Wocawaaro mittu iillara albaanni Fooqa agani giddo assinanni qara qara hajubba giddo bisonke hayishshi’ra,uddanonke xurunni co’o assanna,afi’niro haaro uddano hidhine hoongiro noontanni hayishshi’ne Wocawaaro mittunni haaro diro adhate qixxaawate.
Wocawaaro mittu Itophiyaho akkalu diri saeenna haaro diro adhinanni barra ikkasinni qaaqquullu “Haaru dirinni Haaro galata” yitanni faarsitanni daraaro anga amadde mine mine hadhanno. Amaaru Afiinni “Inkuxaaxaashi” yine yinanni woshshinannihuno hakko barraati. Oosote hagiirri baasaho.
Haaru dirino akkalanno;akkaluno haaroo’manno. Uddano Wocawaaro mittunni uddi’noonniti hakko barranni afi’nummore intanna woxetenni xurtanno. Hayishshiniro kayinni co’o yitanno. Ee;akkalu dirinni Itophiyaho baca jifo xaaddinoti qaangannite. Aliyyeenni akino oli duuchunku qooxeessira mitto mittonka mine dadillu dukkana kaase saino. Olu lubbo hunatenni sae miinju aana shetto qasatenni hudete aana umbanni gede assanno. Dartuno hakkiinni hanafanno.
Haaru diri keeru noowa hagiirrunni ayirrinsanniho;gurchunni olunna urde noowa dadillunni sayinsanniha ikkanno. HWHT hanaffino oli bacu manni dadillunni saysanno gede kora ikkino. HWHT bunshete takkora assinoonni keeru woshshatto qacce qole qoqqowisira gobbaanni afantanno wedella cancishatenna gibbo kaysate tenne lamala giddo Tigirayete afiinni borreessinoonni gobba diigate sanade fushshinoti qaangannite. Tenne sanadera wedellu gobbansa bushiishshnno gede gano gananni afamanno.
27 diri giddo HWHT suuqqino gibbotenna babbadamooshshu danqari sai shoolu diri giddo mine minenka kisanni mimmitu aana ammanamooshshe hoonganni gede asseenna roorenkanni Aliyyeenni beebbaataamma darantino reyitino. Sayinsummo shoole soorrote dirra giddo dhookkanni nooti gaancete takkonna dartu 27 diri komate duwameeti. Techo soorrote kawa dagginota lawisate HWHT hakkawaro suuqino bissanni gobba hembeelsate wo’naalanna kawaanni araara dirrinsiro ka’aanni gaance kalaqantanna la”a batidhanni daggino.
Haaru dirinni haaro ikkine giddonke komatenni aaniidonke xurunni hayishshinummoro gobba hurtanno. Koma komalla qaltanno. Koma gaancella kalaqqanno;gaance kayinni gobba diigganno.
Qaaqqimmankenni haaro diro adhate hendeemmo woyte balanxe bisonkenna uddanonke hayishshi’neemmohu dirrate keeshshino xure co’eessateeti. Haaru dirira xuru sa”annokki gede yaate. Wodaninkeno hattonni bacurinni xurino. “Cubbonke maari;anfanni boo’natenni,deamme sorotenni hunnoommore maarinke” yinanni giddonke co’o assineemmo kaayyo Kaaliiqi lubbotenni woreennanke kuneeti techo Fooqa sase keerunni iillinoommo. Konni daafira gatino lamu barri giddonke komatenni co’o assine haaro diro adhineemmoha ikkonke.
2014 saeenna haaro diro (2015) adhate qixxaambeemmo woyte gobbankera ilamate mereero akkalu diri giddo ikkanna la’nummore,macciishshinummore busha gosoomittete,sirchu babbadamooshshenna mitto widoogge dassate xurinni co’aambe;shokkitinonna wilishshi yitino laooshshe maarote illenni la’’atenni baxillunna mittimmatenni jiroo’mine la’neemmoha ikkanno gede baalinke uminkeha gobboomittete qeechanna eeggo fula hasiissannonke.
Haaru diri gibbonna giwanshote bue moolteenna la’neemmoha ikkanno gede bushu seedu dirira Itophiyu giddo danqarroonni danqari diigamanno gede xa hasiisannonkeri hemete duduwira maccanke hashuwa assine halaali taje calla halaalaancho buenni adhatenni gobba hurtanno gede assa hasiissanno. Togo assa hoongummoro ilama xa’mitannonke. Dhagge dimaartannonke. Alba annuwinkenna akaakkanke mundeensanna miqqansa kakkalte abbitino gobba Itophiyu techo angankera maniidhuro ilama dadillitannonke.
Xa diinu HWHT urde kayisinoti anfoonnite. Mootimma keeru anga diriirsitinota xiiwe keere booreessate qodhe kaino. Tenne urde Maganu qiisso. Kayinnilla, ninke afoonke mitto foolenke shitto assi’nummoro diina qeela Itophiyu dagara haaro dikkitino. Konni daafira ninkewiinni agarrannihu Haaru Dirinni Uddanonke Xurunni Wodananke Komatenni Co’o assa callate! Kaaliiqi gobba gowo! 2015 M.Diri maaronniha,baxillunnih a,mittimmannihanna qeellenniha ikkonke!
Bakkalcho Fooqa 3, 2014 M.D
