Abrahaam Saamueel
Mitte gobba miinjunna dagoomittete lophora rosu qeechi jawa ikkinoti xawoho. “Rosu lophote baalaho xintaho” yinannihu tenneraati. Rosu minira eate dirisi iillino qaaqqi rosu kaayyo afi`rate qoosso noosi.
Itophiyaho umihu rosu sani 1900M.Dirira albaanni roorenkanni amma`note uurrinsha ledo amadisiisaminoha ikke keeshshinoha ikkanna, baxxinohunni Ortodokisetenna Isiliminnu amma`no uurrinshara uynanni sa`noonni.
Konni gedenoonni yannaasinchu rosu diri (secular education) yinanniti boodu diri gedensaanni hanaffu. Riichaard Pankiresit Itophiyu rosi aana borreessino borro aana yannaasicho roso Itophiyaho 1924 M.Dirinni kayse rosaanote roso aa hananfoonnita kulanno.
Gobbankera yannaasichu rosi hanafaminkunni haammata diro kiirsiisirono, wole lophitino gobbuwanni keenne la`nanni woyte xaano rosu minira hadhinokki qaaqquulli noota addi addi tajubba xawissanno.
Rosu manchi beetti tiianna buqqee soorre dancha guma abbanno gede asse umonsa, maatensanna dagooma kaa`litanno ilama kalaqate qara coyeeti. Mitte gobba isilancho roso rosaanote shiqqishshannoha ikkiro, umiseta lophote doogo hanaffinota afa dandiinanni. Ikkado mannu wolqa kalaqateno addintanni dandiitanno.
Muli dirranni kawa mootimma rosoho addi illacha tugge loosa hanaffunkunni duucha fullahaano haammata yuniversitenni maassante fultanni no. Dhuku fajji garinni rosu minna iillishate widoonnino tenne yannara haammata rosu minna dagoomu qooxeessira ijaarsineenna rosu iilladimma buuxinsanni hee`noonni. Konnira, mootimma isilaancho roso iillado assa hanaffunkunni rosonsa danchu garinni rosse jawawa iillite addi addi baara widi gobbuwara loossannni umonsa, maatensanna gobbansano kaa`litanni noo qansooti kiironsa luphi yitino.
Ikkinohurano ninkeno Sidaamu Qoqqowinni Malga woradinni rosinsanni ikkado guma abbitino rosaano giddonni filame rosu kaayyo afi’re 11ki kifilenni kaayse laayinki digiresi geeshsha Turkete gobbara rosinoha; xaano Itophiyaho Turkete Embaasera Kaa`lote Uurrinshira (Aid Agency) laayinki Sooreessa ikke loosanni noo wedellichi ledo keeshsho assine gumanna woleho roso ikkannore haa`ne shinqoommona dancha niwaawe ikko`ne.
Su`masi Mogesi Mokkonnini Shaalla yinannisi. Ilame lophinohu Sidaamu Dagoomi Qoqqowi giddo Malga woradira Abbakke Dannawi olliiraati. Dirisi rosoho iillita 1-4 kifile geeshsha Abbakke Dannawu Umi Dirimi Rosu Mine rosino. 5ki- 8ki kifile geeshsha Wotara Rassu Uminna Laayinki Dirimi Rosi Mine rosino. Annisi 12ki kifile geeshsha rose insa lossara rosisinni xiiwe ha’ra higirono rosu horo aannotanna rosinsiro jawawa iillinannita seekke buuxinota Mogesi kulanno. “Ani`ya rosu mine dancha guma abbeemmotanna konninni woyyaawino rosi mine rosummoro kawiinni roorino guma abbe jawawa iilleemmota hede 9ki nna 10ki kifile Hawaasa Kaatoolikete amma`no Kombooni Rosi Mine e”e roseemmo gede assinoe” yee kulanno. Yinonte gede rosu mine e”e roseemmo gede assinoe. Koombooni Rosi Mine eateno eote fonqolo uyneenna luphiima guma abbe roso`ya hakko rosate dandoommo.
Kifilete uynanni roso seekke harunsummo gedensaanni xiinxallate yannate shae qixxeesse calli`yanna gaamote ikkine hashsha barra seekke xiinxalleemmo yinohu Mogesi Mokkoniinihu; 10ki kifile gobboomu fonqolira Amaaru afii ka`a baalantera (A) abbatenni shoole bixxille borreessiisino. “Kuni gumi shota gede daaynoha ikkikkinni jawa waaga baate, hashsha barra fooliishshi’rummokinni jawaate xiinxallatenniiti” yaanni coy’ranno.
