Abrahaam Saamueel
Ayirraddu Gabbanke Itophiyu Daga;
Itophiya yaannohu su`mi jifote heeshshi yaannokkiho; jifo tuggukkinni guffa gantukkinni sae qeelle assanno ayirrinyu su`maati. Gobbanke dhaggetenni jifo nookkiha saysino yanna boodella ikkitanno. Jawaata oososenninna Kaaliiqi maaronni daanno qarra baala dandiite techora iillitino.
Techono tenne jawaata gobba shashshafara qarru dani gaangaawisera burraaqirono, Maaja agani hawadi gedee qarru gomichinni heeshshonke tunsiissara hasidhanno wolquwa heedhurono, alibilicho ha`ra hoolannonke coyi dino. Jawaata ayimmankenni; kaaliiqi kaa`lonni ammanneemmorira wo`manka woyte hawadu gomichi falalli yeenna, arri xawaabbi warri yee leellannonke. Tunsicho aleenni qolle la`neemmo yannara, xawaabbu leellannota anfoommo. Bero tunsicho saayisinonke kaaliiqi, techo dayinonke qarrano saayisannonketa ammaneemmo. Konnira, jawaantenna maaro, hattono shooshanqe assannonke kaaliiqira xaano galata aatenni hanni dunkino.
Kaaliiqa galaxxa sai diro qeelletenni; xa hee`noommo diro kaayyotenni; la`neemmo gede assitannonke baayira wolqaati. Wole widoonni, caaccaawanna galaxxa giwa qeelamatenna kaayyo busha assitanno buqqee kalaqqanno. Meessankenna woloota busha illenni la`nemmo gede assanno. Caaccawannohunna galata baxannokki manchi; xeinosire calla ikkinnina, angasi noo elto dila”anno.
Iillitinosi gawajjo ikkinnina uynoonnisi kaayyo dihuwatanno. Xa noo qarra calla illachishaanno ikkinnina, albaanni no hagii`re dibuuxanno. Galaxxanno manchi kayinni, qarrunna jifote giddo nafa hee`re qeellenna noosi kaayyo la”ate dandaanno. Danbalunna bubbete giddo yowolote kaajjille la”anno. Qarrunna jifote batinye ikkikkinni, baalanka kaaliiqi kaa`lonni qeela dandaannota huwatanno.
Akisumenniti birqiiqi wari egenno, Laalibalunnitinna gaangaawaho nooti maaxantinoti ijaaru ogimma, Hararetenna gaangaawase daraarte nooti quchumu lopho, Gibe gaangawira nooti dadallonna giwirinna xaadissinoti egenno, Gadu amuraatinni dimokiraase egensiisate assinanni wo`naalshi; Wolaytaho, Kambaataho, Halaabaho, Hadiyyate, Dawurotenna Kafu gaangaawira nooti mereerimu Soojjaatinni kayise Aropu geeshsha dadallunna dipoloomaasete xaadooshshe kalanqoonni gashshooti; Gonderete mereerimu mootummate gashshooti; Affaaretenna Somaalete noohu mashalaqqenna mereerimmu gashshoote kaima assinohu amuraati; Gaambeellaho noohu meyaa beettora uynannihu addi ayirrinyi; Beenishaangullete noohu sirbu uduunne loonsanni egenno; hattono wolootta gobbuwara nooti bashsho daga horoonsidhanno egennonna hayyo hattono bilchaante badhe qolle la`nummoro naaxxisiissannonke jironkeeti. Naaxsiisannonke; sa`u yanna berota techota uynonke kaaliiqa galata hasiissannonkehu konniraati.
Giddonke sa`inota Mesaafintete yannara noo babbadama; gobbayidinni dayinoha kadote gashooti xiiwo, gobbanke wolqatenni dandiite sa`ino. Dhaggesenna ayiimmase ba`ukkinni, kinchu gede kaajjite dirrate keeshshase dhaggeefantannite. Yannicha ikkino Itophiyi, babbadamatenni mittimmate widira gamba yitino yannarano olunna gaance, horritannorinna biiloonye hasi`rate yorto haammatte kalaqantino. Mootumma ijaarsate coy bidddi yee qinaawikkinni, saiha 50 diri giddo hoodissinotinna wiinamunni rumushsho buqqissinoti soorro gobbankera xaaddino.
Abiyoote, isi isiwa olama, fayya, hude, mannunna kalaqamunni daggino baashenna lolahu qarri Itophiya shafara dandanno ikkinnina didiiginose. Mulinna xeertote diinnanke yanna yannatenni ka`urono, tuggaranna diiggara wo`naalturono didanditino. Itophiyu aana diqqillo buurate galchitinokki kinchi dino. Kalqete battalara halaalanya farco ho`litinose. Nooseta daddalu baaru furcho cuffe ho`late wo`naaltino. Giddoseenni burqitanno lagga horoonsidhannokki gede assate sharre kalaqqe alba dinnanke assitino sumimmenni waajjishshanninke afantanno. Konni baalisi qarri giddo Itophiyinke worqete gede giirate giddo jifame, oosose jawaantenninna kaaliiqi kaa`lonninna fajjonni agarante gobbate gede albillicho qaafa dandaase dhagete. Gobbanke konne baala qarra sa`e techora iillasenni kaaliiqira galata aate korkaata ikkannonke.
