Itophiyaho noo interpirayzootinna maamarra giddonni 1929 ikkitannori looso uurrissinota Itophiyu Interipirayzootu Latishshi egensiisino.
Interipriyzete Latishshi sai 9 agani loosu gumulshi keeno muli barri giddo Adaamaho Geda Riizoortera harinsoonni.
Itophiyu Interpirayzootu Latishshihu Qaru Dayrekterichi Kalaa Birru Woldehu xawisinonte gede, xaphoomunni Itophiyu giddo noo interipirayzootu haammatu qarri aana noota kule; kuri giddo 1929 Interiprayzooti looso uurrissinota egensiisino.
Kuri interipirayzootta loosu giddonni fultara dandiitinohu Itophiyaho kalaqantino ga`labbote qarri korkaatinni ikkinota xawise; baxxinohunni Amaarunna Affaarete Qoqqowubbara wo`munni wo`ma yaa dandiinanni garinni looso uurrissino. Wolootu kayinni xintu latishshi qarrinni hattono loosoho hasiisannori anje dikkote qarrinni uurrisate gadadantinota Kalaa Birru lede buuxisino.
Kalaa Birru Woldehu xawishshi garinni; kuri interipirayzootta wirro tantanne loosu giddora e’annonna laashshitanno gede assate noonsa qarra bande tirate looso loonsoonnita kulino. Muli yanna giddono looso hanaffanno gede assate rahotenni loonsanni hee`nonitano qummeessatenni.
Interipirayzootaho woxu qarri noonsaha ikkiro rahotenni tirate Latishshu Baanke, Maykiro faynaansete uurrinshanna Maashine shiqishshannori ledo loonsanni hee`noommo yiino.
Caabbichu wolqa anje korkaatinni looso agurte fultino Interipryzootano loosu giddora eessate lawishshaho; Interipirayzootu industirete widira lophitanno woyte caabbichu wolqa shiqo ajjanno daafira Caabbichu Wolqa Uurrinsha ledo konne qarra tirate loonsanni yino.
Wolu kayinni xintu latishshi qarrinni laashshitino uduunne dikko fushshi’rate mitii`mitino Interipirayzootino haammatu noohura insahano qarra tirate komite uurrinsoonnita kulinohu Qaru Dayrekterchi; qoqqowubbatenna wolotta kaa`litanno uurrinshuwa ledo halamatenni giddo looso uurrissino Interipirayzoota aantanno sase aganna giddo illacha tunge loosu giddora eessate loonsannita xawisino.
Gobbate gede gobbaydi woxu soorro anje xaaddinotanna gobbaydino qole isilancho ikkinoki uduunne eessinanni iibbadu waagira hirranni hee`noonniha ikkanna Interipirayzootu kayinni dikkote xaadooshshi dinonke yite dikkotenni fultanni leeltanno. Konne qarrano tirate gobbate giddo laalchira illachinshe loosatenni gobbaydi woxu soorro gatisateno loonsanni hee`nonnita xawisino.
Gobbate giddo Interipirayzootu laashshitino laalchi hee`reennanni baara widinni jawa woxu soorro fushshine abba hasiisannokkita kulinohu Kalaa Birru; kuni assooti laashshitanno Interipryzoota dikkotenni fushsha ikkinotanna qoleno gobbate woxu soorro aanano mitiimma kalaqanno daafira la`ano bissa ledo halamme loonsannita qummi assino.
Itophiyu dagano gobbate giddo laalcho hidhite horoonsi`ratenni Chaynu gobbanni daynoha isilanchimma agadhinokkiha hidhite horoonsi`rate doodhitannota xawise; togoo laooshshi jawa waaga baatisinonke daafira dagate aana nooha laooshsheno soorra noonke yiino.
Gobbate giddo laalcho halashshinenna isilanchimmasi agarre laashshanna wolootu industire ledo heewisamate; gobbaydinni eessinanni uduunnichi waagino iibbadonna isilanchimmano agadhinokki daafira interiprayzootu muli yannaranna seeda yanna dikkora ikkanno uduunne laashshatenni horaameeyye ikka noonsatano qemmeessino.
Baara widinni isilanchimmansa agadhitinokki biirote udduunne haammata hidhitannoti mootimmate biiro ikkitinohura, insano gobbate giddo laashshinanni laalcho hidhatenni Interipirayzoota irkisa noonsata qaagiissino.
Oromiyu qoqqowi, interipirayzootu laashshitino laalcho 50 miiliyoone geeshsha mootimmate biirora shiqishshanno gede biddishsha fushshe gobbate giddo laalchira illacha tugatenni qoleno Interpirayzootano irkisate looso loossanni nootano dayrekterichu qummi asse; wolootta qoqqowubbano Oromiyu qoqqowinni konne dancha gade adha noonsatano egensiisino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Dotteessa 6, 2014 M.D