“Kaayyonna kaarro anna annaho” yinanni yaatto gede, Mogesi rosunni jawaata beetto ikkino daafira isinna wolootu Sidaamu giddo ikkado guma afidhino rosaano ledo filame rosu kaayyo afi`re gatino rososi 11ki nna 12ki Turke Istaanbulete Quchumira Chirani rosino. 12ki kifile fonqolira xibbuunni 94 guma borreessiisino.
Uminna laayinki digiresi Gazaani Tepi Yuniverstera harunsinota xawisinohu Mogesi Mokkonninihu, luphi yino guma abbasinni kaa`laancho rosiisaancho (Assistant lecturer) ikke mitto dironna lee agana rosiisino.
Mogesi baadiyyete Malga Woradira Abbakke Dannawahonna Wotara Rassaho rosanno yannara mininsanni 2 saate doogo lekkasinni ha`ranni jawu qarri xaadannasi rosinotanna baatto loosidhe galtino maatenni ilamassinni duucha mitiimma saaysinota kulikkinni disaino.
Annisi noosi wolqa horoonsi`re rosiisasira murici`re kairono, saaysino doogo babbaxxitino guffa noota xawisanno. “Turkete rosu kaayyo (scholarship) afi`re ha`rummo wooyte Turketeno heeshsho qeelate baxxinohunni roso rosanni hee`reenna hattenne yannara Turkete mootimma galchate wo`naalshi noohura kaa`lono uurrituta jawa mitiimmanna qarru xaadinoe” yaanno. “Ane ledo rosu kaayyo afidhe hadhu rosaano Turkete noo kiphonni heeshsho rakko ikkituta agurte wole gobbara hadhu wooyte, ani qarramanni rosono uurrisummokkinni jifonna mitiimma ittissuekkinni sae techora iilloommo” yino.
“Roso rosanna xaadinoe qarrinna jifo qajeelshitenna jawaachishshe sa’inoe” yinohu, Mogesi Mokkonninihu; jifo jawa baychonna gumu noowa iillishshanno doogo ikkitinota kulino.
Illacha assine ha`neemmo doogo aana umo ganankeranna badhera qoltara addi addi jifonna mitiimma xaaddannoti ayerano haaro di-ikkitanno. Konnira albankeenni dayee danqara ikkanno coy hee`rirono taayse sa”ate wo`naalate ikkinninna badhera higa horontanni hasiissannokkita coy’ranno.
Layinki digire maassameemmo yannara xiinxallote borro (Research) loosanni jawa mitiimma sayioommo; goxano hoogate geeshsha iilloommo yinohu Mogesi; maassameemmota xiinxallote borro kalqete deerrinni adhamooshshu noota ikka noosihura babbaxxitino guffa sae kalqete deerrinni qarra tirtannota xiinxallo asse techo noommo basera iilloomo yino.
Qarru giddoonni cincine jawaante loosa jawa base iillishshannotano hasaawinonke.Jawaate albira calla ha`rano gede daafurikkinni irkisanni mulisinni baxxannookkiha iillinosi anna, Melkaamu yinanni jaalasi hattono tenne yannara Ameerikaho nooha Desta Dooroha galatummokkinni disaeemmo yaanni coy’ranno.
Wedellichu Mogesi, Turkete Gaaza Tepi Yuniverstera kaa`laancho rosiisaancho ikke mitto dironna lee agana rosiisi gedensaanni Itophiya daye Turkete Embaasera Viisu Dipaartmentera qara Manaajeere ikke loosino. Hakkiinni sufe xaa yannara Turkete korporeeshine ko”ordinineeshine Ejensera (TIKA) Woy (Turky Aid) yinannitera Aliidi Kaa`laanchonna Laayinki Manaajere ikke loosanni leellanno. Tini uurrinsha addi addi pirojektubba qixxeessite loosate mixo amadde milli yitanni noota qummi assinohu Mogesi; muli yanna giddo Itophiyaho olunni gawajjantino qoqqowubbara kaa`lo assatenna wole qooxeessubbano towaatate illacha tunge loonsanni hee`noonnita xawisino.
