Addis Ababa:- Daga caacceessitinno hajubba baxxinohunni moorunna bainchu assooti giddo angansa no yine keenneenna yawonsanni kayinsoonni massagaano aana rosiissanno qaafo adhinannita sidaamu qoqqowi jireenyu paarte borro mini egensiisi.
Paartete borro mini sooreessinna mereershu komite miili kalaa Abrihaam Marshaallohu baxxinohunni Itophiyu Pireesete uurrinshara xawisino garinni; baadiyyeteno ikko quchumaho olluu tantano geeshsha daga caacceessitanno hajubba aana dagano ikkito paartete miilla hasaawa assitinno.
Konninnino daga caacceessitanno hajubba yine bandoonniri mereerinni mooru, loosu hoongi, suwashsho ikkinokki loosi, hanafantino pirojektuwa yinoonni yannanni gooffe dagate owaantera hossanno gede assa hooga, massagaanote akatoomu qarranna labbino hajubba badatenni halashshine keeno assinoonnita kayisino.
‘’Daga garunni owaata hoogatenni kainohunni tootayyyeessitannorinna moorunni huluullammoonni massagaano konni gedensaanni kilinkera amaxxine sufate kaayyo di uyneemmo’’ yinohu kalaa Abrihaami; ‘’Assinoonni keenonni moorunninna bainchu assootinni huluullammeenna yawonsanni ka’anno gede assinoonni massagaano hajonsa buunxeenna seerunni xa’mamaano ikkitanno gede assinanni’’ yino.
Paartete umi uurrinshu gambooshshinni kuri hajubba aana illachinshe hasaawa assinoonnitanna hedo worroonniha ikkanna qoqqowu gede assinoonni hasaawinni 2 kume ikkitanno massagaano keenantino yino.
Deerra deranko noo tantanonni assinoonni keenonni mussinnunni, moorunni, gosoomittetenna olliichimmatenni co’icha ikkino garinni daga owaatate widoonni anjenna rumuxxino qarri noota bandoonniha ikkanna kuri qarrubba giddo afantino massagaano badatenni poletiku qaafo adhinoonni. Konni garinni 2 kume ale ikkitannori keenantinoha ikkanna kuri merearinni 238 ikkitannore kaajjadunna shotu qorophishshinni sa’noonniha ikkanna 146 kayinni massagaanchimmatenni ho’litannonna shorrantanno gede assinoonni.
Moorunni huluullammoonni massagaano konni albinte gede dargunni darga doyatenni keerunni heedhanno gedenna daganna gobba gawajjannore leddanni heedhanno gede assinanniha ikkikkinni hajonsa buunxeenna seerunni xa’mamaano ikkitanno looso hananfoonni yino kalaa Abrihaami.
Aanteteno dagatewiinni ka’’anno koffeenyinna qummeessi kaiminni ledote buuxo assatenni baincho assooti giddo afantino massagaano filate looso kaajjinshe loonsannita xawisino.
Kalaa Abrihaami xawishshi garinni; baxxinohunni mootimmate womaashshu amanyooti giddo afantanno e’’ote, daddalunna dikkote latishshi, baattote shiqishonna labbino miinju uurrinshuwa giddo mussinnunni, moorunninna woxe itinse uynanni owaante daga lowo geeshsha caacceessitinnota ikkasenna yawonsanni ka’anno gede assinoonni massagaano mereerinnino batinyootu kuri uurrinshuwanni ikkitinota huwata dandiinoonni Kuri moorunna mussinnu ledo amadaminohunni yawonsanni ka’anno gede assinoonni massagaano hajo xaphoomu seeru allaalshi; polisetenna akatoomunna mussimma gargarate komishiine filtanno gaamonni tantanatenni uurrinshu deerrinni rumushshunni filatenna wolootaho roso ikkanno garinni qaafo adhinanninsa gede assinanni yino.
Aanteteno deerra deerranko dagate ba’re qixxeessatenna daga hasaaawisatenni paartete gambooshshi aana sayinsoonni muro garunni gumulatenna dagatewiinni.
Amsaalu Felleqe
Bakalcho Badheessa 15, 2014 M.D
