Amsaalu Felleqe
‘Opaal’ yaamantanno shiilo gobbaydi dikkora soyanno. Konni loosi giddo ea geeshsha kayinni jawu qarri giddoonni saino. Qarrubba cincatenni qeele sa’’atenni xaa yannara woyyaawino baycho iillino. Umisinni loose lophatenni qansootahono looso kalaqatennino sae gobbateno gobbaydi woxu soorro afisiisatenni qeechasi fulanni afamanno. ‘Opaal’ yaamantanno shiilo gobbaydi dikkora soyannohu kalaa Belay Demisse.
Ninkeno kalaa Belay heeshshosi rosichinna loosu kakkaooshshisi woloottu mannira dancha rosichonna lawishsha ikkanno yaannohunni techohu seyoote gafi wosinchonke assinoommosi. Ilame lophinohu Wodiidi Wollo, Delaanta woradira Wogelxeena yaamamanno quchumiraati. 1ki-7ki kifile geeshsha noo rososi Wogelxeenu rosi mine harunsino. 8ki-10ki kifile geeshsha noo rososino hakkiichonni Wogelxeena laynki dirimo rosi mine harunsino.
Qixxaawote rososi kayinni Dese afamannohu Hoxxe lowiidi laynkinna qixxaawote rosi mine harunsanni hee’re hedeweelcho federaale poolise fushshitinoha loosu egensiishsha la’’anno. Hattenne yannarano ispoortete baxxitino hasatto noosihuranna egensiishsha laino gedeenni 11ki kifile rososi agure poolisimmate borreessamanno. Poolisimmatenni heewisame 1994M.D federaale poolise ikke qajeelshaho eino. Hakkiinnino Addis Ababaho gaamame 1999M.D geeshsha federaale poolise ikke owaatino.
‘’Federaale poolise miila ikke Addis Ababaho owaatanni keeshshummo yannara babbaxxitino korkaattanni heeshsho’yanni hagiirraammo dikkoommonkanni’’ yaannohu kalaa Belay; hagiirsiissannokki heeshshosinni fuliha lawannasi babbaxxitino suuse giddora einota kulanno. Shiimunnsi hanafe ago aganni, sijaara wiliishshanninna caate itanni busha suuse giddo keeshsinota qaaganno. Heeshshosinnino hexxo murate geeshsha iillinota coyi’ranno.
Konni korkaatinnino poolisimmate loososi garunni loosate qarrama geeshsha iilli. Gedensaannino loososi agure ilame lophinowa Wogelxeena Delaanta mare hee’ra hanafi. Hakkiicho hee’ranni soqqamaanchimmatenninna dallaalimmatenni heeshshosi haaru garinni mite yee hanafi. Ikkollana, hanafino loosisinni hasi’rino heeshshosi woyyeessa didandiino.
Heeshshosi aana iillinosi qarri fayyimmasi aanano qarra kalaqinosiha ikki. ‘’Hattenne yannara keeshshoommo heeshsho hiittoonni xawiseemmoro diafoommo; ayirrannoe. Eoommo suuse biso’ya gudatenni sa’e coye baala haweemmo geeshsha tii’’I’ya aana qarra gantinoenkanni. Uucha yannara umo’ya hunate geeshsha wo’naalsha assoommo; kayinni Maganu barrikki dillino yee gatisinoe’ yaanni saysinota busha yanna togoonni qaaganno.
Federaale poolise miila ikke owaata hanafinkunni 1994M.D hanafe loososi mure agure fulihu 1999M.D geeshsha; hakkiinnino Wogelxeenu quchumira 2007M.D geeshsha lamala dirraranna dallaalimmate loosinni keeshshi yannara xaphoomunni 12 dirrara lowonta hexxo mursiissanno heeshsho giddo keeshshino.
Heeshsho giddo xaadinosi qari giddonni umisinni fula noositanna wolu loosinni umosi woyyeessanna heeshshosi soorra noositano umisinni hedatenni amaddinosi suuse facci asse agurate wo’naalinota kulanno.
Heeshshosi woyyeessi’ra dandaanno looso loosa noositano umisinni ma’li gedensaanni woyyaawino loosi hiikkonneetiro doodhe dallaalimmatenni loosanni keeshshi yannara egenninoha ‘Opaal’ yaamantanno shiilo daddalate looso hanafino.
