Abrahaam Saamueel
Gobbanketi daga muleno ikko xeertote noowa diinu mittimmansa jifanna “Hoo” yite deetenni ka`e hunaasine saalfachisha albano noo dhaggeeti.
Sa`u dirra giddo Itophiyu mittimma, dagoomittete xaadooshshi, miinju aana, mimmitu ledo irkisama, woga hattono borrote aana borreessinoonni dhagge addintanni jifama xaaddino yannaati. “Qarru, jaalanna baxillancho badate kaa`lanno” yinanni. “Ati saitto doogo ba`o” yinanni mimmitu aana ka`nanni gari xaa yannara Itophiyu baalisi sa”anni nooti jifo batidhinote, ruukkadotenna tunsichu doogoti.
Diinnanke gudisse huntankera wo`nnalturono, seeda diro keeshshitino hiiqqama aana kayinni tugge sa`ino. Madanke rakke hura hooggurono, hurtannota seekkine anfoommo. Konnira, tenne lamalara koshose kinsoonni diishsho gede “Hoo” yite mittimmatenni, mimmitu ledo irkisamate ayyaaninni wo`mite albankeenni daanni noo xawaabba leellishshanni noo diyaspoorra la”a dandiinanni.
Galchimi wolquwa, Koronu Fayya taraawo iillishshinonketi miinju gawajjonna xiiwo ajjukkinni ”soqqamaasinenke beete mengiste eessitinikkinni” yitanni qansootinsa fiidhe Itophiyunni fultanno gede, dureeyye investe assitannotanno xooqissanni, latishshunna kaa`lote halamme uurritara galchitinokki kinchi dino. Wirro xaano waajjishiishshankera wo`naaltino.
Galchimi wolquwanna HWHT mittimmatenni iillishshinonke gawajjonni haammatu miinju xinti buluulo ikkino. Konni giddo Itophiyu afamannohu turizimete handaari miittoho. Amma`note uurrinsha, donu dhagge, seesi qalonna murgo, ijaaru ogimmanna haammata jironke diinnankenni buluulo iikitino. Konni handaarinni barru hoshsho afidhanni noo daga kokke yannate geeshshe beebbe keeshshitino.
Diinnanke mittimmanke billaalisse hunate assitino wo`naalshi daganke mittimmanni kaajje sufino daafira sharrensa base diafidhino. Galchimi wolquwa, turistoota Itophiyu widira martinoonte yite ninkeha miinjanke woffi assate goxano hoggurono, cancishaancho gaamo daa”atote baycho gibbo kaysatenna olanto galtannowa assite diiggurono, Itophiyu daga kayinni baara wido noo basenni woshshante Itophiya dagge eansa huntankera aduntannonkere saalaho tuggino.
Konnira, ninke Itophiyu daga, Xaphoomu Ministirichinni woshshante gobbansara dagganni noo diyaaspoora roduuwimmate kaa`lo hiitto assite horoonsidhe madanke xagisanno gede assa hasiissannonke? Baxxinohunni, woffi yiinoha turizimete handaara wirro baqqi assatenna kakkaysate hattono konni handaarinni heeshshonsa amadantino dagate hexxo may garinni wonsha hasiissannonke? Diyaaspoorootu gobbansara keeshsho assitanno gede, woga, dhagge, kalaqamu dona hasidhu gede daa”attanno gede baxxinohunni Itophiyu turiste daa”atisaanno uurrinshi qeechi maa ikka noosi? Diyaaspoorootu konne keeshshanno woyte daa”atote baycho iillate injiinori may no? yaanno kaimu umi aana konni woroonni la”ate wo`naaleemmo.
Kalaa Heenook Tseggayehu Turistoota Daa”atissanno Mittimmara Qara Borreessaanchooti. Umisinni 16 diro wo`ma turistete daa”atisaancho ikke Itophiyu giddo loosino. Xaphoomu Ministirichi Dr Abiy Ahimedihu mitte miliyone ikkanno diyaaspoori gobbansa daye irkisanno gedenna baara widi xiiwora dawaro aanno garinni gobbansara dagge daa”ato assa noonsa yee woshshatto assinoti, turizimete handaari kakka’anno gede assate jawu qeechi noota xawisanno. Assinoonni millimillonni gobbate giddora bobbakkanni noo diyaaspoorooti gobbansa ayirrinyira mittimmatenni uurritinota leellishate aleenni Itophiyu giddo noota turistete daa”ato daa”ate miinjuno baqqi yaanno gede assate kaa`lanno yee xawisanno.