Saiha shoolenna onte dirra Itophiyu dhage giddo xaa geeshsha leellinokkirichi hexxonna qarru, mittimmanna babbadama, kalqe naadanna giwa, albillichonna badhera goshoosha, keerunna gaance aanase saino yannaati yaa dandiinanni. Itophiyu, bareedda oosose afidhino yannaati hattonni hooggino yannaati. Bayriiditi Haaroo`mate Kofatto ba`u, uurritu yinanna waa wonsha jeefisanna caabbichu wolqa burqisa hananfoommo. Moolletenna hudete gobbaati yinanna bileene chiginyete kayishsho kaansenna base baalate paarke qixxeessine tenne gobba gannate assate doogo gugguunfanni hee`noommo.
Galchimi wolquwa qamadetenni hidhitankera yortanna, ninke kayinni arri gorsinni qamade laashshine, wole irshu looso gumma, ataakilte, gati kayishsho hala`lado baattora laashshitanni umisenni sa`e wolootahono iillishate mixose guma abbitanni no. Mitte yannara Afiriku ishine tunganniwaati yinoonnihu Addis Ababu, su`mase gotti assanno garinni jajjaaba loossa loonsanni hee`noonni. Xaaddinonke jifo haammatate; qoleno jawa waaga baantoommo. Sa`nommo qarra qaangeemmo woyte xissanonke. Hu`ninoommohunni afi`noommohu rooranno. Qarru, doogonke dicufinonke; Jifo, diqeeltinonke. Konnira Maganoho jawu galati iillosi.
Ayyirradda gobba`ya ooso;
Roduuwu roduuwu aana kakkachino; mitteenni hee`ranke hawanteenna mitto barra nafa xaandokki manni gede ikkine kipho kalaqa, noorichinninna nookkirichinni manni lubbu lubbantino. Mixo nookki diinnanni fiixinke lubbo ba`ino. Saiha boode diro wirri yine la`nummoro wodaninke hiiqqammo; Ilamate gede saalloommo. Aliyyenna Galchimi ragaanni ka`ino gaancenninna olinni ba`ino lubbonna dagate jiro hendummoro, illenke aguranna wodaninkeno hindiidiranno. Mitte yannara Soojjatinna Wodiidi ragaanni kalaqantino hunonna gaancenni iillitino gawajjonna reyo hanbannita dikkitino. Hindiiddonke fultanna nafa Magano galaxineemmo. Iillitinonke gawajjonni roore Maganu assinonkeri jawahona.
Itophiyu daga goowase taaysate, hallose heeshshi assate iillinshoonnise qarra baala dandiite; yaaddose giddo amadde; jifo cigilete amadde sa`ino. Gobbanke techono konne baala sa`e jawantetenni albillichote doogo sodhukkinni ha`rase dhaggete. Hunote giddoonni latishsha; yaaddote giddo shesho; qarru giddo atoote; tunsichu mereero caabbicho xawisanni gatisinokehanna gobbankera siqqi`neemmo siqqonna wonqo ikkinonkehu Itophiyu Maganooti. Konne caalenna wonqo; annanna ama, maaxammanni goda ikkino Magano galatatenni Itophiyu daga baalanti huuro ikka noosi.
Soorro dagginohu Itophiyu horo calla ayirrisiisate ikkinota huwattinori, baxxinohunni, Abbayinna Afiriku buudi aana lowo hasatto noonsari xaaddotenna wole doogonni hunote loosonsa aananke iillishino. Jajjabbu Galchimi miidiyubbanna uurrinshansa mootummansa dhukka hexxite, gobbanke aana gaaddino. Miinjankenna kalqete noonke su`ma hunate looso loossanni, baxillaanonke xeertidhanno gede assitanni keeshshitino. Coyeella kayinni ikkiro, mugganni noota Itophiyu daga baqqi assite mittimmatenni uurranno gede assitino ikkinnina dituggino. Adiwu qeelleno ninke dirono lendoonni. Gaangeesse noonke diininna tunsichu ninkewiinni fafino. Gobbano didiigantino. Kunino, ophiyu Magani ayee woyteno ninke ledo noota buunxoommo yannaati.
Saiha lamu diri giddo, Itophiyu aana dirrino gedee qarranna kalqete xiiwo dandaa hoogge haammata gobbuwa diigantino. Itophiyu magani kayinni diinnanke hinkora sayse diuynonke. Gagganbummorono uurrineemmo, leqe yinummorono jawaanteemo gede, daafurrumorono shesho aanninke saaysinonke.
Kuneeti xaano Itophiya, kalqe dhaggeeffattanna la`anni albillicho hara suffino. Daanno diro tenne cigile wonqo assidhe sa”ate albillicho hexxotenni la`anno. Dhaggetenni maccishiinoommota Itophiyu jawaante illenkenni la`neemmo gede assinonkeha; ninke dirono dhagge loosinonkeha, Itophiya kalaqinohura; Itophiyu Magainra xaano jawu galati iillosi.
