Tini qolte woletenna jawa so’rootina “Xaphishshu gafi ha’rinshonnaistiraateeje,” uwara Qara koraati.
HWHT keere booreessate yite insa beeshshite keeshshitino seedu diri Sidaamu daga xa’mo soorrote gashshooti giddo dawaro afi’rasenni giddo itantinota hattenne sanade giddo xawissinoha ikkanna; togoo keeru gobbate dirrannokki gede addi addi qoqqowi giddo xaano giira fincitanni afantanno.
Xaphoomunni,Itophiyu daga hasatto keereho. Poletiku sharrono ikko mimmito caacceessa;hattono leenjinshoonnikki huwanyo dagate mittoreno horo aannori dino. Xaa geeshshano qaaqquullenna wedella shakki assino ikkinniina olu mittoreno abbino kaayyo dino. HWHT qaalu sayisaanchi mitte yannara “Xiyyita gudatenni mannaguda woyyitanno; 3ki kalqete olira ola qeelate horoonsi’noonni hayyo mannu hombobolatte kalaqate” yaatenni sayinsummo lamu urdete yannara Tigirayete wedellanna qaaqquulle urdete albaanni dire gudisiisino. Konni daafira olu uurreenna baalunku albasi latishshu widoogge asse moolletenna hudete aana gaadatenni gobba hursa hasiissanno yanna xaati. Haaru diri urde qiiddeenna latishshu hala’lannoha ikkonke. HWHT massagaanora xaano kaaliiqi wodanansa fano!!
Yaareed Geetaacho
Bakkalcho Wocawaaro 5, 2015 M.D