“Turizimete daa”atote baycho daa’’atiisate qeechi qole daa”atisanote uurrinshahonna ogeeyenniho” yiinohu qaru borreessaanchi Heenook, kuni qinaawinoha ikkanno gede addi komite uurrinsoonnita kulino. Konni kaiminni, babbaxitinota daa”atote fultanno fulo ajishate gobboomu deerrinni kakkaooshshu hee`ranno gede assatenna kaa`late addi addi handaaru loosaasine ledo halamatenni loonsanni hee`noonnita egensiisino.
Turizimete Ministirenni massagantanno loosu komite qixxaawo gudde daa”ataanote owaante aate qixxaabbe heedhurono, woshshinoonni diyaaspoorootu xaphi yite daggannohu konni lamu barri giddooti yine ammaneemmo yinohu qaru borreessaanchi, gobbate giddora e`inori diyaaspoorootu turistete baycho daa”ata hanaffannohunna gumuno leellannohu tenne lamala giddoti yino.
Diyaaspoorunni Maa Agarranni?
Itophiyu daga, Itophiyu ilamanna baxillaano Itophiya dagganno woyte kalqete dagoomira mittimmankenna ayrano anga uyneemmokkita leellishanni, miinjuno muqaaqanno gede assate looso loossanno yine hendanni. Kunino turizimete daa”ato assitanno yannara noonsa keeshshonni ikkinota xawisino.
Konne lainohunni Kalaa Heenook, “Turizimete handaari kooviidi yannara, Aliyye Itophiyu Qoqqowubbara kalaqamino oli korkaatinni jawu qarri xaadino” yaatenni gobbate giddora woshshatto assinoonni diyaaspoorooti, konne handaara irkisatenni halammensa leellishshanni kalqete dagoomira “Itophiyu tenne yannara keere diafi`rino; ha`ra didandiinanni’’ yitanni duddubbanno baalira duduwinsa kapho ikkinota leellishanno yine ammaneemmo yino. Konne halaale kalqete leellisha dandiitannohu Itophiyu giddo nooha turistete baycho doyte daa”ata dandiituro ikkinota xawisanno.
Kalaa Heenook kaysannoti wole, woshshatto asinoonniti Itophiyu ilamanna baxillaano mitto daa”atote baycho la”ate mitteenni hadhukkinni, babbaxitino yannanni daa”atturo owaante aate loosi qinaawinoha ikkanno gede assate roorenkanni, daa”ataanono xe`inokkita wo`ma owaante afi`rate dandiitannota xawisanno. Itophiyu hala`ladonna kiirotenni luphi yinoha daa”atote baycho afidhino daafira, Aliyyeenni, Wodiidoonni, Soojjaatoonninna Galchimi widoonni bobbahatenni hakko leellanno daa”atote baycho kalqete dagoomira leellishshuro “ Itophiyu hada hala`ladunnna haammatu daa”atote baychi noose gobbaati” yaatenni xawoho egensiisatenna danchummase wirro ijaarsate dhuka aanno yitanno amma`no noosita qummi assanno.
Kalaa Heenook, xa nooti yanna shoolunku Itophiyi ragira bunu yanna ikkitino daafira hakko noo daa”ato la”atenni, dagoomunnita kalaqamu jiro kalqete dagoomira tuqu xaadooshshira egensiisatenni diyaaspooru jawa qeecha fula noosita xawisanno. Daa”atote baycho la”ate hadhanno woyte turistete ogeessa adhite hadhuha ikkiro roorenkanni dagoomu giddo noo miinjanna kalaqamu jiro wo`ma mashalaqqe ikkadu garinni huwata dandiitanno gede assannota kulanno.
Daa”atiisaanote Qixxaawo Mageeshshite?
