Abbebech Maatewoos
Gobba mitte jawa maatenni lawisantara dandiitanno. Mitte maate uurritino safo kaajjilli buuxamannohu hagiirru yannanni roore maatete qarru xaadanno yannaraati. Jifote batinyi mite mite maate shiqishanna mite mite kayinni xeertisanno. Laaffino safo noose maate giddo gawajjo kalaqantanno woyte maatete miilla mereero badooshshubba ille fushshite leeltanno, abbooshi’ra maaxantinowiinni fultanno, mimmitu aana qubbicho kaysa batidhanno, ooso tenne jifo kaa`lante mitimmatenni ka“atenni roore “May eessannoe” yitanna maciishshinanni. Jeefote hatte maate kaayyono diigama ikkitanno.
Wolu garinni kaajjado safo aana uurritino maatera jifote daa mittimmansa kaajjishshanno ikkinnina dilollongissannonsa. Badooshshubba heedhuro nafa yannate geeshsha agurte maatete miilla wo`ma illacha jifo sa`nanni furcho aana assitanno. Baalunku wolqasi fajjitu deerrinni sharramanno. Uwanna ka“a taalo beeqqite jeefote qarra sa`nanni woyte baalunku taalo hagiirraamma ikkitanno.Tini yanna Itopohiyu gobbate gede lowo geeshsha jifantino yannaati. Jifaanose halante fooliishsho hooltasera buqqissinonki duunna, oltinokki kinchi dino. Itophiyu kayinni oosose mittimmanni xaano kaajjite uurritino. Jifote batinyi oosose mittimma kaajjishino ikkinnina dishotisino. Wolquwase qineessite horonsidhanno gede korkaata ikkinose ikkinnina diqeelinose.
Kalqe baalantera afantanno Itophiyu daga diyaasipoorootu gobbanke manna hasidhino yannara gobbansa qote uurritanno ooso ikkansa buuxisiissino yine naaxxillunni coy`ra dandiineemmo. Mitu mitu Itophiya siatate ka`u yannara, wolootu Itophiyu halaale
kaphunni diwate ka`u yannara, gattinorino Itophiyu aana hasiissannokki xiiwo assate ka`u yannara, diyaasipooru daganke Itophiyu daafira yite mitimmatenni uurritino. Polotiku manni waalcho gangantino. Xawubba dirunni wonshitino, jajjabba uurrinshuwa heewissino, massagaanonnita sodhino poolise sharrantino, tuqu xaadooshshubba Itophiyu halaale hincilaallishshanno gede xiiwo kalaqqino.
Diyaasipooru daganke Itophiyaho ikkadda dippoloomaate ikkite gobbansa ayirrissino. Bayriidi haaroo`mate kofattonkera xawaqimmatenni uurratennino ale woxensa soyaatenni kofattote loosi rahanno gede dandiissitino. Gawajjantino dagankera danunna woxu kaa`lo assitino. Itophiyunniti gobbaydi soorro hasiissannokki xiiwonni jifantu yannara ittannohunni gatisse gobbansara uytino. Gobbansa tii“u gaadi xaadannose woyte dandiiturichinni baala albisaano ikkite dirantino. Dagoomu tuqu xaadooshshinni xaaddannonke jifo qeelate yannansanna egennonsa baattino.
Batinye kalqete gobbuwa diyaasipooru dagansa ledo kalaqqino kaajjitino waaxama gobbansa polotikunni, miinjunni, dippoloomaasetenninna dagoomittete widoonni lossate horo uytinonsa. Wodiidi Kooriy, Hinde, Chayinunna Mekisiko konnira dancha lawishshaati.
Kuri gobbuwa rossinota mannu wolqa afi`rate gobbansata gobbaydi soorro wolqa lossate, teessino gobbara gobbansa hajo poolise xiiwo gashshate, teknooloojete reekko assate, gobbansa hajo teessino gobbara gobbaydi poolise biso ikkitanno gede dandiisate, uduunnunna mannimmate irko gamba assate, rosu, fayimmatenna giwirinnu amanyootensa yannoonsate horonsidhinonsa.
