Qiddist Gezaheny
Sidaamu qoqqowi anfinte gede haaro qoqqowooti. Turizimete widoonninio qoqqowu giddo kalaqamunniti, dhaggetenna budillaancho hattono mannu loosinoti daa’’attote base afantanno. Baattote ofolla gara la’neemmo woyte qoqqowoho afamannohu mereeroho Soojjaati Itophiyi ilaalaamo bayichonna jawiidi Soojjaati xea amadino goliraati. Konni garinni la’neemmo woyte Hawaasi garbanna Abbayya lede batinye kalaqamu daa’’atote base afantanno. Konni gobbaanni qoqqowu gobbate gede miinju millimmo widoonnino gobbara sonkanni giwirinnu laalchinni bununni afamannoha ikkasinni ‘’Coffee Tourism’’ hananfoonni qooxeessaati. Konni ledo amadaminohunni sa’u lamalara IFDR turizimete ministircho Ambasaadder Naasise Caalinni massagantino gaamo qoqqowoho daa’’attote base towaattinoha ikkanna aanteteno qoqqowu ledo qinaambe loosa hasiissanno Turizimete hajubba aana hasaawa assitinno.
Sidaamu qoqqowi budu turizimetenna Ispoortete biirora Turizimete owaante ikkadimma buuxo dayirktoreete dayiraktercha ikkinohu kalaa Abbebe Maariimohu xawisino garinni; qoqqowu giddo noota daa’’atote basenna tenne jiro garunni latinse handaaru eo lossate assinanni hee’noonni millimmo lainohunni Ministere loosu mini biirote ledo hasaawa assinota coyi’ranno. Sidaamu qoqqowi giddo haammata kalaqamunna mannu loosino daa’’attote base afantannota kule; tenne base yannaasincho ikkino garinni haaroonsine latisatenni daa’’ataano goshooshate aana illacha tunge loonsanni hee’noonnita xawisino. Baxxinohunni Sidaamu bude umosinni mitte Turizime gede assine loonsanni hee’noonni yino.
Dayirakterchu amadisiiseno; gobbankerano ikko qoqqowoho handaarunni noo foonqe xawisanni; Ninke gobbara Turizimete seeda yannara illacha ho’line keeshshinoonniha ikkanna soorrote gedensaanni baxxino illacha afidhinoti xawoho. Hattono gobba luphiima eo Turizimetenni afi’ra dandiitanna illacha tunge loonsoonnikkihura handaarunni afi’ra hasiissanno eo afidhukkinni keeshshsitino. Handaaru egennaammino turizimete industirera illacha uytinokki daafira lallawunni ministerete deerrinni uurrinsihu gedensaanni haaro istiraateeje kalaqqanni loossanni keeshshitinoti qaangannite. Ikkirono wolu ministerete loosu mini gede rahotenni loosu giddora e’ara didandiitino. Korkaatuno Turizime akatisenni balanxe taashshinanniti batinye mitiimma nootanna wolootu bissa ledo halamme loonsannita ikkase qummi assinohu kalaa Abbebe; wolootu qoqqowubba ledo xaadooshshe kalanqe loonsannita ikkasenni seeranna hanqafo qixxeessinanninna wolootu qoqqowubba ledo xaadooshshe kalanqe aantetenni gutunni loonsanni daafira tenne baala hajo balanxe injeessinikkinni turizimete looso hanafa dandiinannikkihura taashshate sharro assinanni keeshshinoonnita coyi’rino. Konni kaiminnino qoqqowu gede muli yanna kawa qoqqowoho noota kalaqamunna mannu loosino injoo leellinshanni hee’noonni yaanno.
Lamalate giddo qoqqowoho Turizimete ministere ledo handaaru aana hasaawa assinoonnita lede kayisinohu dayirekterchu; hiikkuri daa’’attote handaarra aana hiikko garinni loosa hasiissannoro qoqqowoho assinoonni gambooshshinni hasaamboonnita xawisino. Ledoteno gobbate garinni tonnu diri mixo hiikko garinni gumula dandiinanni yitanno hajubba aana hala’ladunni hasaamboonni. Xaa yannara Hawaasi quchuma lede Sidaamu qoqqowira afantannore turizimete owaanye uytanno uurrinshuwa la’nummoro luphiima kiiro amaddannoti turizimete owaante uytanno uurrinshuwa noohu Hawaasi quchumira ikkanna sa’e sa’e kayinni Hawaasi gobbaanni noo woraddara afantanno. Hawaasi quchumira noore kayisate geeshshira, Hayile Rizorte, Sawuz Istaari hoteele, Roori hoteele, Gezahenyinna Ilfineshinna wolootuno Shoole beeddakkorinna hakkuyi ale noori xaphoomunni 16 ikkitanno hooteella afantanno. Hawaasi gobbaanni noore kayinsummoro Yirgaalamete Araggaashi Looje xaphooma giddose uynannita wo’manta owaante kalaqamunna budillaancho e’’o horonsi’ne owaante uynanni uurrinshaati. Wole quchummarano dhukinsa garinni dancha owaante uytanno uurrinshuwa heedhurono uytanno owaante qooxeessu daganni bikkantinota ikkasenni aantete baalunku qooxeessi ledo taaltino owaante aa dandiitanno gede assate illachinshe loosate mixo amandoonnita qummi assino.
