Qiddist Gezzaheny
Haanju sumudi mixo dubbu jiro lossate calla ikkikkinni sagaletenni umo dandaate gobbate gede gumullanni hee’noonni looso irkisannoha gati muronna gummate laalo latisate aana illachishinoha ikkasi dihambannite. Gobboomu millimmo kalanqe sase doyichonni harinsoonni millimmonni addi addi foonqe xaaddinoha ikkirono; dancha rosicho afi’noonnita babbaxxitino yannara kayinsoonni. Foonqe taashshi’ratenni jawaata midaadono kaajjinshe sufatenni xa hee’noonni deerra iilla umose danchummate gede kiirranni.
Shiqqanni noo shoolki doyicho haanju sumudi qixxaawonni balaxote qixxaawonna sase doyichonni gumulloonni loosinni afi’noonni soorro baxxinohunni dubbu jironni, giwirinnu miinji aana assitino kaa’lo, dubbu latishshi miinji aana kaa’lo assanno gede assate widoonni uynoonni illacha, baxxinohunni dubbu latishshi aana beeqqitanno daga latishshunni horonsi’raano ikkitanno gede assinanni hee’noonni loosinna amadantino hajubba aana sidaamu qoqqowi qooxeessu, dubbunna diilallote gade soorro biilloonyi qaru dayirektere kalaa Shittaye yumurihu xawisino garinni; amandoonni bejetete dirinni qoqqowu haanju harumira haqqete chiginye kaasate mixo balaxote qixxaawo assinoonni.
Balaxote qixxaawo loosinni sase dirrara gumulloonnire haanja haruma kaima assatenni danchu guminna foonqete aana quchumunna woradu gashshaano ledo keeno assinoonni. Hawadi yannannino kaansanni chiginye bikkinna kaansanni qooxeessubba lainohunni hasaawa assinoonni. Konni garinni sase xibbee miliyoone /3 xibbee miliyone/ chiginye qixxeessate mixo amandoonni.
Qoqqowu lamu raginni qixxaawo gumulate qixxaawo assinoonni. Mittu ragi dubbu jiro ikkitanna dubbu jiro lossitara dandiitannota haqqete chiginye qixxeessinanni. Layinkihunni sagaletenni umo dandaa buuxissannota latishshu loossa ledo amadantanno chiginyuwa hedote giddo worino ragaati. Konni raginni wixa qixxeessate looso hananfoonni. Looso gumulate dandiissanno loossa balanxe hanafanke mixo gumulate dandiissanno daafira mixo gumullanni yitanno hexxo noonke yaanni daarikiterichu xawisino.
Dubbohonna sagalete woowera hossanno gede bande qixxeessinanni gede mixotenni amande loonsanni hee’noonni loossa daafira qaru dayirekterchi xawisanni; sagalete umo dandaate mixo giddo amadantino latishshu loossanni mittu gati muronna gummate laalonni Avokaadotenna Paappayu latishsha ikkanna Avokaadote latishshi luphiima qeecha amadanno. Qoqqowu Avokaadote latishshi looso 2012 M.D hananfe loonsanni hee’noommo. Dubbu latishshi widoonni loonsanni loosi kayinni gammoojjaamu qoqqowu qarqartora afantanno gawajjantino qooxeessubba aana ikkanna bushshanna waa agartaranna wirro woyyaabbanno gede assate dandiissanno chiginyeeti qixxeessinannihu. Chiginyete sirchi gawajjantino baatto harancho yanna giddo lattanno gede dandiissannore ikkitanno gede hendoonnireeti. Xaphoomunni haanju sumudira qixxeessinanniri haqqete chiginye 700 anga xibbuunni ikkitannori
kalaqamunnire ikkitanno gede illacha tungoonni. Qoqqowu bunu kaashshinni afamannoha ikkasi ledo amadaminohunni kalaqamu haqqe chiginye doorantanno. Bunaho caale ikkitanno yinanniri Birbiranna Waadde labbino haqqe dubbu latishshira kaa’lo ikkite horote aana hossanno. Qoqqowu Benishangul Gumuzi qoqqowinna Chayinunni abbisiissino worichu leemmi chiginye latishshi Worichaamu qooxeessira muli yannanni hananfoonni latishshi kaajje sufanno.
Chiginyete qixxaawo loosi loosidhe galtinorinni, mootimmannirenna mootimmannire ikkitinokki hattono hallanyootunni ikkasenni konni widoonni qixxeessate loosi aana assinanni qixxaawo lainohunni qaru dayirekterchi shiqqinosi xa’mo dawaranni; baxxinohunni loosidhe galtinori dubboho ikkitanno chiginyuwa qixxeessateno ikko kaasse agarooshshe assate rosichi noonsahura maamarunni tantanante loosate bude lossiransanni tenne widoonni lowontanni yaaddo die’anno. Ikkeennano billaalla gatisanna woyyaabbino islanchimma abbate ogeeyyete harunsonna irko assa agarantannota biiro huwatatenni loossanni afantanno.
Sase doyichonni harinsoonni haanju sumudi kaashshi qixxaawo aana qoqqowu hala’ladunni millisinnoha ikkirono; keeshshino dubbi noosita qummi assinohu qaru dayirekterchi; lawishshaho, Sidaaami giddo dagatenni agarame keeshshino dubbi afamannotanna dubbo towaatateno babbaxxitino qooxeessubbanni daa’’ataano base hadhannota huwachishinno. Sasu diri albaanni gobbate deerrinni dagate millimmonni hananfoonnihu haanju sumudi haqqete chiginye kaasate loosi noote aana ledonnita ikkitanno daafira jawaachinshannite yino.
Sau sase doyichonni dagate millimmonni gumulloonni haanju sumudi qixxaawonninna konni alba noo looso lendeenna qooxeessaho dubbu jiro lossanna giwirinnu handaarinni laalchonna laalchimma lossate aana assitino kaa’lora kalaa Shittayera shiqinshoonni xa’mo dawaranni; ogeeyyetenni assinoonni xiinxallonni afi’noonni tajenni 2012 m.d nni kaasantino chiginyuwa 79 anga xibbuunni ikkitannoti kainoha ikkanna 2013 nni 82.5 ikkitanna dubbu jirono qooxeessu bunu latishshi ledo amadanteeti taje shiqqannohu.
konni garinni qoqqoowunnita dubbu iillo 19.3 nni 23.4 te widira iillinshoonnita Wondo Gennetete kolleeje ledo assinoonni gutu keenonni buuxa dandiinoonni. Saateleyitete tajete amadooshshi hayyonni irkisammoommero xa noohu aleenni iillo luphi yitanno yine hendanni. Federaalete deerrinni hajo la’annonsa bissa ledo loosate mixo amandoonni. Laalchonna laalchimma gotti assate ledo amadaminohunni kaino xa’mora uyno dawaronni; haqqete chiginye kaasate mixo illachi laalchonna laalchimma lexxitanno gede assate.
Haanju latishshi jawaatinoha ikkiro gibrinnu konni aleenni luphi yeenna laalchunna laalchimma lexxitanno. Xaphoomunni hexxo aannorochi hee’rasi qooxeessaho noorichinni ka’ne huwata dandiinanni.
Bakkalcho Badheessa 29, 2014
