Amsaalu Felleqe
Shabbadiini woradira bunu laalchimmanna isilanchimma hattono hirranni waagino lexxasinni loosidhe galtinorino horaameeyyimmansa lophi yitanni dagginota woradu bunu, shaenna makimaanote latishshi borro mini egensiisi.
Woradaho bunu laalchonna laalchimma hattono isilanchimma bowirsate wo’manta paakeeje horonsi’ratenni loonsanni hee’noonnitano borrote mini sooreessi kalaa Eeliyaas Ayyelehu xawisino.
Woradaho tayxee dirinni bunu laalchimmanna isilanchimma ledannoha 1.14 miliyone bunu sircho qixxeessatenni buna hala’ladunni laashshinanni 26 olluubbara kaasate qixxeessinoonnitano coy’rino.
Buna laashshidhannori loosidhe galtinorino mittu mittunku gatensa mitto gootaara komposte/kalaqamu harishsha/ qixxeessidhanno gede assatenni garunni horonsidhanni laashshidhanno gede ogimmate irkono assinanni hee’noonni.
Amandoonnihu 2014 laalchu dirinnino woradaho haaro kaansanni bunu sirchira ikko albaanni laalcho aanni keeshshino bunira worate horonsi’nanni komposte 263 kume toone qixxeessinoonni.
Akkala bunu lekkano konni dirinni 48,0000 buna mukkinanni yine bandoonniha ikkanna; xaphoomunni woradu giddo 10,000 201 hektaare baatto aana buna laashshinanni. Konni giddonnino xibbuunni 40 anga ikkannohu dirosi 30 ale kiirsiisinonna laalcho aa ajinoha akkala buna ikkinotano borrote mini sooreessi kalaa Eeliyasi lede coy’rino.
Borrote mini bunu laalchi gobbaanni babbaxxitino makimaanote latishshi handaarinnino illacha tuge loosanno. Konnirano Afuduuda, barbare, kolishshonna waajjo makimaano, jaanjiweelonna wolootta makimaano hala’ladunni laashshinanniha ikkanna woradaho xaphoomunni 105 hektaare baatto makimaanote laalchinni diwantinote.
Kuri makimaano shiima baattonni hala’lado laalcho gamba assinannihura loosidhe galtinori noonsa baattora latissanno hala’ladunni mini giddo horonsi’rateno ikko dikkote shiqishshanni eonsa lossi’ra dandiitanno garinni laashshidhanno gede borrote mini kaajjadonna suffino irko assanni afamannotanna xaa yannarano 83 hektaare baatto makimaanotenni diwate looso loonsoonnitano sooreessu lede xawisino.
Woradaho tayxeehu laalchu dirinni xaphoomunni 8 miliyone, 590 kume kiilogiraame bunu laalcho gamba assate mixo’noonni. Konneno sasu garinni hallanyu maamarranni, loosidhe galtino maamarranninna hallanyootu dureeyyenni gamba assinanniha ikkanna; xaa yannarano 7 miliyone kiilogiraame buna yaano mixotenni xibbuunni 80 anga ikkannoha hayishshaminohanna janfala qixxeessinanniha gamba assinoonnitano kalaa Eeliyaasi qummi assino.
Gattinota xibbuunni 20 angano lamenna sase lamala giddo gamba assine gundanni yiinohu sooreessu; woradaho afantanno 22 buna luxubbanno industurranni mereerinni 21 buna luxubbanni afantannotano kule; buna gamba assa calla ikkikkinni isilanchimmatenni qixxeessano jawa illacha tunge loonsanni hee’noonni handaara ikkanna konni garinni 50% umikki deerra, 40% 2ki deerranna 10% ikkannohu kayinni 3ki deerra fulanno gede mixo tunge loonsanni hee’noonnita coy’rino.
Gobbankera daggino soorronni baxxinohunni bunu laalchimma aana loonsoonni loossanni jawa soorro dagginota kulinohu kalaa Eeliyaasi, bunu waagi albaanni hirranniwiinni lexxe tayxe dirinni 1 kiilogiraame 40—43 birri geeshsha hiramanni afamanno. Konninnino loosidhe galtinori laalchimmano ikkito horaameeyyimma lexxitanni dagginota coy’rino.
Bakkalcho Sadaasa 14 / 2014
