Abraham Saamueel
Sadaasu aganinni hanafe haammatu Itophiyu qachira arro ikkinohura baxxinohunni baadiyyete olliira heedhannori baatto loosidhe galtino dagara fooliishshote yannaati.
Togooti fooliishshote yanna qole Gannu, Cuuamme, jilunna wolootu ayyaanna hajo batidhanno. Tini fooliishshote yanna godo`lennitenna hagiirunnite. Wedellahonna seenneho hagiirru yannaati. Jajjabbu mannino wole yannanni roore hagiidhannonna godo`lanno. Gooyretenna hawadi agannara jilunna wole hajo heedhuro nafa hala`lado yanna uyne godo`linanni yanna di-ikkitino. Gate loosidhanni heedhe murgotenni hasaabbanno.
Tenne Gannu woy Mootichinke Iyyesuusi Kirstoosi ilama ayyaani lamalara olluu olluu ledo mininsara woshshame gobbansare, olliinsare hattono daanno diri daafirano hiitto assite laalchonsa lossa hasiissannonsarono qoleno eweli beetti ewili beetto adharaati yitanni hasaawanninna godo`le kaysanni waareete yannarano caaleho hasaawanno.
‹‹Gannu godo`lenni dihanqanno mootichu” yinannihu qole oossoteti. Gannu yanna arrooti. Tenne yannara oosote loosu duhani dinonsa. Irshu loosira disonkanninsa; saadano diallaaltanno. Tenne yannara laalcho gamba assinanni daafira saada diagarranni. Ikkinohurano, ooso Gannu godo`le godo`litanno woyte mine annunna ama hanqitannonke yite diwaajjitanno. Godo`le keeraanchimmatenni godo`litanno. Ashendu godo`lera seenne godo`lara fajjinanni gede, Gannu godo`lerano hatto oosote keeraanchimma uynanni.
Cooyinkera, Gannu godo`le baxxitinota assannohu arri yannara calla ikkinohura ikkikkinni ooso agana wo`ma burraaqqanno gede injitanno yanna ikkinohuraati. Mitto barra fooliishshi’rate addi addi ayyaanu barri no. Lawishshaho:- filsetaho yinanni ayyaanira Woxaawaajje 16 nna haaru diru soorrora ooso godo`litona yine ayyaanu barra saada annu woy godo`lete baaycho ha`ra baxannokki beetti agaranno.
Gannu widira hingummoro, Gannu godo`le addintanni baxxitannote. Tenne yannara Gannu ayyaaninna godo`le baadiyyetenni roore quchummate widira iibbitanni daggino. Addankanni haammatu budi quchumu widira reekkaminkunni dirra kiirantino. Gannu godo`le Budu Ispoorte giddo mitte ikkiteenna afamishsha uynoonnise. Gannu godo`le umose dandiitee tuqu xaadooshshira odoote buicho ikkitanni no. Godo`le umiseti wodhonna seeru noosete. Umiseti ogimmano noose.
Gannu godo`le ogimma, lophitanno ooso godo`litanno woyte mimmitinsa ledo haariimotenni ku`u ko`onne kissanni godo`late tunceenya kalaqanno. Mimmito guissanno; haariimotenni mimmito kissanno. Baxxinohunni, godo`letenni qeelantino gaamo qeeltino gaamonni mimmito haariimotenni kissanno. Qeeltinori qolte qeellete murgonni umonsa guissanni sirbitanno woy godo`litanno; faarsitanno.
Daanno Gannu ayyaana korkaata assine Gannu godo`le daafira mitore hasaanbummoro, Gannu godo`le lame gaamo gurcho baxxite xaaddanno budu godo`lete danaati. Lame gaamora taalo kiiro afidhino godo`laano hooggara dandiitanno. Mitte gaamo kiiro lexxite, wole gaamo kayinni ajjino kiiro amaddara dandiitanno. Ikkollana kayinni, hasaanbanni hee`noommohu Budu Ispoorte ikkite afamishsha afidhe uurrinshu giddo noota ikkitukkinni Gannu ayyaanira ooso godo`litanno godo`le daafiraati.
Mitte gaamo qiniitinni gura wido amadde, wole gaamo kayinni guranni qiniiti wido nooha amadde godo`litanno. Godo`lanno baaycho hawinohu godo`laancho “Basekki hasi`ri” yine hasiisiha ikkiro dullunni tafasi ganneenna basesi amadanno. Godo`lete yannara uynoonnisi qeecha fula hooginoha “Qeechakki difulootto” yine qorophishsha uynanni. Amaaru Qoqqowira baxxinohunni, Qollee gannanni bokko “Gannaho”yinanni. Dullu aliido gannanni wido shokkinoho.
Gannu godo`le tenne yannara yannoominseenna albi godo`lenni tenne yanna godo`le quchummate la`neemmo woyte baxxitanno. Ispoortete heewo giddora eessinoonni Gannu godo`le wodho garinni, dulla alira qolle kaaysa didandiinanni. Albi waro baaddiyyete godo`linanni woyte Gannu godo`le aana hasi`ni gede dulla alira kaaysa dandiinanni. Bokkotenni hasi`ni gede Qollee gana dandiinanni.