Itophiyu gede xaadinosi qarra qeele sa`e togo ikkite xabbe leeltinoti isi hiittenne gobbaati? Afuunni, budunninna amma`note batinyi mittowa qolte taashshite seeda diro iillitinoti gobba ise me”ete? Baattoe giddo, baattote aana jirotenni wo`mitinoti, wayinsanna diilallonsa maasantinoti; Wodanu bareendenna buqqeete fayyimma xaaddissinoti; Itophiyu gedee gobba me”ete? Baalunku dani manni, kolishsho daga dani xawanni biifanno gobba Itophiyu gedeeti ayeti? Keeraanchimmasenna wolambinatisenni Afirikaho lawishsha ikkitino gobba Itophiyu gobbaanni hiikko anfanni? Bire birqiiqinni kayise techo geeshsha wole gobba daramaano, umise ooso gede assite adhitinoti Itophiyu gedee gobba ise ayiti?
Giddoydinna gobbaydi xiiwo dandiite Kalqete ispoortete battalara qeellete aana qeelle afidhinoti diItophiyaho? Ispoortete xawira ama gobbansa baandeera gotti assite lellishinori, qeelle assitino gobbara angansa iimira kayisse kalaqinonsa Magano galaxxitannori Itophiyu daga dikkitino? Ge`ne hendatenni atootenke kiirrummoro, ninke Itophiyu daga caaccanbammonkunni galaxxineemmo korkaata ikkannohu haammatu kaaliiqi assinonkeri no. Konniraati; wodaninke huwatinohanna hende iillinoommokki hajo aana uurrine Kaaliiqa Magano ayirrinsammoranna galaxinammora hasiissannonkehu.
Techo Itophiya jifo gotti assitannote ikkinnina, ubbeenna madaarranni mooggonna sarraaqqe tugganno guffa dikkitino. Tini baala hunote wolqa ka`inonkehu albankeenni nooha xawaabbu diro la`e ikkinnina buxane ikkanke yaaddiseennansa dikkino. Worqetenni wo`mino mine ikkinnina mulla mine diinu dihinaasanno. Diinnankenna ninke injo baxxannokki bissara leellinohu ninke dhukinkenna gobbanketi jiro ninkerano xabbe leella noose. Korkaatuno, albillichonna gotiimama baycho rahotenni iillate doogo, Kaaliiqa galantanni noonketa jiro dhaggeefantanni ayirrinyunni adha dandiinummorooti.
Sa`nummo doogo baalanta kaaliiqi gobbanke agare keerunni saaysinonkena xaano shaqadu Maganira galatu iillosi. Baattotenni kayisse gordu geeshsha; amma`notenni kayse dhaggete jiro geeshsha; diilallote gadinni kayse batinye bude, barendetenni kayse wolambinatu geeshsha; Kaaliiqi uynonkeha kuusaminoha batinye atoote hedatenni Magano galanteemmosi. Mimmitu ledo giwamatenni fulle, mimmito galantanni dhaggefata noonke.
Sainohanna xeinoha hendanni caaccaawatenni dagganno ilama wodana gawajjinoonke. Roorenkanni, mimmitu ledo berotano techotano qaanganni Magano galaxxino. Ayeenni roore, dirrate giddoonni irkisanninke techora abbinonke Kaaliiqa shootti yine galantosi. Baxillaanonke albansa badhera qoltanna, kaa`litanonkeri gibbanna, mulinkehu allaggicho ikkanna illenkenni la`noommo. Soorramannokkihu Itophiyu jaalinna wonqo Magano callaho.
Diru giddo 365 noo barri giddo mitto barra Kaaliiqa mittimmatenni galaxxate, loosinore hedate gumullummoro dibati`ranno. Mitto barra loonseemmore uulla worre mitto xiqqeessa hee`noommowa uurrine, Maganu assinonkere hendanni, Itophiyu Magano galaxxa noonke. Daanno dironna wogga caacanbani wodana madi`nanni, gibbotenna rabbatenni adhinamonkunni, galatunni ayirrinyunni mimmitu ledo kaa`lammanni, mimmito gatona yaatenni adha nonke.
Kalaqamu annanna danchummate buicho ikkinoha kaaliiqa gobbatenna dagate gede; massagaanchunna qansootu gede, afiinkenninna amma`nonkenni wodaninni galantosi. Busha fayyanni agarinonkena; kanchafarunni gatisinonkena; moolle gawajjitannonkekki gede waalcho ikkinonkena; mulinna xeertotenni diiggankera gaangawanke dooyissitino diinna ninkewiinni hoolinonkena; Jajjabba hananfoommo pirojektenke gumulate kaa`linonkena; gobbanke bire birqiiqinni kayise techo geeshsha kikkillasira maaxe saaysinonkena. Galatunna ayirrinyu anninke isira ikko. Hegeri hegeri geeshsha isira ikko yine mitto diqqeessa hee`noommowa uurrine Itophiyu Maganira galata shiqishshinanni gede woxaratanni sokka`ya saysemmo yiino Xaphoomu Ministirichi Dr Abiy Ahimedi.
Bakkalcho Maaja 21/ 2014
