Hundinni hananfe maarote daafira kayinsanni woyte ledo ka’’annohu Shawa Nugusi Minilik Goojjaamete Nugusi Teklehaymaanootira assino maarooti. Ikkito kaysate geeshshira:- kuri Lamunku mootuulli sumuu yaa hoogatenni dirrino dirrino yaatenni olu giddora e’uhu gedensaanni Imbaabo yinanni basera Atse Minilikinna irkisaanosi qeelaano ikkitanno. Nugusu Teklehayimaanootino madi’re Atse Minilikinni qafadami.
Atse Minilikino Nugusu Teklehaymaanooti qafado adhinohu shaatenni woy shetisatenni di-ikkino; maarotenni ayirrinyisi bikkinni amadooshshe assatenniiti. Tenne mereero Lamunku mootuulli yannate assitino hasaawa kullikkinni sa’’a hasiissannokkihura qeelaanchunna qeelamaanchu harunsaanonsa ledo hurbaaxxitanni assitino hasaawa shiimunni la’no.
‘’Ane qafaddinoomme’’ero ma assitinanni’’enkanni?’’ yitanno xa’mo Atse Minilik kaysanno; Qafadamaanono ‘’Murmurre doowiru hurbaate assineemmohenkanni’’ yite dawartanno; ‘’ki’ne kakkachimmanninna ane shaqqillinni hiikku woyyanno?’’ yii Minilik.
Dargaho noo qafadamaano mereerinni mittichu; ‘’Mooticha! Olu yannara kakkachimma; qeellete yannara shaqqillu hasiisannoho’’ yee dawarino. Tini hedo sa’u lamalara IFEDR Xaphoomu Ministrchi Dokter Abiy Ahimedihu, mitte battalara leelle:- ‘’Sufo noo qeelle buuxisiisate worbimmatenni olamme lubbo kakkalle qeela calla ikkikkinni gatona yine qeelamaanote maaro assa annuwinke dhagge ikkase qaaga hasiissanno’’ yaatenni xawisino.
Eewanni! Ninke Itophiyu daga badhiidi dhaggenke leellishshannohu tenne gatona yaankeeti; maaro assineemmore ikkankeeti.
Ninke mannu ooso miico iillitunkero umo Xamanjunni, layinkihunni Saanjunni diinu loosino cubbi bikkinni shetisa dandiineemmoha ikkanno. Kuni kayinni budinkennino ikko amma’nonkenni gariweelo amalu gumaati.
Konnirano Atse Minilik nugusu Teklehaymaanootira assino maaro qaagatenni xaggeeffanteemmonte gede; xaa yannarano mannu ooso aana dhaggetenni kulloonnikki barshe loossinori, qaaqquullunni jajjabbu geeshsha noo seenne siyattinori, hallanyunna mootimmate jajja gawajjitinori konni hunote assooti beeqqaano ikkansa kulloonni mannooti seeru hundaanni hossuhu gedensaanni maarotenni tidhamansanninna dhagge umose leddanna, wodancha dhaggetenni rosanna ikke leella huwata hasiissanno. Eewanni qafadamaancho shine guda dandiinanniha ikkirono, sufo noo keere diabbinanni.
Qafadamaancho shetisa, barshenna miico iillisha ilamate sa’annota wole busha dhagge giddora eessitankera dandiitanno daafira qeelle bikkunni assa hasiissanno. Kakkalo baanteemmo woyte aantino ilamara reya calla di-ikkitino; aantino ilamara yine rabba agurre mannihimma macciishshantanno garinni gatona yaanna wodanchitanno gede assa rosiissanno; seejjitanno, ayyaanu hagiirre kalaqqanno, sufo noo keere kalaqqanno.
Konniraati Itophiyu Mootimma babbaxxino korkaatinni kassasantinorenna kissensa ha’rinshote aana noo seejjamaano kisse kaysatenna maarotenni tirate murtinohu. Usuramaanote tidhamanna kissensa murama araaraho, sumuu yaatenna gobbankera sufo noo keere abbate dancha qaafooti.
Mootimma gobbate mittimma kaajjishate dimokraasete amanyoote halashshate yite baattino waaga ikkinota baalunku huwatara hasiisanno. Xaphoomunni kissete murama ilama naaxxisiissannotenna Itophiyu mittimma kaajjishshannote.
Sa’u shoole dirrara giddonna gobbaydi wolquwa Itophiyu su’ma huntanni keeshshitinoha ikkirono qeelihura baraarsha; qeelamihura kayinni maaro assa dandaanke baalunkuri aleenni dancha budenke, dhaggennita gobbooomu ayimmanke gatamadhineemmo gede dandiissannonke; dandiissinonkeno.
Ledoteno kissete murama olunni afi’noommo qeelle keeru yannarano ledate dandiissannonketi dihuluullissanno. Baaluri aleenni kayinni haaro Itophiya adhitanno aantino ilamara baxillenna gatona yaa rosiissanno.
Itophiya keeru doogora alba qole reekkisa baalunku yawo ikkasenni; yawo duqqa dandiitanno ilama gede baalunku mittimmatenni uurrine sufo noo keerinkera mitte qaafo alba hinge qaafa hasiissannonke.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Arfaasa 12, 2014 M.D
