Halaabu Zoone babbaxitinota kalaqamunna budu hattono mannu loosinoti daa”atote baychi noote. Zoone Hawaasinni 87 km Addisi Ababunni Shaashemannete widoonni 313 km Butaajiru widoonni 245 km xeertinyira leeltanno.
Zoonete qaru quchumi Halaaba Quliitto ikkanna, quchumu giddo addi addi daganna dagoomi hattono addi addi amma`no harunsaanno manni mimmitu ledo baxame ayirrsame seeda diro hee`ranno quchumaati.
Zoone addi addi laalchi laalannowa ikkanna, konni giddo barbare, badala, qamade, gaashe, dinnichanna woloota laalcho laashshite qooxeesu zoonnaranna babbaxitino gobbate no dikkora shiqishatenni egennantinote. Barbarete laalchinni gobbate deerrinni markaato dikkonni suffe jawa ikkitinota kullanniti Hamusete Xawi dikko halaabbu Zoonera qara eote bueeti.
Halaabu Daga Diru Soorro sadaasu agani (Mengeesa/Seeru Ayyaana) Mengeesu woy Sadaasu aganira diru dirunkunni woradu deerrinni, dirunni lame hinge zoonete mereershira ayirrinsannihu Halaabu daga diru soorro ayyaani tayxe dirono gobbate kalaqantinota yannate hajo hedote worre simpoozemete deerrinni ayirrinse sa`nooniti qaangannite.
Hallabu Zoone Budunna Turizimete Biddishshi Soereessi Kalaa Sulxaani Huseenihu coyranni “Tayxehu diru soorro Seeru ayyaani gobbate yannate hajo korkaatinni olluu deerrinni addi addi bude leellishatenni ayirrinsanni keeshshinoonni” yiino. Zoonete mereershira simpooziyeemetenni ayirrinsoonnita kulinohu biddishshu sooreesi Kalaa Sulxaani, Halaabu Seeru ayyaana kalqete dona ikke borreessamara milli millo hananfoonni yannara ayirrisama baxxinoha assannosita xawisino.
Zoonete Qaru Gashshaanchi Dr Mehamedi Nuuriyyehu, Halaabu daga seedu diri dhaggenni umisita ikkitinoti diru kiiro noosiha ikkanna, kunino Mengeesu woy Sadaasu aganira babbaxino budu godo`lenni ayirrisamanni keeshshinohanna ayirrinsanni hee`noonnita xawisino.
Tayxe dirono zoonete mereershira ayirrinse sa`noonnihu diru soorro Seeru ayyaani, gobbate noo yannate hajo korkaatinni afuunna budu simpoozemenni ayirrisaminota coy`rino. Konninino, zoonetenna zoonete qooxeessira gobbaanni heedhannori Halaabu oosonna baxillaano tayxe ayirrinse sa`noonniha Halaabu Seeru ayyanira dagge zoonete afantanno.
Zoonete Jireenyu Parte sooreessi kalaa Muheddiini huseenihu, “Seerinke keerinkeranna mittimmankera” yaanno uminni ayirrinsoonni ayyanira sokkasi sayisino. “Halaabu Seeri Yuniskote donira borreessisate assinanni hee`noonni milli millo gumaamo ikkitanno gede baalanti bissa qeechansa fula hasiissannonsa” yee sokkasi sayisino.
Hogeete Budu Jiro
Seeru gede ilamatenni ilama sa`anni dagginota amma`notenna budu hornya 10 Halaaba (Hogoote) Budu Jiro daga keerunni, mittimmatenni hattono baxillunni gamba yite mimmito ayirrisse heedhanno gede assitino jiro ikkitinota coyranno. Hallabu daga diru soorro ayaani “Seeri” tonnikki yannara Halaabu zoonera ayirrinsoonni.
