Qiddist Gezaheny
Itophiya agurte fultanno gede xiiwo assininsarono gobbate keeri ammansiisannoha ikkasinni heeshshonsa Itophiyaho assidhinota Hawaasi quchumira heedhannori Ameeriku qansichimma noonsa maate xawissino.
Ameeriku qansitte Richil Ayyeleti Itophiyu ilama ikkino minaannise Argaw Ayyelehu ledo Itophiya dagge heeshsho hanaffunkunni 16 dirra kiirsiissino. Tini maate Itophiyaho noo keeri ammansiisannoha ikkasinni Hawaasi quchumira heedhannohu Onte oosonsa ledooti.
Abeenezer yinanniha qaaqquullu kaa’looshshi mereersha fante fayyimmate qarri noonsare, babbaxxino korkaatinni maatensa hoogginorenna wole dagoomittete mitiimma noonsa qaaqquulle amadde lossatenna rosiisate danchummate loosi aana bobbakkino.
Uurrinshu xaa yannara 100 ale ikkitanno qaaqquullira wo’ma irkonna amadooshshe assanni afamannota dukko Richili coyidhanno. ‘’Itophiya dawumma yannara dancha wosina adhate amanyootenna baxille afi’roomma’’ yitannoti Richili; Itophiyu daga heeshshote akata rosatenni baxillunni heedhanni noota huwachishshanno.
Ameeriku Imbaase widoonni Itophiyunni fultanno gede assinanni hee’noonni luphiima xiiwonna mite mite gobbayidi miidiyubba Itophiyu daafira fincitanno sorote mashalaqqenna duduwinni lowo geeshsha dadillitinota coyidhanno. Hawaasano ikko fiixunna jaallansa heedhanno Addis Ababu quchumira ammansiisanno keeri noo daafira mininsa gede kiirtanno Itophiyira heeshshonsa assi’rate doodhansa egensiissino.
‘’Poletiku mancho ikka hoogummarono tenne yannanni Ameeriku mootimmanna Awuroppu gobbuwa balaxo uytanni afantannohu HWHTra ikkinota huwateemma’’ yitinnoti dukko Richili; Itophiyu daga huuro macciishsha hasiissannonsata huwachishshanno.
Baxxinohunni Ameeriku mootimma Itophiyu giddoyidi hajo aana wortino anga fushsha hasiissannonsata xawissino. Dukko Richili minaanni kalaa Argaw Ayyelehu isi widoonni; Ameeriku Imbaase widoonni Itophiyu giddo hee’ra waajjishshannota ikkasenni umo’ne gatisse yitannoti lowo geeshsha batidhino sokka heedhurono; hee’nanni hee’noommo Itophiyi Gobbayidi miidiyubba yitanno gedeeha di ikkino yino.
Itophiyunni Fushshannonkehu mittu korkaatino dino yinohu kalaa Argawu; roorenkanni kowiicho hee’ransanni keeraanchimmanna injoo macciishshantannonsata coyi’rinno. Ameeriku mootimma massagaano Itophiya giwate uurrinsha amaddurono; Ameeriku daga uurrinsha ikkitinokkita huwata hasiissanno yinohu kalaa Argawu; lamenti gobbuwa seeda dirra kiirsiisino dagatenna dagate xaadooshshi noonsata qaagiissino.
Ameerikuno ikko Itophiyu aana xiiwo kalaqate mite mite Gobbayidi gobbuwa mootimmansa aana xiiwo kalaqqanno jaalla batisa hasiissannonke yino. Itophiyu giddo heedhannori gobbayidi gobbuwa xaa geeshsha sorote piroppogaandiranna fulle yitanno sokkanni qeelantukkinni keeshshite Itophiyu ayimmara qeechansa fulansa xawise; konni aleenni gobbaanni afantanno jaallanke koyisatenninna keeru Ambaasaaddere ikkatenni qeechansa fula hasiissannonsata xawisino.
Ameeriku mootimma Itophiyu daga sa’’o xa’midhannotanna wirro lamente gobbuwa xaadooshshi jawaatanno yee hexxo asseemmo yino. Itophiyahonna dagasera noosi baxilli luphiima ikkasi kulannohu qaaqqinsa Adoonay Ayyelehu; mite mite gobbayidi miidiyubba sayissanno mashalaqqe kaphunnita ikkase xawise; babbaxxino qooxeessira heedhanno Itophiyu qansooti ledo xaadannotanna Itophiyu daga shaqqadda, hagiirraammanna tirote hedo noonsa daga ikkansa coyi’rino.
Bakkalcho Sadaasa 7/ 2014
