Amsaalu Felleqe
Cancishaanchu HWHT horraano gaamo Shewa Roobiti quchumira e’u yannara manchi beetti aana iillishshinokki barshe dino. Quchumaho 02 ollii teessaancho ikkitinoti Immahoy (moloksitte) 85 dirita gadachishshe seyaattinose. ’’Moloksimma’yano rakassino; maala’yano nasse’yano rakasiissinoe’’ yitanno.
Moloksitte yitanno garinni; cancishaanchu qodhaano quchuma horrite keeshshitu yannara hawarroote maganoho guweenyase iillishidhe, keere gashshie yite goxxinowa hashshu taalo mine kade hiiqqe e’e balaxe qawaade kare; hakkiicho ubbinowa heedheenna seyaatinoseta wi’litanni kultanno.
Ganatenna seyaatate agurina umisenkura hasidhu gede milli yaate wolqa noosekkita 85 diri geercho moloksitte aana togoo barshe iillishshino kakkachuulli wolootta aja keeraano qansootinke aana iillishshino barshe tii’’insalla afino.
Immahoy techo moloksimmase qoowe fushshite umose kolishsho shaashenni shabby assidhino. Moloksimma ayirrinyeho, ayyaanaame heeshshonni kalqennire agurtino maalise techo cancishaanonna kakkachuullunni rakasino; gordu heeshsho Shewa Roobiti quchumira 02 ollii teessaancho ikkitinoti Imaahoy Belayneshi (su’mase soorrinoonniti) 10 ooso ilte sunqidhinota ikkitanna xaa yannara dirise 85 ikkinosete.
Moloksitte yitanno garinni; cancishaanchu HWHT qodhaano Shewa Roobiti quchuma horrite amaddu yannara; ‘’hashshu taalo ikkanno yannara mine’ya qorqorri; ayeeti? yuummata fani mine mine yiie. Huurosi qaaqqi’ya huuro labbannohura suutunni kae waalcho fanumma. Albasi laumma woyte laeno diegennoommaho. Ei gedeennino mayratti waalcho qorqoranna rakke fanoottakkihu? Yee qawaadieta uwumma. Uwoommawa hee’reenna umo’ya, godowa’ya kakkadie.
Eeggatena shitootie; ama dinoheni; amate eeggaatina agurie yaanni uwoommawa hee’re isi kadannaenni huucci’rummasi. Isi kayinni mararaera agurranna ‘xa meyaatinna labbaahu ikkannota ikkino’ geercho hoo’lateno wolqa nooekkite biso konni garinni godo’lie. Anga’yano gane madiissinoe yitanno.
Shewa Roobiti quchumira leellite Imaahoyi hasaawissinori Itophiyu Pireesete Uurrinsha odeessaano buuxxino garinni; Immaahoy tenne yannara garunni uurrateno millisateno wolqa hooggino. Wodani gede millisate wolqase difajjitinose. Hakkonni aana gadachante seyaatamasenni geedhimmate bisinni nafa mundee du’nantinose. Gadachinshe iillinshoonnise bisu gawajjonni roore tii’’ise hiiqqamino. Geedhimmate bisise madi’rino; hasidhu gede angasenna lekkaseno milli assate shettote giddo no.
‘’Hakku manna lawanno moyichi konni garinni maala’ya rakasiise’’e; biso’yano gawajje’’e ha’rino; layinki soodono otootto’yanni mundee du’nantannie hossino. Bisi’ya millo hoogino. Xaa geeshsha xissichu ayirrino’’ yitinoti moloksitte Immaahoy Belayneshi; hallu taeenna badhese milli yaate qarrissinosetanna shumaadhanno yannarano xissichu macciishshantannoseta coyidhino.
Umisenni uurrite ha’rate qarrantinotanna wolu manni irkisanna shumasera ka’annotano odeessaanonke minise geeshsha hadhe buuxxino. Xaa geeshshano xaginaateno afidhinokkita kultinoti Immaahoyi; ‘’techora iillishinoehu Kaaliiqi albirano assi’rannoeta Isilla afino’’ yitanni hindiiddo qalxitannase kultanno.
Amaaru dagaa ledo shallagi’reemmori nooe yaannohunna Itophiya diiigate mudhe kainohu cancishaanchu HWHT qodhaano Amaarunna Affaarete qoqqowi horre amade keeshshi yannara assate agurranna hedate nafa ayirritanno barshe loosanni keeshshino.
Muli barruwa giddono IPU odeessaano harunsite loossino odoonni Semeen Shewahono hattonni cancishaanchu qodhaano gaamotenni ikkite seyaattinose geercho nootanna mitticho kayinni togoo barshe iillinsheennae qaaqqi’ya ille mayyaanni laeemma yite umose huntinotino qaangannite.
Bakkalcho Sadaasa 7/ 2014
