Abrahaam Saamuel
Addis Ababa:– 2014 baajjettete diro owantetennna shaqaxunni gobbara sonkoonni daddalinni hattono remitaansetenninna dhaaddote investimentenni 20 biloone doolaare ale ikkitanno eo afi`noonnita IFDR Xaphoomu Ministerichi Dr Abiy Ahimed xawisino.
Xaphoomu Ministerichi Dr Abiy Ahimedi Maakiro Ikoonoomete komite gambooshshi aana xawisinonte gede, tayxe diro owaantetenna shaqaxu ekispoortenni 10.2 bileene doolaare ale afi`noonni. Kuni gobbara sonkoonni daddallinni e`ino remitaansenna gobbaaydi xaaddote investimente lendanni woyte 20 bileene doolare ikkitannota eo afi`noonni.
Xaphoomu Ministerichi Dr Abiy, gobbara sonkoonni daddalinni afi`noonni gumi jawa ikkinota qummi asse; qarru giddo hee`ne loonseenna dayno gumaati yiino. Maakiro ikkoonomete lophonni waagu lexxo ka`a duuchu dani lopho leeltino; konni ka`ano jawaante loonsammora kakkaysannonkeho yiinohu Xaphoomu Ministerichi; ikkollana, Itophiyu noosi gobbara soyaate dhukisi garinni la`niro konni aleenni lossa dandiinannita qummeessino.
Gobbara sonkanni daddalo lossinikkinni gobba lossa didandiinanni. Maakiro ikkoonoomete widoonni noo lopho dancha ikkiturono Maakiro Ikkoonomete Komite ekispoortetenni maa abbinummo yite qara gede buuxatenni qoleno gobbara sonkanni daddalo harunsanna wolootu sekiterra lophono konni garinni lophitannota la”ate yiino.
Doogo, giwirinnunna wolootta handaarra irkisantannohunna kakka`annohu loosonsa loosse lopho abbite, gobbara sonkanni daddallinni e`anno eonni irkisama dandiituro calla ikkinota coyi’rino.
Wole widoonni, haanju harumi aana roso aannohanna daga galantanni loosi loosaminota hattono turizimete jiro aanano illachiinshe loosa hasiissannota Xaphoomu Ministerichi kaysino.
Itophiyu shoolu diri giddo 25 bileene chiginye kaasa dandiinoonnita coyi`rinohu Xaphoomu Ministerichi; halashshine mixi`niro shoolu diri giddo Itophiyu maa loosa danditannoro huwachishino roso adhinoonnita qummeessino.
Dr Abiy yaatto gede ikkiro, Itophiyu daga gumultinohu haanju harumi shota gede la`nanniha dikkino. Daga, hoodissino dirrara mitto baatooshshe afidhukkinni loossino loosi dhaggefantanniho. Jireenyu widira lophitino gobbuwa badheenni hanafote loosinsa chiginye kaasate loosooti.
Jireenyu hanafora xa harunsineemmohu haanju harumi amuraati techo noo ilama huwata hooggara dandiitanno; seekke buuxiseemo`nehu dirrate gedensaanni Itophiyu Jireenyi buuxamanno woyte, ilama la”a hasidhannohu mittu coy haanju harumi baychooti yiino.
Haanja haruma loosu aana hosiisatenni leellino gumi danchahonna jawaate sufa noosiha ikkinota kulino. Itophiyu daga ‘Green Legacy’ aana loossino loosinni galatama hasiissannota huwachishino.
Turizimete handaari widoonni haammata loossa loonsoonnita xawisinohu Xaphoomu Ministerichi; konni handaarinni Itophiyu gedee gobba dancha baattonna dhagge afidhinoti dino. Ninke kayinni konne handaara garunni loonse yannicha assa hoongoommohura ikkado horo diafi`noommo yiino.
Turizimete handaari baychinni daga woy turiste horoonsi`ratenni jawu gumi leellino. Lawishshaho, Itophiyu, “Mitto Ilaala Mitte Riizoorterte” yitanno poolise haruunsituro, haammata gobbuwate noo qooxeessuwanna dancha baattote ofolla horoonsi`ne gobba daa’’ataano bobbakkannota assa dandiinanni yiino.
Bakkalcho Woxawaajje 5, 2014 M.D
