Abbebech Maatewoos
Addis Ababa:- Giwirinnu handaarinni noota kaajjado midaado halashatenni sae haruudde hedubba loosu aana hosiisatenni 2014/15 laalchu dirinni giwirinnunni agarranni hasatto gumulate mixi’noonnita Giwirinnu Ministere xawissu.
Giwirinnu handaarinni haruudde hedubba loosu aana hosiisatenni woyyino guma abbate mixi’noonnino yinoonni.
2013/2014 laalchu dirinni giwirinnu handaarinni borreessinoonnihu gumaamu gumulshi handaaru aana kakkaooshshu kalaqamanno gedeno assinota xawinsoonni.
Giwirinnu ministerenna qoqqowubbate Giwirinnu biiro 2014M.D bejetete diri mixote gumulshi keenonna 2015M.D mixo lainohunni hasaawu bare harinsoonni.
Giwirinnu Ministirchi Umer Huseeni tenne yannara handaaru industiretenni, sagaletenna ekispoortete ragaanni luphiima hasatto shiqqannosita xawisino.
Giwirinnu tenne handaarrata hasatto dawaranno assate ikkado egenno amadinotanna tenne ogimma huwattanno massagaano xa’manno yiino.
Giwirinnu handaari tantanote soorro assinannisi geeshsha jifo hooggannosikkita coyi’rinohu Ministirchu; konnirano jifote ikkitanno qixxaawo assa hasiissannota coyi’rino.
2013/2014 laalchu dirinni Itophiyu miinji baxxinohunnino giwirinnu haammata jifo sairono woyyitinonna kaajjite sufa noonsa gumulshubba leeltinosita kaysino.
Laalchu dirinni xaphooma fulote laalchubba guminni giwirinnu xibbuunni 72% diwanna; baxxinohunnino bunu ekispoortenni 1.4 biliyoone doolaare ale gobbaydi woxu soorro afi’noonnita qaagiissino.
Daraarotenni, akaakiltetenninna gummatenni, maalu ekispoortenni woyyino gumulshi noota xawise; aantete loosu amanyootinna massagaanote qeechi biddi yiiro woyyino gumulshi hee’rannota xawisino.
Handaarunni luphiima kakkaooshshi noota kule; federaalennitinna qoqqowubbate massagaano daga beeqqisiisse qeechansa garunni fulansa seyoo borreessiisate kaa’lannota loosunni leellisha dandiinoonni yiino.
Xaphooma Itophiyu xaaddinose qarrubba ledo heewisiinsanni woyte handaaru woyyino gumulshi noosita xawisino.
Ikkinohurano, dirunni loosu kaayyo kalaqo, ekispoortetenninna eo lossate ragaanni dancha gumma afantinotano kaysino.
Mekaanayzeeshinete irsha baalunku qoqqowira hanafisiisa dandiinoonnitanna arri gorsu qamade latishshi gumulshinni Itophiyu Afrikahonna kalqete su’mise kaino guma borreessiissinota coyi’rino.
Laalchu dirinni goyi’retenni laalcho gamba assate mixi’noonnihu 374 miliyoone kuntaalinni 336 miliyoone kuntaala laalcho gamba assatenni mixonnita xibbuunni 90% gumula dandiinoonni.
Tenne seyoo sufisiisate tekinoloojete shiqishonna looso lifixisate 2014/2015 laalchu dirinni jawa mini looso xa’manno yiino.
Saadate laatishshi handaarinnino lukkuwu latishshinni, sircho woyyeessatenna maalu latishshinni dancha hanafo heedhurono gattino loossa agartannonkehura mootimma baxxino illacha uyte loossanni no yiino.
2015M.D mixo hala’lado ikkasenni guma abbate uurrinshuwatewiinni jawa wo’naalsha agarranni yiino.
Kaajjado midaadda halashsha calla ikkitukkinni haruudde hedubba loosu widira soorratenni industirubbannita shiqishote anje wonsha; fulote laalcho bikka lossanna quchumu giwirinna luphi assa hasiissannota xawisino.
Tenne seyoora federaaletenna qoqqowu uurrinshuwa qinaambete loosi hasiisannotaati coyi’rinohu.
Qoqqowu giwirinnu biiro sooreeyyeno aantanno laalchu dirinni amandoonni mixo gumulate jawaatte loossannota buuxisino.
Oromiyu qoqqowi giwirinnu biiro sooreessi Kalaa Aberra Worqu; qoqqowunniha giwirinnu handaara yannoonsate loonsanni hee’noonnita buuxisiise; sai laalchu dirinni arri gorsu latishshinni jawaachishanno gumi borreessaminota xawisino.
Qoqqowu sagalete wowe buuxisiisa, gobbaydinni eanno laalcho riqibbannore bikkunnino danunnino lossanna loosu kaayyo kalaqo aana shoole qara mixo amade loosanni afamannotano tenne yannara xawisino.
Bakkalcho Woxawaajje 5, 2014 M.D
