Addis Ababa:- Odeessaanote ogimma irkinsiha ikkiro Itophiyu yowolo kaajjishannonna jawaachishanno wolqa kalaqa dandiinannita Xaphoomu Ministirichi Dr Abiyi Ahimedihu xawisino.
Xaphoomu Ministerichi Dr Abiyi Ahimedihu “Gaado gobbate mittimmara” yaannoha gaadde uminsa qeecha fultino gaadasine odeesaanoranna seesi qalote ogeeyyera afamishsha uyi yannara egensiisinonte gede; tuqu xaadooshshira gurru yitanni kapho dudubbanno duduwaasine saalfachisha dandiinannihu togoo olu base geeshsha hadhe gaaddino odeesaano uytanno halaalancho tajenniti yiino.
Guranna qiniiteenni haammatu diini noonke gobba ikkankenni, billaalla ninkera dano abbitannote yiinohu xaphoomu Ministirichi; Konne heedhe tuqu xaadooshshira tittirshunni shiqishannore ikkikkinni olu battalara leelte halaale fushshitanno odeessaanoti noonketi yiino.
Daafuru, konne hee`re tuqu xaadooshshira tittirshunni shiqishannohura ikkikkinni olu basera leellino odeessaanchiranna seesi qalote ogeeyyeraati eannosihu. Konne huwattinanni manni wo`naalshi`ne bikkinni afidhinoonni qeelle agadhate wo`nnala noo`ne yee xawisino.
Xa xaadinonke qarri ninke jawiidi yowolo diigge ninkete yitannota shiimiidi yowolo loosate wo`naaltanno wolquwa haammatate yee Xaphoomu Ministirichi Dr Abiy Ahimedihu egensiisino. Tenne yannara jawa yowolo diinge uminketa shiimiidi yowolo loonso yitanno daga qarra kalaqqinni no.
Cancishaanchu HWHT shiima yowolo ikkikkinni jawa yowolo oofanno gede fajjine uynoommosinka yiinohu Dr Abiy, jawa yowolote aana ofolle mitto barra yowolo diigantanno woyte shiima yowolo hasiissannoe yee qixxaawo assano. Ikkollanna, yowolo didiigantino; shiimmaaddu yowolaasini miillasi ledo kayinni diigantino yino.
Konninni rosa noonkehu yowolo kaajjishatenna jawaachishate ikkinnina jawa yowolo aana hee`ne shiima yowolo loosate heda shollinyeho. Dirrine sholla qeelama abbitanno yee coy`rino. Albankeenni noohu baaru amade daanni noohu danbalu shiima yowolonni fulleemmoha dikkino.
Jawa yowolonke kaajjisha hasiissannonke; haaroonsa noonke. Hatto ikka hoogiro danbalu jawa ikkino daafira shiima yowolonni ha`rate heddanno mannooti harinsho hanaffurono jeefisannokkita qummi assino. Jawa Yowolonni ha`ra hasidhannori albansaanni noo qarra sa”a dandiitanno.
Oosonkerano woyyaabinotanna jiraameete gobba saaysa hasi`nummoro shiima yowolo ikkikkinni jawa yowolo mitteenni halamme kaajjinsho yaanni yawo uyno.
Tenne harinsho aana odeessaanotewiinni agarranniri sase coyeeti yiinohu Dr Abiy; umihu mittimmanke lainohunni jawu qeechinni loosa dandiitiniro horosi jawate yaanni xawisino. 30 diro badhe hinge la`nummoro qansootinke gobba agurte hadhu woyte Itophiyu daga kiiro 50 miliyone diwo`mitanno. Xa kayinni 100 miliyone ale ikkanno; loosuno konni garinni lophino.
Ninkeno hasi`noommo daafira ikkikkinni ammanchiishate dhukanke horoonsi`ne mittimmate widira qolate dandiinanni yiino. Layinki deerinni gobboomu horo agarisiisa hasiissanno. Gobbanke shiima yanna giddo muli yanna giddonna seeda yanna giddo gumultannoti gobboomu horo no. Loonseemmo loosi baalu gobboomu horo agarsiisinoha ikka noosi yaanni huwachishino.
Iibbabine calla ikkikkinni bilchaantete ledo ikkine loosa hasiissannota xawise, oosonkera ikkannore worre sa”ate hende loosa hasiissanno yiino. Sayikki deerrinni, hegeri keere abbanno loosi hasiissannota egensiise, hegeri keere buuxisa dandiinummoro Itophiyu geanno. Gaance daafuru nookki cee`maleeyyete loosooti.
Mittu manchi ofolline hee`noommo baycho birciqqo oliro cancishannonke yaanni coy`rino. Xaano haammatu canci macciishamanno; Qarranna mitiimma xaaddinonsaikki bissa, haaru qarrinna jifo batidhara xaano daga kakkaasanni no. Keeru kayinni cinca, wo`naalshanna bilchaante xa`manno yiino.
Ninke shooshanqenni ikko hegeri horonke garinni hendanni loonsanni hee`noommohunni, Itophiyu mittimmanna hasattose giwanno looso loonsoommkita buuxa noonke yee sokkasi saaysino. Konnira, ninkewiinni agarrannihu wo`naalate.
Mullawa tuqu xaadooshshira tittirsha uynanni abbineemmo keerinna mitimma dino. Haammata mashalaqenna taje afi`rate hogoofate. Jawa wixate, hawuuratenna rosiisa hasiissannonke. Konnira kayinni, ki`ne odeesaanote aleenni loosannohu dino.
Xaphoomu Ministerichi sokkasi saaysanni, gaadaano miidiyu odeesaanonna seesi qalote ogeeyye qeellammora calla ikkikkinni qeelle rakkanno gede jawiidi qeecha fultinota qaagiisse, Itophiyuno ki`ne bareende ilamate saaysanno gede hexxo aseemmo; loossinoonni jawu loosi`nearanna daggino qeellera hawalle tashshi yiino`ne; hawalle hagiidhitinoonni; Itophiyu galata`ne dihawanno yiino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Arfaasa 19/2014 M.D