Zoonete Halaabu dagara noose hornyi giddo mittu budu yooaanchimmate ammanyooti “Hogeete” yinannihu qooxeessaho farconna keeru batiranno gede fulanni noo qeechi jawa ikkinota kulikkinni disaino. Gobbankera kalaqantanni noota sumimme hoogate qarra tenne “Hoogeetewiinni” farco aate assinanni yooaanchimmate rosicho adha noota xawinsoonni.
Muli yannara Zoonete kalaqamino qarra budu annuwinna amma`note massagaano qooxeessu qoqqowi geerrinna massagaano ledo halamatenni araaru dirranno gede assinoonni. Konne assinoonni araarira “Hogeete” budu amanyooti jawa qeecha fulinota xawinsoonni.
Tenne yannara babbaxino qooxeessira afateno ikko afa hoogatenni hunote loosi aana bobbakkinori sokka adhite gobbate deerriinni amandoonnita latishshu loossa gufisate hattono daganna dagoomu aana gaance kalaqate looso loossannori noo. Konnira, Halaabu budu yooaanchimma (Hogeete) haryni halaalancho farco aate horoonsi`ra hasiissannota kulino.
Hallabu daga keere baxxanno, hanqafanno hattono qarranna yaaddo jawaantetenni sa”a dandaanno. Halaabu Qulliittote quchumi duucha daganna dagoomi hee`rannowaati. Shiima Itophiya ikkanna, teessaano mitte mitiimmanna badooshshu nookkiha baxante heedhanno baxillu quchumaati. Konnira Halaabu daga “Hogeete” yine hala`ladunni egenninonni hornyi co`o dimokiraasawe ikkino garinni budu yooanchimmate amanyooti huurote rooreenyinna luphiima hedo xabbanno base ikkasenni qeechise jawaho.
Neqeta Seera (Seera qajeelshinanni Uurrinsha)
Bire albi yannara Halaabu daga gobba gashshitannohu Seerunni ku`u ku`uura saayinsanniti.
Tenne doogonni dagate budi ilamatenni ilama sa”anno gede assinanni hayyo heedhuro, lophitannori qaaqqimmansa yanna jeefisse wedellichimmate widira sa`anno doogo kalaqate, diru dirunkunni lewu lewu aganira rosichonna qajeelshu yanna nooha ikkanna, tenne uurrinshano “Neqeeta Seera” yine woshshinanni. Konne qajeelshano uynannihu qaaqquullu barcintu gedensaanni ikkanna, barcintu gedensaanni lewu agani giddo tenne yannara barcintu ooso gashshootu giddo noo tan-tano dana, qajeelshu kifile, qansootu loosonna qeecha, budu loossa, seesu ogimma, gobbate seeru amanyoote, suusu su`ma, bareendete doogo xaphoomunni gashshootu amanyoote hiitto assine massanganniro umo lame agana hedo cu`mishiishate qajeelsha, sunfe shoolu agani giddo loosunni godo`letenni daa”atanni qajeeltanno gede assinanni uurrinshaati.
Tenne yannara Halaabu gashshooti noo deerri Itophiyaho gashshootu dani soorramino daafira albi annuwa ilamatenni ilamate widira sa”anno gede assite abbitinohu lophitannori qaaqquullu rossannohu Seeru qajeelshi uurrinsha xaano konne diro noowalla noota xawinsoonni.
Ikkollana, qajeelsha uynannihu barcimimate ledo amadiinse uynanni daafira Halaabu “Ogeete” yinanie yannara seennu barcimate amanyooti gatanno gede assinirono seennu barcima hoogirono konni amanyooti battalara insano beeqqaano ikkitanno gede gumulloonni garinni woyyeessineenna beeqqitanni leellanno.