Aleenni xawinsoommo gobbuwa diyaasipoorinsa dhuka woyyino garinni horonsi`rate dandiisinohu tantanantinonna keenantinota loosu hayyo harunsitannohuraati. Diyaasipoorootinsa gobbansa ledo noonsa xadooshshi sufaminoho. ikkitino yanna kaima assinoha dikkino. Hagiirruno ikko jifote yannara gobbansa baalunkurichinni irkissanno. Poolisetenni, seerunni, loosu harinsho giddo beeqqitanno. Woxensa gobbansa baanke giddo codhitanno gede assitanno, investimentetenni beeqqitanno, qarru yanna dagansara irko assitannore jajjabba uurrinshuwa safatenni kaa`lote su`minni dagganno mereero e“ate assootinni gobbansa wolassitanno, baatto loosidhe galtinoriranna aja daddalaanora egennote, teknooloojetenna woxu irko uytannore latishsha bilchaatisaano uurrinshuwa uurrissanno, baxxinohunnino roso, fayyimmanna giwirinna yannoonsate dandiitannore egennotenna teknooloojete reekko gumulatenni dagansaha heeshshote akata woyyeessate loossanno; kuni baalu hige fiixahonna baxillaanonsara assitanno kaa`lo gobbaanniiti.
Kuri assootubba gumulate wolqa gamba assa, mittu garinni loossa loosanna mixotenni massagama hasiissanno. Wolquwanke qooxeesuwatenna ikkitubbatenni fincanturo soorro abba didandiinanni. Hee`neemmo gobbara xiiwo kalaqate noonke wolqa laaffinota ikkitanno. Mimmito kaa`line rahotenni qaafatenni roore mimmito ashshiinshanna yannanke haafa gede sa`anno.
Diyaasipooru daganke kuri baala wodanchitannota hexxo asseemmo. Gobbuwansara heedhanno wole kaajjadda diyaasipooru dagawiinni rosicho adha dandiitannota ammannanni. Gobbansara bikka afi`rinokki baxille, gobbansanna dagansa dandiitannorichi baalunkunni irkisate uurritannokki hasatto noonsa. Konneno xawoho farcishiishidhino. Heeshshonsa kakkalo assate diramate geeshsha iillitino. Gobbansa “Ama gobba`newa mitte miliyoone ikkitine amme!” yiteennansa ooso`ya saada`ya yitukkinni kune daggino.
Xaano wirro woshshattonke ayirrissine dagginoonnihura umi`yanna Itophiyu su`minni galateemmo`ne. Dagginoonnihu mini`neraati. Ama`ne holge noosere baala shiqishshanno`ne. shiqishshanno`ne coy wo`ma ikka hoogara dandaanno. Kayinni amate mini mayinnino rooranno. Loosu minnara, daddalu uurrinshuwara owaante uynanniwa rossinoonni gedeeta rakkinonna yannaasincho ikkitino loosu hayyo afi`ra hoogginirono maala`litinoonte. Ama`ne mineetina hiitto yannoonsino yitine hedde ikkinnina allaggichu gede la`ine sa`inoonte. Manchu amasi minira maa asso yaanno ikkinnina diaaraawanno.
Gawajjantino qooxeessuwa towaattinara; daga`ne jawaachishinaranna irkissinara maganye yeemmo. Cancishaano HWHT daganke aana iillishshinota bikku noosekki barshenna shetto ille`nenni laine horontanni dila`noommo yitino kalqera xawo assitinanni gede hedisiisammo`nera baxeemmo. Turizimete iillo towaatte. Latishshu loossanke la`e. duuchunku aleenni kayinni ilama ayiddi`ne, fiixi`nenna baxillaano`ne ledo dancha yanna sayisse. Dadilleno hagiirreno taalo beeqqanke maate ikkanketa safo kaajjishshanno.
Dancha keeshshote yanna ikkito`ne.
Itophiyu oosose wo`naalshinni ayirrisante hegerera heedho!!
Kaaliiqi Itophiyanna dagase maassiro!
Bakkalcho Sadaasa 21 / 2014
