Goofimarchu Arfaasa aganira Itophiyunniha turizimetenna budu handaara kaajjishshanno dagoomu balchoomubba xawissannorinna towaataano xuruurtanno qixxaawo harinsoonni.
Kuri giddonni Amaaru qoqqowira ayirrisaminohu cuuammete, Agewu faradu gulufaano ayyaaninna wodiidi Gonderera Debire Taaboori ayirrisaminohu iibbadunna qalbe xuruurannohu farado gulufate heewo afantanno.
Tenne jiro jiroonsatenni, agaratenninna budunniha dagoomitte balchooma agarte keeshshitanno gede assatenni turizimete jiro assa hasiissannotano handaaru ogeeyye, towaataasinenna massagaano xawissino.
Agewu Faradu Gulufaano Ayyaana/ faradaasine/
Ayyaanu budu, hayyo, seesunna dhagge mitte barera shiqqanno addi qixxaawooti. Faradu gulufaanoti hayyo lowo geeshsha dhaggeeffachishshanno. Farashshu Awwi daganni jawa tiro noosiho. Hayyo leellinshanni ayyaana ikkinotano farci`noonni. Awwi dagahu ayyaanu budu uddanonni hattono sirbunnino iibbanno barraati. Ayyaanunnihu dhaggete kaimino Agewu dagaha bareende leellishanno ayyaana ikkasinni qixxaawo baxxinoha assanno.
Ayyaanu koyisamaano ayyaanunni hawantannokkinna maala`lissanno qaaggooshshe afidhannoha ikkasinni Agewu faradu gulufaano ayyaani albillicho jawa turizimete iillo ikkannoho. Tayixeno 82ki Agewu Faradu gulufaano ayyaana iibbadu garinni ayirrinsoonni.
Merqorewoosi Debire Taaboorira
Faradu gulufaancho lubbotenni nookkiha qullaawa Merqorewoosi qaagate ayirrinsanni ayyaani Debire Taaboori quqquxisiissanno ayyaannanni mitto ikkinota Amaaru tuqu xaadooshshi korporeeshiine fushshitino duduwi leellishanno. Korporeeshiinetenni afi`noommo mashalaqqe leellishshanno garinni; farado gulufate amanyooti ayyaana quqquxxamme agarranni gede assannoha ikkinotano coyi`ranno.
Kuni diru tuqa Arfaasa 25nni iibbadu garinni ayirrinsanni ayyaanni amma`note assootubbasinna budu amanyooti xuruurannoha ikke dirunni diro koyisamaanote kiiro lophitanni daggino jawa turizimete jirooti. “Farado gulufate budi dhaggennihanna gobba horaameette assa dandaanno ayyaana ikkinohura illacha uynasira hasiisanno” yinohu Debire Taaboori yuniverisitera gobbayidi xaadooshshinna istiraateejiik aggaarinet dayirekiterchi Dr Abrahaam Melkeeti.
Lubbotenni nookkihu qullaawu merqorewoosihu diru ayyaaninna Farado gulufate amanyooti Debire Taaboori quchumira ajibaari xawira harinsi yannara farado gulufate bude lainohunni
shiqishino xiinxallote borronni yino garinni; bi`renni hanafe Itophiyu daga farado horonsi`ratenni baarigaara qeelle assitino. Lawishshaho adiwunna maayicewu olinni afi`noonni qeellera farashu riqimbannikki kaa`lo assino yino. Itophiyu mootoolli faraddansa “Abba” yitanni woshshitannonka. Lawishshahono Atse Tewodiroosi farashshosi abba taaxeqi, Atse Miniliiki abba Daanyawu yite woshshitanno” yino.
Amma`note rosiisaanchimmanni lubbote nookkihu qullaawu Merqorewoosi olamaancho ikkasinni farado gulufate amanyooti iso qaagiissannoha ikkinota xiinxallosinni buuxisiisino. Itophiyu deerrinni baxamaancho, annuwu dhagge qaagiissannonna gobbate e“o ikkara dandaannoha farado gulufate amanyoote mootimma illacha uyite loossara hasiisannota amaalete hedo shiqishino.
