Addis Ababa;– Tenne yannara qara coye ikke noori, hee`nanni heeshshora waagu lexxooti. Yanna yannatenni lexxanni ha`ranni noohu addi addi sagalenna qaammatto hattono gidu dagate heeshsho aana jawa qanbara ikke nooti naqaashshe dihasidhanno.
Halaaleho! daga baaddiyyete heedhannoti nafa gattukkinni heeshshote iibbillinni qarrantanni no. Addis Ababahonna jajjabba qoqqowubate quchummara gatikkinni baalunku coyinni heeshsho dagate ayirrite no.
Techo kaysate hasi`noommoti Hawaasi Quchumira uduunnu waaga geisate assinanni hee`noonni millimillo aanaati.
Quchumu teessaano mereerini Baabba Bonsa Taadiwoositinna Kalaa Argawu, waagu lexxo daafira togo yitanni coydhanno. ‘’Hidhinanni gidinna wolootu uduunni barru baala lexxanni ha`ranni no. Baxxinohunni, zaytete waagi giira kaxxino. Shiimare geexaanote maamariwa woyya nooha lawanno’’ yitino. ‘’Bulleenna, muuzete waagi suuqetenni hirrannwiinni 10-12 birri badooshshi no. Ikkollana, xaano heeshsho kinchu gede ayirritinonke’’ yite coydhino.
Hawaasi quchumira uddunnu aana leellannoha waagu lexxo ajishate loonsanni hee`noonnita Quchumu gashshooti Mittimmate Loosi Latishshi Borro mini sooreessi Kalaa Pheexiroosi Yohannisihu xawisino.
Quchumaho uduunnu aana waagu lexxora qara korkaata ikkinohu uduunnu shiqo anje luphi yite leeltanno; hasattono hattonni jawate; layinkihu, do`nootu daddalaano quchumaho noori mitu mitu uduunne maaxxe waagu lexxanno gede assite uminsara horo afi`rate konne qarra dagate aana leddinota kulino.
Ikkinohura, Hawaasi quchumi konne waagu lexxo lainohunni dagate aana noo qarra tirate haammata looso loosanni noota Kalaa Pheexiroosi egensiisino.
Lawishshahono hasiisannoki waaga uduunnu aana leddanno daddalaano aana qorqorsha assine qaafo adhinanni hee`noonni. Quchumaho 80 ikkitannori Mittimmate maamarra noota xawisinohu Sooreessu, insano loosonsa garunni loossanni noota kulino.
Dagate soqqamate tantanantinori kuri maamara, dandiitu deerrinni waagu batirikkinni geexaanote uduunne shiqishshanno gede wo`naalsha assinanni hee`noonni.
Faafiriku laalchi giddo zaytete waagi addintanni lexxinota xawise; muli yanna giddo 300 kume liitire zayte shiqinshoonniha ikkkirono, hasattonna shiqo taala hoogginoti guficho ikkitinota coy`rino. Albankeenni ayyaanu gamba yiino daafira zaytenna shaqaxa haammata daga hasidhanno daafira tenne hasatto wonshate wo`naalsha assinanni hee`noonnita xawisino.
Mittimmate maamara tirfi`rate tantanantinokki daafira laalcho geexaanote taalu waaginni shiqishshanno gede assate addi addi kaa`lo assinannita xawisinohu Kalaa Pheexiroosi; hodhishshanna wolootta kaa`lo assine suuqete hirranniwiinni waaga xeinse hirranni gede assatenni waaga geisate looso loonsanni hee`noonni yiino.
Quchumu gashshooti waaga leddanno daddalaano aana qaafo adhanno gede assate dagano do`noota daddalaano reqecci assatenni halama noonsate qaagiissino.
Amandoommo agani ayyaanu daanni nooha ikkasi ledo amadisiisame saadate laalchonna woloota ayyaanaho hasiissannoha shiqishate looso loonsanni yiino. Buuru waagano xeisate looso loonsoonni.
Waagu lexxora danqara ikkinoha laalchu shiqqo anje gatisateno quchumu gaangaawira noo dagara gorsu loosi widoonni kaa`lo assinanni hee`noonnita xawisino. Madaabaranna dooramino sircho shiqishate loosono loonsanni hee`nooni.
Daga noonsaha shiima baatto horoonsidhe laalcho laashshitanno gede assatenna amma`notenna rosu minnarano quchumu giwirinna kaajjinshe sufisate looso loonsanni hee`noonni.
Faafiriku lalchono lainohunni dallaalu mereeroho eikkinni geexaanote iillishate hattono duunnanni baychono mootimma baatooshshiweello qixxeessate millimillo hanaffinota kalaa Pheexiroosi buuxisino.
Addisi Ababu quchumiwiinni adhinoonni rosichi garinni Sambatu barri dikko loosu aana hosiisate looso loonsanni hee`noonnita qummi assinohu Kalaa Pheexiroosi; lamu baattonsa aana loosidhe laashshitino laalcho dhaaddotenni geexaanote shiqishshanni noota xawisino.
Quchumu gashshooti 8 sinu quchuminni 32 olliinni tantanaminoha ikkanna, baalanka baycho iillishate xe`ne noota kule; iilladimmate qarri kalaqamanokki gede baatto loosidhanno daga kakkaysate loosono loonsanni hee`noonni yino.
Quchumu gashshootira 8nku sinu quchummara 32 olliira addi addi giwirinnu laalcho shiqishate looso loonsanni hee`noonni.
Waagu lexxora qeechu noonsa daddalaano aana assinoonni qorqorshinni 147 daddalu mine cufa dandiinoonnitano xawisino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Dotteessa 6, 2014 M.D
