Itophiya gobbaydi diinna ledo halamatenni riqiwame ola ha’risanni keeshshinohu finqilaanchunna cancishaachu HWHT sa`u onte agannara Amaarunna Affaarete qoqqowubba horre amadatenni mannu lubbo, gobbate jironna jajju aana hala`lado gawajjo iillishino.
Keeraano doddolino; jironna jajjansa mulqe mininsanni darantanno gede assino. Tini cancishaano gaamo gobbate olanto wolqanni wo`munni wo`ma yinanni deerrinni goofo iillitinonsa, qafadantenna gattinorino horrite amaddino qooxeessuwanni fulte xooqqino.
Horraano gaamo sa`u agannara gobbate miinji aana luphiima gawajjo iillishshurono maakirote miinja insa hasidhanno garinni sarraaqa didandiitino. Gobbaydi dikkiranna uurrinshu loossa keeraa`mite suffino. Mootimmate tantano batinye gobbate kifillara uurrinshu owaantensa uytanni keeshshitino. Irshu loossa, laalcho gamba assate loosi, arrunniti gorsu loossanna wole latishshu millimillo wolaphitino qooxeessuwara hala`ladunni ha’rinsanni afammanni.
Ikkollanna cancishaano gaamo miinju aana hiitte gawajjono di-iillishshino yaa didandiinanni. Babbaxxino garinni miinja sarraaqate wo`naalsha assitino.
Aanchine miinja gotti assate loosono loonsanni. Diigantinore safote latishshuwa wirro gatamaarsa, owaante uytanno uurrinshuwa loosu giddora e`anno gedenna qaensanni darantino daga sufino garinni umonsa dandiitanno gede assate. Konnirano Itophiyu daganna ilama tii“u gaadira beeqqo assitunte gede techono kaa`lonna irko assa hasiissannonsa. Itophiyu daga qarru, caaccetenna hagiirru yannara egennammeemmo mittu badooshshu budinke kaa`lamate, mimmitoho hedatenna irkisamate. Xaano konne budenke leellinshammora hasiisanno.
Cancishaano HWHT gaamo horrite keeshshitino basera balaa gumultanni keeshshitinoti manchu beetti loosannota ikkitukkinni horontanni mannu surrenni hendannikkinna mannimmate qoosso xiiwanno assooteeti. Keeraano shaatenninna seenne siatatenni sa`eno dagate owaante uytanno uurrinshuwa lede mulqe, diigenna giireeti fulinohu. Gobbate gargarto wolqanni ganantenna qeelante fultu yannarano giiransa qiissi`rate assitinohu safote latishshuwa diigate.
Rosu minna, fayyimmate uurrinshuwa, faafirikka, horophillu fooliishsho, buussa, amma`note basenna woloottareno diigate. Konne baala assinohu daga bisunninna tii`unni gawajjatenna gobbate aana miinju xiiwo kalaqate hedenna illachishe ikkinota keeraancho surre afi`rinohura xawoho.
Cancishaano gaamonni ganantino jajjubba luphiima gobbatenna dagate jiro fushshinoonnireeti. Xaano wirro gatamarsate luphiima jiro xa`mitanno. Ikkirono diigantino jajjubba wirro gatamarsatenni daga rahotenni owaante afidhanno gede assa hasiissanno. Konne assate umi yawo adhitannoti mootimmate. Konnirano mootimma hasiissanno qixxaawo assate aana afantanno. Ikkolla ikkinnina iillitino gawajjo luphiima ikkasenni duuchanka mootimma calla duqqitara didandiitanno.
Ikkinohurano diigantinota safote latishshuwa wirro loosu giddora eessatenna darantino daga sufino garinni uurrisate assinanni loosira baalunku umisi qeechanna wolqa fajjitannosire assa noosi. Konni aana latishshu halamaano, amma`note uurrinshuwa, dureeyye, diyaaspoorunna wolootuno halamatenni ontaawo loome mittu manchira duha 50 mannira irra ikkitinota leellisha agarranninsa.
Giddoyditano gobbaydi gobbuwatano diinnanke qeelleemmohu umihunni olu basera assineemmo qeellenni ikkanna; wole mittimmanke kaajjinshe halamme gobbanke latisatenniiti. Diigantinore safote latishshuwa, fayyimmate uurrinshuwa, rosu minnanna faafirikka wirro gatamarsatenni, rosaanono rosa, amuwuno fayyimmate uurrinshuwanni owaatama dandiituro, loosu gobbaanni ikkitino qansootino loosinsa widira higa dandiituro hakka woyte gobbate giddo noo soqqamaanchono ikko gobbaydi baarigaari be`e yee saalanno. Itophiyu dagata bareende xaano buuxisiissanno. Konni daafira baalinke rosantinota mittimmanke kaajjinshe wirro gatamarsatenna darantinore uurrisate halama hasiissannonke.
Bakkalcho Sadaasa 21 / 2014
