Addis Ababa:- 303.5 miiliyone doolaarenni ijaarsinoonnihu Itophiyu daddalu Baankehu Qaru Loosu Mini kalqete deerrinni baankete hasiissannosi owaante baala wonshinoha ikkinota Baankete Pirezidaantichi Kalaa Abbe Saano xawisino.
Itophiyu Daddalu Baanke ijaari qara biirote maassonna 80 diri xintu ayyaana lainohunni baankete Pirezidaantichi Kalaa Abbe Saano uyno xawishshinni egensisiino garinni; baanke ijaarsini yannara baxxinoha ikkino garinni haaro tekinoolojenna egenno horonsi`ne loonsoonniho.
Yanneessatenni Soojjaati Afirikinni albisa ikkanna, Afirikunni kayinni seendillisinni sayikki deerrira ofollino yino. Kalaa Abbe xawishshinni, Itophiyu Daddalu Baanke Awuroppu kiiroi 1942nni 43 loosaasinenna lame sinu biironni looso hanaffinota ikkanna; xaa yannara kayinni baankete 66 kumi loosaasine noose.
Qara biirote ijaara ijaarsine jeefisate onte dironna tonaa mitto agana adhinoha ikkanna, sase xibbeenna sase bixxille onte miiliyoone doolaare fulo assinoonni yino.
Itophiyu Daddalu Baanke gobbate latishshi pirojektera qara gede gobbate giddo womaashsha shiqishshanno yinohu pirezidaantichu; hallanyu miinjinni lattanno uurrinsha, hoteele, turizimenna owaantete industirere pirojektera jawa ikkinoha womaashshu irko assitanni keeshshitino.
Xaphoomunni qara gobbate xintu latishshubbara hala`ladunnu womaashshu bue ikkite owaante uytanni noota kulino.
Haaru Itophiyu Daddalu Baanke kalqete deerrinni mitte baankera hasiissanno owaante baala wonshinoha ikkanna, alillitte lame xibbeenna honse meetirenna 15 saanti meetire seendille afidhe sase ijaarra giddoseenni amaddinote; mitto kumenna onte kaameela uurrisa dandiinanni base noose; lamu kumi manna amada dandaanno gambooshshu haranna deerrasi agadhino sagalete mine hanqaffinote.
Konne biifado Baankete ijaara loosa, Addis Ababu Quchumi biinifilli lexxanno gedenna turiste dagge daa”attnnoha assinota kulinohu Kalaa Abbe Saanohu; loosunni haaro ikkitino tekinoolojenna egenno du`nantino.
Baankete ijaari gumaamo ikke jeefisamanno gede sette gobbanni filantinori 28 egennanntinori ijaaru uduunne shiqishshannori beeqqaano ikkitinota xawinsonni. Pirojekte yuniversitete rosaano xiinxallora, haaro ikkitinori loosu rosichonna xiinxallo assitanno gede kaayyo kalaqino. Deerrase agadhitino baankera hasiissanno owaante wonshinoonnite.
Kuni iimira iillinohu ijaaru 209.15 saantimeetire seendille afi`rinohu daddalu mereershi ijaari nooho; ijaaru akati Afiriku Almaaze uurrinshi hee`rannosi gede assinoonniha ikkanna, ijaaruno babbaxxitino ijaaru ogimmanni dukkisamanno gede assine loonsoonniho
yino. Baankete worrannihu womaashshu bikki 824 biiliyone birra iillinoha ikkanna kunino gobbate baankete industire xibbuunni 57 anga amaddano gede dandiissino. Baankennihu xaphi yinohu miinjunna jiro 1.1 tiriiliyoone iillino.
Tenne yannara gobboomu deerrinni 1800 sinu biiro owaante uytanni nooha ikkanna, owaatamaanote batinyino 34 miilyoone iillinota kalaa Abbe Saanohu xawisino.
Baankete ijaara Ammajje 6nni jajjabba biilto noowa maassiinsannitano xawinsoonni.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Ammajje 3, 2014 M.D
