Hawaasa;- Tayxeha Sidaamu daga haaro diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana iibbino garinni Hawaasa sooreessu gudumaalira ayirrinsoonni.
Sidaamu daga umise umose gashshate assitinoti qaraartino sharro guma laalteenna qoqqowo ikkinoonni yannara hattono kalqenkera kalaqame hembeelanni keeshshihu ”Covid-19’’ fayya taraawono ajjeenna daga timbiliqqe fulte sooreessu gudumaalira ayirrisate dandiitinohurano tayxeha ayyaanu amanyoote baxxinoha assanno.
Ayyaana Hawaasa sooreessu gudumaalira leellite ayirrissu wosinna mereerinni IFDR Olu Wolquwa Xaphishshu Itaamaazhoor Shuumichi Fild Marshaal Birhaanu Juulihu assino hasaawinni; ayyaana ayirrissannore duchanka hawalle iillishi’ne yiihu gedensaanni; Sidaamu wedelli annuwinsaha kaajjado budenna balchooma sekkite amadde sufisa noonsa yiino.
Sidaamu daga umise umose gashshate qoossonsa xa’midhanni keeshshitu yanna baalantera qawwetenni shinanni xa’monsano funganna keeshshitino. Daganniti mittimmanna qarrubba tidhate amanyootinsa hattono Sidaamu annuwi sayissanno gumulonna yoonni qoossonsa agarsiisi’ra dandiitino yiino. Konninnino tayxee ayyaani qeellennihono yiino Fild Marshaal Birhaanu.
”Sidaamu daga mittimmara budinsano kaajjado ikkinohuraati; sharrantinanni woyteno mitto ikkitine sharrantinanni gede dandiissiisino’nehu bude’neeti’’ yiinohu Fild Marshaal Birhaanu Juulihu; Sidaamu daga budensanna balchoomansa lawashshi yitino yannara mittimmansano xa’mote giddora e’annohura aja dume konne kaajjado bude garunni amadde agaranna sufisa noonsata qummeessino.
Sidaamu daga konni gedensaanni xa’mitino daafira dishinanninsa; xa’mitino daafira direytanno yee; xa’monsara dawaro afidhinohurano konni gedensaanni dagatewiinni agarrannihu keeru, latishshunna rosunni albisa ikkate yiino.
Sidaamu latanno; Sidaamu jiroo’manno woyte Itophiyuno jiroo’mitanno; xaa yannara gobbankera diinna kalaqqanni noo qarrubbano mittimmatenni qeelle sa’’atenni duuchunku qansichi albanke keerunna latishshu widira qolatenni jiroo’mitino gobba gatamaranno gede amadisiise woshshatto assino.
Fichee Cambalaallate ayyaani bi’re hundinni kayse Sidaamu annuwi beeddahe la’’atenni masaalte barrunna diru kiiro afate dandiitinore ikkansa coyi’rinohu kayinni IFDR Woganna Ispoortete ministirchi kalaa Qajeeli Mardaasiho.
Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu daganni saeenna Itophiyu daganna dagoomi ‘’UNESCO’’te manchi beetto riqiwinoha amammandannikkiha kalqete dona assite borreessiisidhinoha ikkasino coyi’rino.
Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaani agananna beeddahe la’ne xiinxallatenni bi’re hundinni hanafe ilamatenni ilama tareessinanna daynoha ikkasi xawisinohu Woganna Ispoortete ministirchi; konne ayyaana garunni agara, ayirrisanna roorenkanni bowira hasiissanno jiro ikkasino coyi’rino.
”Fichee Cambalaallate ayyaani gobbankeha daa’’attote handaara kaajjishatenna gobbate macca gotti assate kaa’lanno’’ yitinoti kayinni IFDR Turizimete ministeritte Ambaasaadder Naasise Caalite.
Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana sooreessu gudumaalira leellite ayirrissinoti ministeritte Ambaasaadder Naasiise; ayyaanu keerunniha, mittimmanna baxillunniha ikkasi kaiminni konne ayyaana garunni latinse, agarrenna egensiisatenni daa’’attote handaarira hosiisa hasiissannota qummeessitino.
Fichee Cambalaallate ayyaana qoqqowoho afantannori wolootta daa’’attote jironna qachu qoqqowubba ledo qineessine latisatenni xaphooma daa’’attote handaarira agarranni qeecha fulate roorenkanni loosa agarrannitano amadisiisse sokkase sayissino.
Oromiyu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Shimellis Abdiisihuno ayyaanu amanyootira leelle assino hasaawinni; ‘’Ninke Itophiyu qansooti mittimmatenni ikkine gobbanke mittimmanna jireenya buuxisa noonke’’ yiino.
Fichee Cambalaallate ayyaana iibbishate ikkikkinni ayirrisate basete leellinota coyi’rinohu kalaa Shimellis Abdiisihu; Mittimmanke kaajjishi’ratenni mereeronke babbadamooshshe kalaqate fincinannita hunote hedo sharramme qeelatenni roorenkanni keeru, latishshunna rosu loossa aana illachishatenni gobbanke hegeraamimma buuxisate loosa agartannonke yaanniiti coyi’rinohu.
‘’Itophiyimma ninkeeti; ninke giddo dagate, dagoomu, amma’note, koo/tee hattono diru badooshshi hee’rirono mittimma, baxillunna halammeno noota heda hasiissanno yiino.
Tenne yannara gobbankera jawa qarra gantanni nooti ‘’aneho, ane ga’renna gosa calla, hattono ane amma’no calla aliidite yitanno hedubba duumbara gattino hedonna manchi oosora eltannokkita ikkitinotano huwachishino.
Haaru diri Sidaamu dagara keerunniha, baxillunniha, hagiirrunniha, mittimmanniha hattono Itophiyu mittimmano kaajjitannohanna Itophiya duumbara gatisate goshooshshanno hedubba baala sharramme gobbanke albillicho sufinseemmoha ikkonke yaanniiti dancha halchosi xawisinohu.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Dotteessa 27, 2014 M.D