Ledoteno Wondo Genneteteno ikkiro alba Waabishebele hoteele hundaanni galtannotinna muli yanna kawa kayinni gashshootu mini hundaanni galtanni afantanno iibballicho, Bileeni Loojeno hakko qooxeeessira afantanno. Wolootuno Garambanna Lokka Abbaayyaho afantanno daa’’attote iillo ikkitino base lendanna wolootuno qoqqowu giddo haammata base afantannota xawisino.
Ikkollana qoqqowu kageeshshita daa’’atote base afi’rinoha ikkirono Turizimetenni afi’ra hasiissannosi e’’o afi’rikkinni keeshshino. Kuni qarri Sidaamu qoqqowi gede calla ikkikkinni gobbate gedeno turizimete handaarinni afi’ra hasiissanno eo gamba assinanni dihee’noonni. Kuni ikkara dandiinohu suwashsho daa’’atote iillo latishshinna eo gamba assinanni amanyoote diriirsinoonikki daafiraati. Xaa geeshsha noo harinshonni qoqqowohonna qooxeessaho noo daa’’atote injoonni 20 anga xibbuunni ikkitanno e’’o nafa gamba assi’ra didandiinoonni. Korkaatuno konni albaanni noo loosu harinsho aana so’ro noo daafiraati.
Sa’u seeda dirrara handaaraho illacha tunge loonsoonnikkiha ikkanna muli yanna kawa Xaphoomu ministirchi Dr Abiy Ahimedihu harancho yanna giddo buxima hunate amadino Istiraateeje kaiminni handaaru illacha afi’ranni no. Aantino yannanni Sidaamu qoqqowo daa’’atote iillonni albisaancho assate umihunni egennote aana safantino istiraateeje diriirsa hasiissanno. Qoqqowoho noori daa’’atatote base budillaancho hayyonni tantanantinoreeti. Kuri base aana wirro xiinxallo assinanni hee’noonni.
IFDR Turizimete ministere ledo loossannoti dubbu saada agarooshshi biilloonyi, CGTI kolleeje, qooxeessu agarooshshi biilloonyinna addi addi handaaru aana loossanno uurrinshuwa ledo alba noo base wirro haaroonsine yannaasincho assatenna haaro tantanonni uurrisate aana halamme loosate sumuu yinanni hee’noommo.
Konni gobbaanni turizime mittu qooxeessira daa’’ataano goshooshatenni qooxeessa egensiisatenna eo abbate aleenni mitto qooxeessa wolu qooxeessi ledo xaadisatenna rosicho soorri’rate qeechise luphiima ikkinota ammannanni. Konnirano Sidaamu qoqqowo Oromiyu qoqqowi ledo xaadisate qeechiseno luphiima ikkinota qummi assino. Xaphoomunni la’neemmo woyte mite mite kalqete gobbuwara Turizime umi deerrinni eote bu’’eeti; mite mite gobbuwara kayinni layinki eote bue ikkite kaa’litanni afantanno wiliile weelo industreeti.
Ninke gobbara kayinni hala’lado turizimete jiro heedheenna horonsi’ra didandiinoommo. Gobbate gedeno ikko Sidaamu qoqqowira nooti Turizimete jiro batinyu qansootira loosu kaayyo kalaqa dandiinannitanna eo lossateno ikko xaadooshshe kalaqate illacha tunge loonsiro shiima ikkitinokkihura konni gedensaanni handaara yannaasinchonna lifixxino hayyo giddora eessine loosate hanafote aana hee’noonnita dayirekterchu egensiisino.
Ninkeno Turizime wiliile nookki industire ikkase bikkinni gobbano ikkito Sidaamu qoqqowi gede handaarunni afi’ra hasiissanno e’’o afi’ra dandiinanni gede handaaru egennaamminna ogeeyye hajo la’annonsa bissa ledo halamatenni gobbate turizimete jiro aana loosama hasiissanno bikkinni loosate illacha tunge noonsannigede huwachishate banxeemmo.
Bakkalcho Badheessa 22/ 2014
