Addis Ababa:– Itophiyaho harinsanniti gobboomitte amaalammenna hasaawu ba’re gumaame ikkitanno gede labbanno hajubba aana hasaawu ba’re harisidhinori Afriku gobbuwa gade adha hasiissannota xawinsoonni.
Gobbaydi hajo ministerera gobbaydi xaadooshshi inistituute xiinxallaanchinna gobbate gatamarshi dayrektericha ikkinohu Dr Tesfaye Bezzaabbihu Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; aantetenni gobboomu deerrinni harinsate hendoonni amaalammetenna hasaawu ba’renni gobboomitte keeraanchimmanna mittimma dagganno gede assate labbanno hajubbanni gumaamma hasaawa assitino gobbuwa rosicho adhinara hasiisanno yino.
Baca gobbuwa mittimmansa agarsiisse sufisatnna xaaddinonsa jifo tidhate poletiku manni, amma’note annuwi hattono woloottu haja la’annonsa bisaa ledo hasaawa assitino.
Hasaawinsano gobbansa keere, latishshanna mittimma agarsiise sufisatenna gobbansaha albillicho lophotenna ga’labbo hegersate kaayyo kalaqanno garinni horonsidhino hayyo ikkinota qummi assino.
Gobboomitte amaalamme ba’renni gumaamma ikkitino gobbuwa noota kulinohu Dr Tesfaye; Ruwaandunna Wodiidi Afriki gobbuwa konnira qara lawishsha asse kaysanno. Baxxinohunni Ruwaandaho kalaqaminohu mimmitu kipho uurrisatenna sufino keere buuxisate hedatenni gobboomitte hasaawinsa gumaamo ikkino gobbuwa mereerinni kullannitano xawisino.
Kuri gobbuwa loosu aana hosiisatenni guma maareekkisiissinohu gobboomitte hasaawi Itophiyahono dancha rosicho ikkannota kulanno.
Ikkollana babbaxxitino gobbuwa assitinohu gobboomitte hasaawinsanni gobbuwate fullahaano babbaxxitino hedo harisansanninna sumuu yaa hoogansa korkaatinni harissino hasaawi guma abbikkinni gattinore ikkansano coyi’rinohu Dr Tesfaye; Itophiyu qansooti kayinni yannaasincho kalqe giddo mittimmatenni sumuu assitannonke hajubba aana gobbanke keerenna lopho buuxisate ragaanni hattono sumuu assitannokki hajubba heedhurono hasaambe tidhanna sumiimmete iilla hasiissannota xawisino.
Beenini, Toogo, Kongo, Nijeri, Maali, Zayeerinna wolootta Afriku gobbuwa dimokiraase qansootinsara rosiisatenna gobbansa kadote gashshootinni fushshatenni hasaambe qarrubba tidhatenna sumuu yaatenni ammantanno qansoota kalaqate gobboomitte hasaawunna amaalammete ba’re harisse sa’ino gobbuwa ikkansa lawishshaho kaysino.
Awuroppu kiiro 2003 garinni Afgaanistaanete ‘’Bon Agreement’’ yamantannota mootimmate reekko hende harinsoonni hasaawi; hattono Awuroppu kiiro 2013 garinni Yemenete gobbara ka’ino gaance uurrisatenna keere dirrisate harinsoonniti hasaawu ba’re babbaxxitino hasatto noonsa gaamo korkaatinni gumaamma ikkitukkinni gatino yino. Konni korkaatinni gobbuwa xaa geeshshano dhaggensanni soorrotenna keeru hoongenni hembeelantanni heedhanno gobbuwa mereerinni kullannire ikkansa xawisanno.
Kuri gobbuwate seyoonna dancha lawishsha hattono hasaawu ba’re harisidhe gumaamma ikkitukkinni gattino gobbuwara leeltino xe’ne seekkine la’’atenni Itophiyu xa yannara noo ikkito garinni fiixoonsine haammata xiinxallote loossa harinsanni hee’noonnitano Dr Tesfaye lede qummi assino.
Baxxinohunnino anna’note, budu, miinju, dhaggetenna poletiku fullahaano hedote babbadamooshshinsa may aana ikkinoronna kuri babbadamooshshu hedonsa mittu widira abbatenni gobboomitte mittimma gatamara dandiitanno harinsho aana hala’lado xiinxallo assatenni shiqinsheenna haaro tantannoonnihu gobboomitte amaale mini komishiinera kaimu hedo gede shiqinshoonnitano egensiisino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Badheess 8, 2014 M.D
