Amsaalu Felleqe
Addis Ababa: IFDR Xaphoomu ministeerchi Dr Abiy Ahmedihunni massagantannoti Itophiyu ga’labbote wolquwa waaxonni cancishaanchunna horraanchu wolqa aana kaajjado qaafo adhatenni Soojjaati olu xawira jawa olu horo noonsare Zoobili ilaalla lede Arjo, Fokkisanna Booreni quchumma tenne lamalara diinunni wolassinoonni.
Wole widoonnino Gura Worqe qooxeessuwa wolassatenni Woldiyunni Meqele massitanno doogo bareedda olantonke huxxite amadatenni diinu furro furuqqo hooganno gede assitino. Tenne olu basera Dirre Rooqanna Sodomaho jawa olu horo afidhino quchummanna ilaalla diinu anganni wolassatenni waaxantinoti ga’labbote wolqanke Haarro quchuma higge gugguuffanni afantanno.
Wucaale olu basera kayinni Ambaasseli ilaalla lede Roobitinna Golbo, Worra- Baabbo woradira Miille Koticha, Habru woradira Kolbo, Merkaatanna Faaji qooxeessuwa wolassatenni olantonke Mersa quchuma iillate gugguuffanni no.
Kuri olu basera diinu aana adhinoonni kaajjado qaafonni diinu wolqa barbaadeessinoonniha ikkanna madidhinorinna angansa olantonkera uytinorino kiironsa haammatate. Meessiti gargarooshshu wolqa Mekaanayzidenna diilallote olanto waaxante adhitino qaafonni diinu jajjabba olu uduunnenna gongo’mishamaano haa’re millisannokki gede assatenni buluushshinanna gattino giggili amaddinore tugge xembe yite xooqate gadachantino. Ikkollana, “Juntu lame lamala giddo 500km xerembi’re xooqanna shinoonni” yaanni Itophiyu olu wolquwa Itaamaazhoore jeneraal Birihaanu Jula oyimbarra buuxisino.
Olu wolquwa Itaamaazhoore mootichi Jeneral Birihaanu Julihu, oyimbarra Gaashenaho qeelle assitino olanto ledo galatu pirogiraame assino.
Jeneral Birihaanu Julihu, kasagayinni Istayshi yaannohunni gaashina olu battalara qixxeessinoonni olanto galatate qixxaawo aana coy’rino garinni, olu hanafasira albaanni qeenfattanninna hecheemmo kaddanni noori daa’’atto leellishshanni keeshshitu cancishaanchu HWHT gaamo aguri galfatte yineenna macciishsha hoogansanni qoensa miqicho hiiqqante lame lamala giddo 500km xooqanna shinoonni yiino. Diinu hiiqqamino; qeelle suffino.
Madidhinore diinu qodhaano gamba assite wodhitinotano agurtensa xooqqinoha ikkanna; mulqidhino jajjano massite duuntinowa agurte lubbonsa adhite boonna bobbooddate xooqqanni afantanno. Diinu qarunni hasi’rannota Qoobbonni Woldiya massitanno doogo cunfoonninsa daafira fultanno doogo hoogansanni Gaashenunna Laalibelu widoonni murte ba’ara wo’naalturono meessi olantonni xooqqe fulate kaayyo diafidhino.
Diinu horre amade keeshshino qooxeessuwa teessaanono luphiimu kakkaooshshinni waaxantino ga’labbote bissa ledo ikkatenni diinu aana kaajjado qaafo adhitanni afantanno. Xaa yannarano duuchante olu basera meessi olanto diina eiwa e’anni barbadeessitanni nooha ikkanna; muli barruwa giddono diinu qodhaano keerunni mootimmate angansa uytanno gede woshshatto assinoonniha ikkanna gibbinori aana kayinni hasiissanno qaafo baala adhinanni hee’noonnitano Moootimmate komunikeeshine owaante xawissino.
Sa’u muli barruwa giddono albaanni diinunni wolassinanni dangoonni qooxeessuwanna albillicho gobba diinunni gatisate adhinanni hee’noonni qaafonni adhinanni hee’noonni qeelle lainohunni IFDR Gargarooshshu ministeere olantote dhuki gatamarshi qaru massagaanchi Leetenaal Jeneraal Baaca Debelehu, qeellenke hagiirre xawisate Meqelete xaando yiiti qaangannite.
Itophiyu ga’labbote wolquwa waaxo Mersanna Giraana wolassatenni alba higge gugguuffanni no. Itophiyu ga’labbote wolquwa waaxo Qoobbo olu basera albaanni Zoobili ilaalla diinu anganni wolassitinoha ikkanna Raayyu Aliyye ragaanni afantannore luphiima ilaallano wolassitino.
Zoobili Wodiidi ragaannino meessi olanto Gurra worqe qooxxeessuwa wolassatenni sa’u muli barruwara wolassitinota Woldiyunni Meqele massitanno doogo halashshite amadde Woldiya higge gugguuffanni afantanno.
Sa’u yannara Wucaale quchuma wolassitinori meessi olanto, tenne olu baserankura Wucaale worada, Wurgeessa, Libso, Giraana, Mersanna Kiille quchummanna Aliyye Wollo Harbu woradira afantanno ilaallano diinunni wolassitino.
harinsanni hee’noonni kaajjadu olinni diinu olu uduunnesino ikko mulqi’rinore adhe hiikkaannino milli yaannokki assatenni maxarranni hee’noonni.
Meessi olanto diina barbadeessitanni albaagge gugguuffanni afantannotano IFDR Mootimmate komunikeeshine owaante xawishshisenni egensiissino.
Itophiyu hiikkonni olirano qeelante diegentino. Qeellenkera kaima ikkinohuno hiittenne ilamarano Itophiya agarate dirantanno olanto bareendeeti.
Gargarooshshu olantonke gobbate ayimma xawishshaati. Itophiyu daga aggaxxitannote. Olantonke baattino kakkalonni Itophiyu mittimma roorenkanni kaajjitanni suffanno.
Bareende sammi yine uynanni ba’latto di-ikkitino; bareende kakkalamate gumaati. Bareende hudeno go’rono; qiidano iibbilleno dandiine afi’nanni qeelleeti. Konnirano bareedda olantonke xaa yannara duuchunku olu basera qeelle maareekkisiissanni Itophiyanna dagase naaxxissanni afantanno.
Bareedda olantonkenna daganke sharronni gobbanke mittimmanna ayirrinyi buuxisamanno. Duuchunku raginnino gobbanke amaddinoti jireenyu widira reekkamat mixo gumulantanno.
Itophiyu mittimma agarsiisate gobbate garagarooshshu olanto waatira ikkite wo’manti daganke assitanni noo irkono naandannita ikkaseno mootimma xawissino.
Bakkalcho Sadaasa 14 / 2014