Qajeelshu Harinsho
Halaabu diru kiiro shallaggo garinni “Ibijii” yineenna egenninoonnihu barcintinokkire la-ballu ooso “Mesero” woy Maaja aganira umi barrubbara barcintanno. Barcintu barrinni kayse lamu aganira mininni fultukkinni soorranna, “Gedamooji” yine woshshinanniri muli diri giddo barcinte fultino oosonna mininsa maate ledo ikkite hedote soorro qajeelsha adhitanni keeshshitanno. “Idaara” Wocawaaro “Mesheeta” Birra aganira qooxeessaho afantanno jajjabba haqqe (Neqeta) hundaanni mine hedo cu`mishiishate qajeelsha qajeeltinore xaphoomunni dagate ledo hee`nanni heeshshonna bude, annuwu gashshitanni daggino tantano, ko/te badooshshe kaima assitino qeechanna loosu dilaala, budu horyna, budu sirba, kiiro, budu muuziiqu uduunnenna Seeru wodho wkl godo`litanni qajeelsha hanfanno. Neqetunni sunfe lamu agani giddo “Angota” Bocaasunni kayise “Menegesa” Sadaasu agani geeshsha mittu mininni wolu minira milli yitanni “Haweesha” woy jila ittanni layinki doycho qajeelsha adhitanno. Togooonni ikkitanni lewu agani geeshsha konne amanyoote harissanni adhitino qajeelshi barcintino oosoranna beeqqaanote diro baala hawamikkinni giddonsa keeshshitanno dancha amanyoote ikke wodaninsara amadamanno. Barcintinori kuni hagiirrunnihunna godo`lennihu lewu agani yanna hattono qaaqqimmansa yanna sa`ara dihasdihanno. Korkaatuno, lee agana keeshshitinoti hagiirrunnitinna godo`lete yanna jeefisse wedellichimmate yanna loosu dilaala adhitanno woy beeqqitanno widira sa`anno agana ikkinohuraati.
Kalaqamu Jiro “Arto iibballicho” Budu jiro aleenni kayinsummonte gede, qoleno Zoonete giddo heedhannoti haammata kalaqamunna hattono mannu loosino daa”atote baychi mereero kalaqamu jiro “Arto iib-ballicho” aana illachinse giddose nooha maala`linani jiro egensiinseemmo`ne.
Arto iibballicho afantannohu Arsho ollii giddo ikkanna, Halaabu Zoone qaru quchumi Qulliitonni 10 km xeertinyira afamanno. Konne kalaqamu baycho wolootu daa”atote baychinni baxxinoha assannosihu haammatu akati noosi. Tini iibballicho qiidaho, bodirannohura hattono addi addi bisu aana fultanno madaranna bijaajote qoleno fayyimmate ledo amadamino dhibbira wkl hursannoha ikkno daafira hammata daa”ataano farcidhanno.
Arto iibballicho wolu dhaggennita assannorichi ib-ballichote aana addi addi sagale lawishshaho:- dinnicha, shama badalalnna wolereno 15 xiqeessi giddo rasisanno. Hatono, tenne iibballicho daa”attara dagganno daa”ataano woy turiste shae buna horoonsi`rate hasidhuro nafa iibballichote waa maanqorqorunni xorshite udulloonni buna woy shae qixalenna sukaare worte gafa hasiissukkinni tenne iibballicho waa horoonsidhe agannoti addintanni baxxinoha assannosi.
Tenne iibballichowa daa”atate daanno manni biso haayishshirate calla ikkikkinni kalqamu amadooshshesi hattono giddosiinni fulanno foorarunni guggu`latenni afi`nanni hurrenna kassima hasi`re ikkinota afate dandiinoonni. Arto iibballicho giddosenni noo wolqanna kalaqamu amadonni irkisame alira 9-12 meetire geeshsha tunni yaanna laino mannira mageeshshi geeshsha hagiirsiisannoro kulate diqarisanno.
Tini ikkito barru baala 24 saate giddo mitte hige ikkannorichooti. Konninni lede, tini iibballicho mannaho uytanno horo hurrete xagichi qoleno saadatenna wolootu mini saadara haayikkisate boole itisate fayyimmansara jawa qeecha afidhino iibballichooti. Konni ledo amadame tenne iibballicho babbaxino qooxessinni dagge daa”attanno daga duucha ikkitino daafira zoonete yanna yannatenni turstite kiiro luphi yitinota gede assino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Ammajje 10, 2014 M.D