Ilamino qooxeessira ‘Opaal’ yaamantanno shiilo hala’ladunni afantannoha ikkasinni knni loosinni bobbahate hasattosi lexxitanni hadhu. Haammata qooxeessu teesaano tenne shiilo fushshate loosinni bobbakkinore ikkansanni qooxeessaho hala’ladunni afi’ra dandiinanni shiilo daddala hanafiro gumaamo ikka dandaannota seekke huwati. Mitu mitu fushshitanno shiilo dhaaddotenni daddalaanote hirtannoha ikkanna mitu kayinni waaga ledde hirtannoreeti. Woloottu kayinni ‘Opaal’ shiilo fushshitannoriwiinni gamba assitanni gobbate giddonna gobbaydi dikkora shiqishshanno. Kalaa Belay karsaminohuno konne daddalooti.
‘Opaal’ shiilo daddalo rosanni rosanni hari kiironni looso lowontanni baxino. ‘’Konne looso kaajjishe loosummoro heeshsho’ya sooreemmo’’ yee ammanatenni ‘Opaal’ shiilo daddalira jawa illacha tuge loosa sufi. Kalaa Belay umisinni assino hixamanyinni suusetenni amadame busha heeshsho giddo saysino yannanni fule xaa yannara ‘Opaal’ shiilo gobbaydi dikkora soyate rosichonna egenno afi’ra dandiino. Dallaalimmate loososi agure ‘Opaal’ shiilo daddali looso umisinni kakkaeeti hanafinohu.
Tini ‘Opaal’ yaamantanno shiilo isi ilame lophino qooxeessira hala’ladunni afantannota ikkasenni dallaalimmate loosinni keeshshi yannarano konni loosinni ikkado egennonna huwanyoote afi’rino. Lowo mannooti ledono konni loosinni egennamino. ‘’Hanafummo yannara loosu lowontanni diayirrinoe’’ yaatenni loososi kaajjishe sufino. Umi yannara loosi woyteno loosisinni albillicho dancha hexxo noosita huwatino. ‘’Umi yannara 3 kumi birrinni hidhoommo ‘Opaal’ shiilo 20 kumi birrira hiroommo’’ yaanni konne looso hanafino gara qaaganno.
2008M.D kayse 2012M.D geeshsha Delaantunni Addis Ababu geeshsha Opaal shiilo gobbate giddo dikkora shiqishanni daddalino. 2012M.D hanafe kayinni loososi roorenkanni halashshe Addis Ababu quchumira ‘’Belay Demisse Opaal Gobbaydi Dikkora Soyate uurrinsha’’ yaannohunni fanino uurrinsha widoonni gobbaydi dikkora soya hanafi.
Shiilote daddali loosi jawa egenno xa’mannoha ikkasi kalaa Belay coyi’ranno. ‘’Dallaala ikke tenne shiilo hirsiisanni keeshshummo yannara afi’reemmo woxinni aleenni looso hiittoonni loonsanniro afate lowonta hixamanyeemmonkanni’’ yaannohu kalaa Belay; shiilote loosi sammi yine ka’ne hananfanniha dikkino; egennonna hayyo xa’mannoho yaanno. ‘’Egennoweelo ka’ne hananfiha ikkiro roorenkanni kasaarsanno loosooti’’ yaanni kuni loosi mageeshshi geeshsha egennonna dandoo xa’mannoha ikkasi qummeessanno.
Shiilote loosi egennotenninna dandootenni loonsanniha ikkiro loosanni manchira calla ikkikkinni gobbate lophorano luphiima qeecha afi’rinota kalaa Belay kulanno. Dallaalimmate loosinni hanafe konne looso karsami yannanni kayse seekke huwatatenni loosate wo’naalino. Assino hixamanyinino handaarunn bobbakkinori haammati mannoti ledo egennamanno gede kaa’linosi. Konninnino, dancha huwattonna egenno afi’ranno gede kaa’linosi.
Konni loosinni gobbate giddo ogeeyyenni sae gobbaydi gobbuwara baxxinohunnino Hindete qansoota ikkitinori shiilote loosi handaarinni bobbakkino ogeeyye egennamatenna ledonsa loosatenni egennosinna rosichos lossi’ra dandinotano coyi’ranno; loosisinnino roorenkanni horaaeessa ikkinotano hattonni.
