Addis Ababa:- Itophiyu giddoydinna gobbaydi diinna sharrenna xagarronni gobba diigatenna hembeelsate sokkonsa qinaabbannokkita Mootimmate Kominikeeshiine Owaante egensiisino.
Mootimmate Kominikeeshine Owaante fushshitino xawishshi garinni, Addis Ababaho Iidi solaati aana kalaqamino qarrinni jajjunna ga`labbote bissa aana iillitino gawajjo ka`a, gobboomu deerrinni 1443ki Iidi Alfexiri ayyaani biifino garinni harinseenna jeefisamino.
Giddoydi diinnanke amma`note lande udidhe gobbaydi wolquwanna dhaggete diinnanke ledo halante dagoomu xaadooshshenke tattaayisate, gobbanke giddo keerunna ga`labbo heedhannokki gede assate; hattono mittimmatenni roore babbadama kalaqantanno gede loossanni noota xawisino.
Sa`u lamalara Amaaru qoqqowi Gondasrete quchumira kalaqantino gaance ledo amadisiisame xaano Wodiidi Qoqqowi Silxete Zooneranna wolootu qooxeessuwara halashshatenni kiphonna gaance kalaqamantanno gede wo`naalshsha assitinota qaagiissinohu xawishshu, dagoomu tuqu xaadooshshira tenne lamalara Itophiya gibbannori assate hasidhino looso xawoho leellishshanni keeshshitino yiino.
Konne hunote looso Addis Ababaho Iidi Alfexiri soolaati aana gaance kalaqate wo`naalsha assiturono, mereerima gawajjo jajjunna ga`labbote bissa aana iillate aleenni mitte reyo kalaqantukkinni hunote loosonsa rahotenni diiga dandiinoonnita xawinsoonni.
Diinnanke Itophiya diigate horonsidhannohunna daggino soorrora jifo ikkino coy ‘’ane amma`no ka`a’’ yaanna ‘’gosoomittete’’ qara ikkitinota qummi assino.
Konninni kalaqqino qarrinni Kakkalantinori Mooggi qaaggo widoonninna Masqalu Adewaawayete jajjunna ga`labbote bissa aana gawajjo iillitino. Konni ka`a wole gawajjo ayyaana beeqqitannori aana iillitukkinni keere baxxanno ammanaano ga`labbote bissa ledo assitino sharronni diinu hasatto wo`mitukkinni sa`ino yiino.
Gattino gobboomu qooxeessubbara 1443 kihu Iidi Alfexiri ayyaani soolaati biifino garinni jeefisaminotano egensiinsoonni.
Daganke baalanti giddoydinna gobbaydi hunote wolquwata diinnanke looso huwatte babbadamanna hunote looso murcidhe sharramanna gobbate mittimma buuxisa hasiissannonsa yee Mootimmate Komunikeeshine xawissino.
Mootumma hunote wolqa aana adhitanno qaafo kaajjishe sufanno yiinohu xawishshu, gobbate noo qooxeessira afateenna afa hoogatenni amma`nate goga udidhe hattono wolootta doogonni hunona gaance kalaqate milli yaannoha xinqe seeru hundaanni assate loosi sufino yiino.
Haammatu keere baxxannori amma`note harunsaano ayyaanu ge”enna biifno garinni harisate assitinoti beeqqonna ga`labbote bissa ledo halante loosate noonsa kakkaooshshi addintanni dhaggeefantanniho yiino xawishshu.
Daga baala, giddoydinna gobbaydinni ka`anno diinnanketa hunote looso huwatte, babbadamanna ku`u ko`onne xiiwate assoote murcidhe sharramatenni dagoomu mittimmasi kaajjishe sufisatenni jawaata noo yite Mootimma sokkase saaysino.
Diru soorrannokkkita daganke mittimmanna halamme bowirsatenni, baalunku manni babbadooshshu nookkiha ama`no, daganna gosoomitte mereersino ane amma`na calla yaansa seekke sharramanni albillicho ha`ra noota xawisino.
Moottumma xawissinonte gede, giddoyidinna gobbaydi diinnanke sharrenna xagarronni Tophiya hembeelsate mixo ayii yannarano diqinaabbanno yiino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Dotteessa 27, 2014 M.D
