Addis Ababa:- Sai gashshooti yannara gobbanke mootimma massaggannori shoole qoqqowubba riqibbino paartuwa calla ikkitanna; wolootu paartuwanna qoqqowubba irkisaano ikkite gobbate hajo daafira taalo beeqqaanono gumulo uytannoreno ikkitukkinni keeshshitino.
Albaanni fuggootenni keeshsinoonniha dimokiraasete harinsho hiiqqatenni kaajjado dagate sharronni gobbankera soorro haadhe furduggi yitinoti Jireenyu paarteno sa’umuli barruwara umikki uurrinshate songo Sidaamu Qo/Sa/Ji/La/B/Sooreessa harissino.
Paarte harissino uurrinshate songora sayinsoonni gumulo garunni loosu aana hosiisatenni daganna gobba horaameeyye assate hixamanyine loonsannitano Sidaamu qoqqowi Jireenyu paarte borro mini sooreessinna paartete mereerima komite miili kalaa Abrahaam Marshaalohu xawisino.
Kalaa Abrahaami baxxinohunni Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; Paartete songonni bande leellinshoonni hajubba bande tittirotenni mixote widira soorrine gumullanni ha’neemmo; tenne dhaggennita ikkitino songonni sayinsoonni gumulo garunni loosu aana hosiinse daganke beeqqaanonna horaameeyye assateno hinkonke ga’mi’ne loonseemmo yino.
Jireenyu paarte harissinohu umikki uurrinshate songo gobbate gedeno ikko Sidaami gede dhaggete songooti yinohu sooreessu; paarte qansootu baalunku Itophiyimma macciishshantannonsanna gobbansa hajo daafira taalo beeqqaanonna gumulo aa dandiitanno gede assitinota xawisino.
Paartennita uurrinshate songo harisate albaannino balanxe qoqqowubbate deerrinni massagaanote keeno harinsoonniha ikanna Sidaamu qoqqowi deerrinnino 2 kume ale ikkitanno loosu massagaano tittirotenni la’ne keennoonniha ikkanna keenote kaiminnino daga caacceessitanno assootubba giddo keeshshitinori aana poletiku qaafo adhinoonnita egensiisino.
Adhinoonni qaafo garinnino mooraanchimmate assootinsanni massagaanchimmatenni kayinsoonniri qaccera fulte keerunni heedhanno gede paartete wodhonke difajjitanno yinohu kalaa Abrahaami; konni garinni taje buunxeenna wolootaho rosicho ikkanno garinni seerunni xa’mantanno gede assinannitano huwachishino.
Qoqqowu deerrinni Xaa geeshsha harinsoonni keenote ba’renni 384 loosu massagaano aana poletiku qaafo adhinoonniha ikkanna kuri giddonni 238 ikkitannori qorophishshunni sa’noonnire ikkitanna 146 ikkitannore kayinni massagaanchimmatenni kayinsoonnireeti.
Gobbanke hasi’nanni jireenyi widira reekkateno baxxinohunni baincho assoote, mooranna muishsha sharramatenni; gobboomu latishsha halashshanna mittimma kaajjishate ragaanni ammanamatenninna xawadimmatenni murcidhe loossanno massagaano kalanqe loonsannitano coyi’rino.
Xaa yannarano daganke caacceessitanno hajubba tiratenni dagoomu heeshsho woyyaabbannonna gobbate keerinna ga’labbo teessanno gede paarte hixamanyite loossanno yinohu kalaa Abrahami; duuchante handaarranni dagate ledo halammanni jireenyanke buuxinseemmo yino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Badheess 8, 2014 M.D