Gaanunniti biifadonna xuma Dr. Setora Abra Norgebe Itophiya daa’’attu yannara gobbate nooha ha’nura budenna balchooma, dagate shooshanqenna Turistete injoo maala’litino.
Tenne maala’lissannona illete baxissanno gobba kalqete daga daa’’ata hasiissanno yiteno koyissino.
Dr. Setera Abra Norgebe sa’u yannara Gaanaho biinfillu heewora Itophiyu dhaggenna bude shiqishatenninna Itophiyu budu uddanonni seesse biinfillunni qeelatenni sa’e Itophiya Kalqete egensiissinoti qaangannite.
Setera Norgebe (Dr) Itophiyu HWHT kayissino canci korinni galchimi gobbuwa xiiwo kalaqqannase rakkote giddo heedheenna; Itophiyu keere ikkinotanna biifadu budi nooseta kalqete leellishshino beettooti.
Konne harunsite Itophiyu mootimma 1 miliyone Diyaaspoorinna Itophiyu baxillaano gobba giddora daggannonna Cuu’’attonna Ganna konne ayirrissanno gede woshshatto assase harunsite Dr. Setera Abra Norgebe Itophiya e’inoti qaangannite. Itophiya daggu yannara babbaxxino qooxeessa daa’’attinoha ikkanna; Sidaamu
qoqqowonna Oromiyaho addi addi base daa’’attino; Dr. Setera Abra Norgebe. Tenne yannara su’mise Gaanu gobba bude xawisatenni fulinoseha ikkase kulteenna Sidaamu qoqqowi tenne beetto xawisanno garinni “Faayya” yaannoha bayi’ra Su’ma fushshinose. Hattonni Oromote qoqqowo daa’’attu yannarano Oromote budinni “Beshaattu” yaanno su’ma uyinoonniseha ikkanna; Sidaamunna Oromonniha budu uduunne baraanseennase biinfillu aana biinfille lexxitino.
Uyinoonnise ba’lattotenna ayirrinyu su’ma naaddinoti Dr. Setera Abra Norgebe; Itophiyu daga su’minsanni hanaffe uddi’ra seesate geeshsha uminsa budi noota xawisse konne biifado su’ma fushshinanni bude qacce qolle galchimi gobbuwa su’minni riqiwa hasiissannokkita kultino.
Itophiya doyite daa’’attinoti Dr Setera Abra Norgebe; kalqe Itophiyu giddo noo baxille, biinfillenna bude dagge daa’’attara hasiissanno yitino.
Itophiyu Pireesete uurrinshaa ledo keeshshitinoti Gaanu seesallittenna biifado Dr Setera “Itophiya wirro dayeemma; korkaatuno Itophiyu daga kalqete giddo maala’linanni budinna balchoomi noosete” yitino.
Hawaasi Quchuma daa’’attu yannara Sidaami buna gafatenninna xorshatenni hagiirsiissanno yanna sayissinota xawissinoti Setera; hagiirsiisanno bude kalqe affara hasiissanno yitino.
Afriku mittimma kaajjishate kaayyo Afriku angara noota qummi assite; konne kaajjishatenna rodiimma buuxisate kaajjite loossannota xawissino.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Ammajje 3, 2014 M.D
