Addis Ababa:- Qoqqowoho sai dirira kaansoonni haammata chiginye giddo xibbuunni 82.5 anga ikkitannoti dawadhitinota Sidaamu Qoqqowi Qarqaru, Dubbunna Diilallote Gade Soorro Biiloonyi egensiisino.
Qoqqowu Qarqaru Dubbunna Diilallote Gade Soorro Biiloonyihu miseessu Dayrekterchi Kalaa Leggesse Hankarsohu Bakkalcho gaazeexira xawisino garinni; qoqqowu deerrinni moolle gatteenna qarqarunna diilallote soorro dagganno gedenna dagano co’o yiino qooxeessira heedhannota assate loonsanni hee`noonni haammatu loosi giddo mittu hawadi yannara babbaxxitino horo afidhinota haqqu sircho kaasa ikkitinota xawise; niro kaansoonni chiginye harunso assine buunxonni garinni xibbuunni 82.5 anga ikkitannoti dawadhitinota egensiisino.
“Biiloonyu sase qara dayrekterenni tantaname loosanni noota kulinohu Kalaa Leggese; qara gede qarqaru daafamannokki garinni illachinshe addi addi shiimmadanna jajjabba industire aana 383 hinge qorqorshanna harunso assate mixi`ne sa`u yannara 362 hinge buuxo assate looso loonsoonnita huwachishino.
“Wayillasote qooxeessira bunu industurra heedhanno daafira buna hayishshitanno woyte kemikaale way giddora e`e daganna saada hattono woloota kalaqama gawajjitannokki gede gargarate kaajjado harunsonna qorqorsha assinoonni” yino, Kalaa Leggese.
Konnirano, tayxe diro assinoonni harunsonna qorqorshi garinni loosu aana qarru noonsa yine bandoonniri tonne industirera qorowishsha uynoonnita egensiisinohu miseessu Dayrekterchi Kalaa Leggese; mitte bunu industire kayinni looso lossannoki gede ittinsonnitano qummi assino.
Kalaa Leggese xawishshi garinni; yanna saino saadatenna mannu xagga aanano diru giddo 225 hinge harunsonna qorqorsha assate mixi`ne 152 qorqorsha assinoonni. Moolanna du`namaancho ishine hunnanni garano la”ate kaajjado qorqorshanna harunso assinoonnitano buuxisino.
Wole widoonni 2014M.Drano 152 miiliyoone haqqu sircho kaasate mixo amande milimillo hananfoonnita xawisinohu Biiloonyunnihu miseessu Dayrekterchi; konne kayishsho kaasate bale ummanni baatto 32 kumi ali heektaare qixxeessinoonnitano xawisino.
Hawaasi quchumi biinfille agarateno Hawaasi garba daafammetenni gatisa qara hajo ikkitinota xawisinohu kalaa Leggese; Hawaasi garba daafanni noohu duuchu assooti noohura Hawaasi biinfille noo garinni sufisate hattono agara hasiissannohura konne loosono qara gede loonsanni hee`nonni yino.
“Hawaasi Quchumi Hawaasi garba kaima assineenna xintamino quchuma ikkasinni jawa tiro noota kulinohu Kalaa Leggese; Quchumu Latishshinna konstiraakishinete biiro, Hawaasi Quchumi kantiwinna eeli geeshsha noo tantano ledo garbu agarooshshinna qorqorshu loosi aana waaxamme loonsanni hee`noonni” yino Hawaasi garbi daafamme ledo amadisiisaminorichi Hawaasi industirete paarkenna wolootta industire giddonni fulanno du`naamaanchu ishine, garbu gaangawira noo gorsu loossa, quchumu giddonni fulannohu moolunna du`namaanchu ishini hattono quchumaho loonsanni ijaarubbara garbu giddonni waa xorsha qara qarra ikkitinota huwachishino.
Kalaa Leggese xawishshi garinni, baxxinohunni gaangaawaho gorsu looso loosidhano daga waa daaffanni no; garbu giddonni xorshitanni garbu waa ajishanna addi addi keemikaale garbu giddora e`anno gede assatenni garbu aana daafamme abbitanni nootano kulino.
Quchumahonna qooxeessaho loonsanni addi addi ijaarubbara ikkanno waa xiinxallotenni bandoonni gara ikkiro barrunni 68tu kaameelinni Hawaasi garbinni waa xoorshidhanno bissano jawa qarra garbu aana reqecci assitinotano xawisino.
Kalaa Leggese, garbu aana reqecci yiinoha konne qarra hegerstino doogonni tirate gaangaawaho leemmiicho sircho kaasate loosono loonsoonn.
Kuni kaansoonnihu leemmiichu baatto hoshooshantannokki gede assatenna ishinu garbu giddora eannokki gede jawa qeecha afi`rinota buuxisino.
Konne looso kaajinshe sufisate la`ano mootimmate bissa ledo waaxamme loonsanni hee`nooitano lede xawisino.
Abrahaam Saamueel
Bakalcho Badheessa 15, 2014 M.D