Turketenna Itophiyu jaaloomi seeda diro kiirsiisinoha ikkinota xawisinohu Mogesi; konni ka`ano lamente gobba jaaloomi mimmitu horo ayirrisino garinni kaajje sufanno gede loonsanni hee`noonni. Turkete Mootimma Itophiyu giddo noo wedellira addi addi qajeelsha uyte gatamartanninna rosu kaayyo uyte rosiisse maasiissinota kule, konni ka`ano haammata looso loosate pirojekte qixxeessite millimmo assitanni noota coy’rino.
“Xaa yannara Itophiyaho xaadinose oli mulenni jeefo afi`ranno gede Turke umise qeecha fultanni nootanna olu korkaatinni mitiimmate giddo noo miinji wirro luphi yaanno gede Turkete Mootimma Itophiyu qote uurritanno” yino.
Galchimmi wolquwa Itophiyu aana assitanni noo xiiwono Turke effidhe gibbannota kulinohu Mogesi, Galchimi wolquwanna miidiyinsa duduwannoha kaphu duduwo kalqete reqecci assate loosono loonsanni hee`noonnita xawisino.
Mogesi xawishshi garinni, Ameerikunna Galchimmi wolquwa Turke lophitannota gibbe duucha yannara agawa tugginota kule; Turke adhitino kaajjado qaafonni insa tuggino agawa bashshi yitukkinni giddooydi mittimma kaajjishshidhe Ameerikanna jaallasse saalfachishshino yino. Konnira, Itophiyuno gobbaydi wolquwara anga uyikkinni giddooydi mittimmansa kaajjishshe loossuro miinjaame gobba ikkitannoti huluullo dinoe yino.
“Turke Itophiyu gobba gede shaqqado di-ikkitino; kinnaame gobbaati. Ikkollana yannaasincho irshu looso harunsite tekinolooje horoonsidhe gobbaaydi anga la`ukkinni albitinna xa nooti Turkete Mootimma Turke dureette assitino” yino. Itophiyunniti haammata gobba shaqqado ikkitinohura jawaante loonsiro sagaletenni meessaneete dandaate qarrisannori dino yinohu Mogesi; daga baqqi assinenna kakkayinse tekinolooje horoonsi’ratenni sagaletenni meessaneete dandiine gobbanni dagganno qamade uurrisa dandiinanni; Konninnino Ameerikkanna jaallase qeela dandiinannita xawisanno.
Mogesi, Sidaamu seeda yannara xa`mi’ranni keeshshino xa`mo dawaro afidhanno gede baara wido heedhanno Sidaamu diyaaspooru dagoomi ledo kaajjado sharro assinota xawise, konni ka`a Sidaamu Mootimma dagate hasiisanno coyee wonshatenna danchu gashshooti qarri tidhammanno gede hattono miinjunni wolootu qoqqowi ledo taalo ikkanno gede assate kaajjine loosa hasiissannota kulino. Tenne xa loosanni noommo uurrinhsanna wolootu uurrishuwa ledo halamatenni konne haaro qoqqowo irkisate widoonni mixo amande loosate hasatto noota qummi assino.
“Mitu mitu wedellino tenne yannara Itophiyu diini ledo ikkite Itophiya diigate wolootta hunote wolquwa ledo halama agurte gobbate mittimmaranna miinju lophora iibbado wolqansa uyte loosa noonsa. Rosaanono, rosonsano shiimu gufichinni gufidhe badhera higgukkinni jifonna qarra qeelte jawa baaycho iillate jawaata noonsa” yaanno.
Mogesi Mokkonniinihu haammata rosaanora lawishsha ikkannoho; Jawaata beettooti. Addi addi jifo badhera qoltusikkinni qeele xa noo deerra iillino fullahaanchooti. Mogesira, Konni ka`anno kawii roortino kaayyo xaaddasira halchonkeeti. Rosaanono ikke addi addi loosi`ra bobbakkinoonni daga jawaantenna jifo hiitto ikkine sa`ne jawa baaycho iillinanniro isiwiinni rosse.
Isi loosino looso afi`rate hasidhiniro (Moges Mokonen Shala) yitine Google e`iniro roso uytannota xiinxallote borronna wole loososi afi`ra dandiitinanni. Mootimmano togoo fullahaano duucha noo daafira egennonsanna ogimmansa horoonsi`ra hasiissanno. Ninke sokkaati. Keerunni!
Bakkalcho Sadaasa 28/ 2014