“Itophiyu Turistete Daa”atisaano Mittimmahu qaru illachi, gobba egennotenni, dandooshshunni, halaalunninna danchu wo`mu akatinni daa”attanno gede assate” yaannohu Qaru Borreessaanchi Heenook, Itophiyu gobbara dagganno daa”ataano baalateno ikko Itophiyu ilamara halaalaancho mashalaqqe aatenna iillishate qixxaanboommo yino. Konnira kayinni, maamaru giddo noorinna hundasiinni massagantannori 200 xibbi daa”ataasine umonsa qixxeesite aga’rte noo yino. Wolu kayinni, Turizimete Ministire hundaanni afantannori 500 xibbi gobbate giddo daa”ataasine nootano kulino. Konninni kainohunni, gobbansara dagganno diyaaspooroota danchu garinni owaante aate qixxaabbe noota egensiisino. Qixxaawonke afa dandiinannihu daanno wosina adhate xibbunni 30% anga ajinshe owaante aatenna adhate gumulo saaysa leellishshanno yino.
Gobbansara daggino diyaaspoorooti baalunku turizimete baycho doyte daa”attanno yaano ikka hoogiro, gobbansa woshshatto adhite konne leellansa calla addintanni galantannita ikkitinota kulino. Gobbansara daansa illachi qinaawinohonna sewoonniho yinannihu kayinni, mittu mittunku dhukinsa fajji garinni gobbate miinju kakka”anno gede assiturooti yino. Miinju wolqa noonsakki daga diyaaspooru daa gumu noote yitanno gede shiimunni caammansa fii`ratenni hattono xoxxoo hidhite quruuxatenni leellisha noonsa yee sokkasi saaysanno.
Mootimmate Qixxaawo Maa Labbanno?
Itophiyu Mootimma mitte miliyone diyaspoorira woshshatto Assini yanihunni kayse qixxaawo assanni noota xawsanni keeshshino. Konni handaari giddo nooti addi addi mootimmate uurrinshano noota xawisa dandiinanni.
Insano:- Woganna Turizimete Ministire, Amaaru Woganna Turizimete Biiro hattono Sidaamu Dagoomi Woganna Turizimete Biirooti. Diyaaspoorootu Itophiyu giddo noo turizimete baycho baala iille daa”atanno yine agarre hee`noonni. Albankeenni daani noo Arfaasa 11 aganira assinanni Cuuamate ayyaanira baxxinohunni, dhaggete Gonderi Quchumira ayirrinsanni daafira haammata daa”ataano dagganno yine hendanni. Konne lainohunni, wosina adhate ikkado qixxaawo assinoonnita ga`labbote qarrino xaadannokkita Amaaru Qoqqowi Woganna Turizimete Biiro egensiisino.
Amaaru Qoqqowi Woganna Turizimete Biiro Sooreessi Kalaa Xahir Mohamedihu xawisinonte gede, tayxe diro Gonderete ayirinsannihu Cuuamate Ayyaani mitte mitiimma nookkiha ha’risate qixxaawo assinoonnita coy`rino.
“Cuuamate Ayyaana Gonderete ayirrinsanni” yinohu Kalaa Xahir, ga`labbote wolquwa ledo hattono wedellu qooxeessinsa keere aga`ratenni lexxitino wolqa ikkitanno yino. Sooreessu, Amaaru daga, qooxeessinsara wosina rosamino garinni danchummatenni adhatenni owaante uytanno gede woshshatto assino.
Cancishaano gaamonni gawajjaminoha haammata qooxeessa wirro gatamarate loosi wo`naalsha assinaanni hee`noonnita kulinohu sorreessu, caabbichu wolqanna wole owaante uytanno loossa wiinamunni jeefisate loonsanni hee`noonnita xawisino. Gattino yanna giddo, dureeyye, qoqqowu daga, wole kaa`litanno uurrinsha ledo halamme wirro ijaarate looso wiinamunni jeefisatenni wosinaho injino qooxeessa kalaqate looso loossanno gede kalaa Xahir Woshshatto assino.
Bakkalcho Arfaasa 5 / 2014