Xaa yanna Gannu Ispoorte godo’le, Lekkate kaase godo`line kaase eessinanni hoowe noosete. Budu godo`lenni kaayinni harinsanni xawi woy irshu baatto hattono lame qacce noohu hakku eo eanno baaychooti. Godo`le gumu noota woy qeelamatenni dukkisante sufanno.
Mitte gaamo Qollee dullu bokkonni gante eo eessituro ledonsa godo`litanni noo gaamo haariimotenni qassanno. Gannu godo`lera haariimmanni haariimotenni ku`u ko`onne xonanni godo`la noote. Wole gaamo wole gaamo ninke maayra xonnonninke yite koma diamadanno. Gannu godo`lera koma amada horontanni fokkote. Qeelaminohuno giirame qeelara wo`naalanno-ikkinnina haariimote xononni koma diamadanno.
Gannu godo`le gobbankera mamoote hanafantu yiniro borrotenni irkisantino taje hooggurono Kiristoosi ilamara albaanni hananfe godo`linannita kullanni. Xaa yannara qole baxxinohunni Kiristoosi ilama widoonni amadame diru dirunkunni iibbinshe ayiirrinsanni hee`noonni. Albi yannara saada allaaltanno ooso Gannu godo`le Sadaasu aganinni kaayisse Arfaasu agani geeshsha hattono hawadu ea geeshsha godo`litannota annuwa qummi assitanno.
Gannu godo`le xawo ikkitino wodhonna seeri dinose; Olluunni ollaa hattono quchumunni quchuma baxxitanno. Hasiissanno godo`litanno ooso kiiro wo`mituro dullu bokkonni Qolleee woy kaase labbannota albira qolte hadhanno gede gantanno; ku`uri wirro qoltanno. Godo`laano godo`litanni mimmito seekkite la`annokki daafira Qollee lekkate mereero e`urono lekkate ledo dullunni gantaranna lekka hiiqqate tunceenyi xaadara dandaanno. Togoo godo`le godo`laano gibbotenna gaancete widira soorritaranna mimmito faffaccara dandiitanno.
Mite mite yannara godo’le jeefote gibbo kalaqqanno daafira gawajjama iillitanno. Qolleeno jawaatu beeti ganiro ille gante hunate geeshshano iillishshanno. Godo`laano godo`litaanni giwantanno woyteno insa mereeroho e”e hay yaanno yooaanchi dino. Gannu godo`le yannara ka`anno gibbora annuwu oso`litanno-ikkinnina mereeroho e`e diaraarsitanno. Hattoo rosichino dino.
Gashshaanote yannara gashshaanninna gashshaanni galte hattono loosaasine mootoollensa su`ma guissanni woshshitanninna bokkeessitanni godo`litanno budu godo`le giddo mitte Gannu godo`leeti.
Gannu godo`lera qeeltino gaamo goconna anganni malawo (xajje) uyneenna ittanninna agganni, sirbitanninna boo`nitanni godo`lete xawo ola qeelte daggino olnto gede ikkitanno.
Xonama shiimmaada oosowa calla ikkikkinni gashshaanono ikko biilto xonnanni daafira mittore dilawanno. Xonanshotenni mittuno dihanqanno. “Gannu godo`lenni dihanqanno mootichu; Gannu godo`lenni borojjichunna moote dino” yinannihu tenneraati.
Gannu ayyaani kaimi seesi murgote buicho baadiyyete olliinni ikkirono, xaa yannara coy hakkiinni saino. Budunnino ikko yannoomitte doogonni godo`le ikko ayyaana iibbinshe ayirrinsannihu quchummate baxxinohunni Addis Ababahooti.
Konnira korkaatu, baadiyyete heedhanno dagara ayyaanu daafira ikkado huwanyo kalaqate foonqe noota buunxoonni. Baadiyyete olliira Gannu godo`le godo`la bushu rosichi gede assine kiirranni hee`noonni. Baadiyyete olliira albi gede budu godo`le gannano ikko wole godo`le xa tenne yannara agurantanni noota anfoonni.
Quchumu mereero hee`ranno manni nabbawatenna tuqu xaadooshshe ha’runsatenni mittu dagoomi budesi ayirrisa dancha ikkitinota huwanyo afi`rino daafira baadiyyete nooti budu godo`le tenne yannara quchummate giddo godo`lantanni leeltanoo.
Baara wido noo daga uminsa budira uytanni noo ayirrinyi luphi yiinoho. Xaa yannara gobbankera baxxinohunni, baadiyyete olliira noo daga budu annuwa ikkite heedheenna hajo la`annonsa bissa baadiyyete dagara huwanyo kalaqate assitanno loosi woffi yinoha ikkinohura alira dikaaysanno.
Konni daafira baadiyyete assinanni budu godo`le tenne yannara qiiddanni daggino. Ikkinohurano Itophiyu ilama baala tenne ayirrado budu godo`le albi gede assine basese qolate mootimmano dagano qechansa fula noonsa. Ninke sokkaati. Keerunni!
Bakkalcho Sadaasa 28/ 2014