‘’Hindete qansoota ikkitinore konni loosinni bobbakkino ogeeyye doodhoommohu korkaatu shiilote loosira noonsa baxillinna hasatto baxxitinota ikkitinohuraati; shiilote addi ayirrinyinna baxilli noonsa’’ yaannohu kalaa Belay; Hindete qansooti ledo loosasinni lowonta horaameessa ikkinota coyi’ranno.’’Insawiinni afi’roomo egennonni shiilo fushshinoonni gedeenni calla ikkikkinni babbaxxitino hayyo horonsi’atnni shiilo seesiise rorenkanni waaga fushshitanno gede asse dikkoe shiqishe hireemmo gede kaayyo kalaqinoe’’ yaanno. Konni oosinnino roorenkanni horaameessa ikkatennino aleennino gobbasira ledotenni gobbaydiha woxu soorro afisiisa dandiinota kulanno.
Shiilote handaari konni albaanni baca qarrubba nooha ikkasi kaaa Belay kaysanno. Isino looso Hanafi yannara loosu ayirrano hoogiro handaarunni kainni qarrubba tuncu yitannisi sa’inota qaaganno. Fajjo fushshi’ratenna seeru garinni handaarunni bobbahe loosate lowo shetto xaaddinosi. Seeru garinni loosi’rate yine assinanni wo’naalshi yannatenni goofannoha ikka hoogasinni mannu serimale doogonn loosi’ratenna kontirobaandet daddali hala’lanno gede korkaata ikkannotano coyi’ranno. ‘’Ikkollana, baincho assoote xooqatenni seerimale doogonni millisa jeefoteno kisaaranna hunote widira massannoha ikkasinni duuchanta shetto cince sa’’atenni seeru garinni loosi’ra’yanni horaameesaho ikkinnina digawajjamoommo’’ yaanno.
Xaa yannara kayinni mootimma handaaraho lowo woyyeesso assitinota kule; konninnino albaanni shetissanno qarrubba tirantanni dagginota xawisanno. Assinoonni woyyeessonni shiilote laalcho sonkanni yannara xaadannoha lowo woxu fulonna hala’lado yanna adhanno assooti gatanno gede assa dandiinoonni yaanno.
‘’Konni albaanni Keeniyunna Sudaanete widoonni seerimale doogonni fushshnanni shiilo xaa yannara assinonni woyyeessonni dhaadotenni gumiruketenna Itophiyu diilallote doogo widoonni seeru garinni gobbaydi dikkora sonkanni hee’nonni. Kunino shiilo gobbaydi dikkuwara sokkannorira noosi qeechi luphiimaho; handaaru loosinnino sorro daggino gede dandiisiisino. Albillichono konni andaarinnibobbahate hasidhanno bissa kakkayisannoho. Ikkinohura, Shiilote Ministereno galantara hsiisanno’’ yaanni xawisanno.
Kalaa Belay, xaa yannara babbaxxitinodani ‘Opaal’ shiilo laacho Hindete, Ameerika, Jermenenna Ferensayete gobbuwara soyanno. Shiilote daddali loosisira kaa’litannosiri kiirotenni tonne ikkitannori gobbaydi qansichima noonsari shiilote ogeeyye qaxare loosiisanno. Gobbate giddorino settu loosaasine noosi. Addis Ababaho umisi mininna millisannohu umisi kaameeli noosi.
Xaa yannara xaphooma jirosino tonne miliyoone biri ale llishi’ra dandiino. Sa’u seeda dirrara heeshshosi aana hexxo murate geeshsa iillishshinosi suusenninna lowonta gumamo assinosikkihu dallaalimmate loosinni fule woloottahono ikka dandaanno looso loosanni afamanno.
Kalaa Belay, wole ajujano noosi. ‘’Umi’yanni, maate’yanni, kiirotenni shiimu manninnino sae looso’ya roorenkanni halashshe handaarunni gobba’yano horaameette assate ajuuja nooe’’ yaanno. ’Opaal’ yaamantanno shiilonni ledote wolootta shiilo daddalnn bobbahatenni umosinna gobbasino horaameette assate ajuuja noosita coyi’ranno. Ninkeno seyoote gafi wosinchinke ajuujasi toltannosi gede halchonkeeti. Keerunni!
Bakkalcho Maaja 28 / 2014