Farado gulufate budira illacha uyiniro towaataano xuruuratenni e“o afisiisate ledotenni gobba kalqete deerrinni egensiisannotano coyi`rino. “Itophiyu daga dhaggeeffachishanno budensa agaratenninna egensiisatenni ilamate sayissara hasiisanno” yaatenni basete leelle konne ayyaana towaatinohu Hindete qansichi Dr Vivek Ganji Amaaru tuqu xaadooshshi korporeeshiinera uyino hedonni coyi`rino. Hindaawichu Dokiterchi jaalla togoo dana seeda diro keeshshino ayyaana Itophiyu gobbaanni wolewa la`ne diegenninoommo yitino. Itophiyu daga annuwinsa sharro konni garinni qaagansa gara ikkinotano xawisino.
Gobbansa higganno yannara dhaggeeffachishannoha Itophiyu daga bude jaallasira beehannotanna wolootuno Itophiya dagge tenne dhagge towaattanno gede egensiisannota ayyaanu koysamaanchi Hindete qansinchi xawisino.
Kalqete Donu Borreessamme Lainohunni
Debire Taaboori yannaasinchu caabbichi fulinosetanna yannaasincho Itophiyira (yebikurina menagesha) ikkitinota xawisatenni lubbotenni nookkihu qullaawu Merqorewoosi ayyaaninna farado gulufate amanyooti Debire Taaboorira kalqete dona ikke borreessamara hasiisannota hedisiisinohu wodiidi Gondere zoonera qara gashshaanchi kalaa Yirga Siisayiiti. Sa`u mootoollinna mootimmanni afidhinoti haammata amma`note, budunna dhaggete ayyaanna nooseno yino.
Gaafatinni Semerniha, Aringo abbonni Tekile Aqquaquaami rosi mini geeshsha, Beeteleminni Azur Abba geeshsha turisitete iillora ikkitanno bayichubbaati yino. Zoonetenna Debire Taabori quchumi gaangaawira afantannore turistete base egensiisate Qullaawu Merqorewoosi ayyaaninna farado gulufate budi UNESCOte kalqete donimmanni borreessamara hasiisannota kalaa Yirga xa`mino.
Debire Taaboori yuniverisitenna wolootu luphiima rosu uurrinshuwa xiinxallotenninna buuxotenni kaa`litanno gedeno qaru gashshaanchi xa`mino. Farashunna farado gulufate amanyooti koliddu daga wolaphote dhagge giddo noonsa qeechi gotti yee leellannoho yinohu zoonennihu qaru gashshaanchi ilama rosiisatenna gobba ragidhannore assate assinanni wo`naalshinni kuri labbanno dhaggenna budu amanyootubba agare keeshshiisha hasiissannota coyi`rino.
Jeefoteno
Borronke kaimira xawisate wo`naalummo garinni; Arfaasa Aganira baxxinohunni Amaaru qoqqowi giddo batinye towaataanote dhagge assidhanno coye kalaqqanno, dagoomu balchooma luphi assitanno, turizimete lopho aana jawu qeechi noonsa ayyaannanna qixxaawo harisantanno. Tenne jiroha jawa waaga huwatatenni Itophiyu daga kalqete dagara noonsa jiro, elto, meessi ayirrinyenna ayimma garunni leellisha hattono miinju wolqara soorra dandiinanni.
Aliyye kifillara calla ikkikkinni baalante Itophiyu kifillara xa coyi`neemmorinninna leellisha dandiinoommo turuzimetenna budu jirubbanni lowo geehsha rortinonna egennantinokki balchoomubba noonke. Ikkinohurano suutu suutunni jiro leellishanna egensiisa hakkiinnino gobbanna daga horaameeyye ikkitanno gede dandiisa baalunku yawo ikkitinota qummeessate baxeemmo.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ammajje 3, 2014 M.D
