Qiddist Gezaheny
Ilama gibbote ledo giwansiisate balaxxe giddoydi ayimma soorrama hasiissanno yii Hawaasi Yuniversite pirezidaantichu borro mini sooreessi kalaa Ayyele Addatohu. Mannu ooso giddonni bunshete, babbadooshshunna gibbote laooshshe fushshine hoollummoha ikkiro ilama co’o ikkitannotanna mittimmanna jawaanteno heedhannota xawisino.
Kalaa Ayyele baxxinohunni Itophiyu Pireese Uurrinshara Bakkalcho Gaazeexi ledo assino hasaawinni; sirchunni, amma’notenni, ga’retenninna dangoonni raginni babbadamanna bebbeehama gobba jireenyunniwanna latishshunniwa iillishshannokkita kayse; Animmanna meessaneete woffi assine wole gotti assine la’nannihu ‘’Jallaagishanno laooshshi’’ mannu giddonni co’o yee fula hasiissannosi yaanno.
Animmanna sircho kiidhinanni ha’nanniha ikkiro ilamate giddo busha hedonna rumo kalaqantanno yinohu borrote mini sooreessi; meessaneete gotti assinenna ajinshe la’nanni laooshshi giddo komanna babbadooshshu kalaqamanno daafira tenne lamenta hedo giddonni fushshine hoo’liniha ikkiro ilamate mereero mittimma kalaqantanno; Mittu mittunku giddo nooti jawaata, lophote, mittimmatenna baxillu hedo lophitanni hadhannota xawisino.
Kalaa Ayyele xawishshi garinni; xaa yannara dagoomitte mashalaqqe qoolla jallaagishshanno hedo yineemmore babbadama, gibbonna giwansho, mimmito shaanna gosoomimma sirsate qara mereersha ikkitanni afantannoha ikkanna tini ikkito konni garinni suffannoha ikkiro mimmito ittanno ilama konninni aleenni batidhanni hadhannota coyi’ranno. Konni daafira horonsi’neemmori baalunkuri ilamate giddo baxille, mittimma, jawaantenna latishsha loosi’nanni gara kultannore hattono egennonna dhuka afi’nanni gara xawissannore ikka hasiissannonsata duu’re xawisanno.
Amadisiiseno tini mannu ooso giddo rumuxxitinoti mimmito xiiwate, gibbonna giwanshotenna babbadooshshu rumo hundinni hanaffe noo gashshootta giddo noota ikkiturono; yanna yannatenni roorenkanni rumuxxitanni kaajjitanni daggino yaanno. Xa kayinni ninke ilamate giddonni konne rumushsho buqqinse hoola hasiissannonke; buqqinse huna dandiineemmoti callicho doogono gatona yaatenniiti. Miicaminohu hee’riro miicinosiha gatona yaannoha, mereeroho co’o yitino keeraanchimmanna baxillu hee’ranno gede kaajjinshe loonsummoro tenne gibbotenna giwanshote rumudda gobbankenna ilamanke giddonni taysa dandiineemmo yaanno kalaa Ayyele.
Konni daafira xaano ikkiro gobba e’ino mitiimma giddonni fushshate qarunni hedotenni mittoo’ma hasiissanno. Mittimma heedhuro hiittenne hajono aana halama kalaqantanno, halama heedhuro gobbanke e’ino maqqaallonna shetto giddonni fushsha dandiineemmo yinohu kalaa Ayyele; Mittu Itophiyi su’minni mitte daga ikkine uurrinummoro gobbanke xaaddinose rakko giddonni fushshine lophitinotanna lattino gobba ilamate tareessa dandiineemmo yaanni huwachishinno.
Xaa yannara gibbonna babbadooshshe mannu wodaninni fushshine danchummate hedo kalaqate addi addi furchonni mashalaqqe uynanni hee’noommo yinohu kalaa Ayyele; konnirano qarunni ‘’Ilamanna Gibbo Giwansiisa’’ yaanno gaado fanne ilamate tenne hedo aana huwanyo kalaqate addi addi ba’re qixxeessine qajeelsha uynanni hee’noonnita xawisino. Hattono addi addi tuqu xaadooshshuwanna dagoomittete qoolla horonsi’ratenni surre soorritanno sokka amaddinota harammaadda borro xallinanni hee’noommo yino.
Sai diro Hawaasi quchumi giddo 1400 wedella qajeelsine ‘’Keeru Ambaasaaddere’’ yine quchumu gashshootira uynoommo yee; tayxe dirono 3000 ikkanno wedella babbaxxino qooxeessira qajeelsine mootimmate uynoommoha ikkanna mootimmano gobbate keeriranna mittimmara loossanno ilama adhite loosiissanno yee ammaneemmo; kunino ninkera jawa gumaati yino.
Jeefoteno kalaa Ayyele, ga’rete, amma’notenna sirchunni hattono poletiku laooshshinni babbadamme mimmito miinceemmo ikkito gata noose; laooshshu babbadooshshi noohano ikkiro mitto ikka hasiissanno hedo aana mitto ikkine kalaqantino mitiimma hasaambe tirre mimmitu ledo ayirrisama heedhanno gede assatenni gobbanke jiroo’mitanno widira iillisha agarantannonke yaanni qaagiissino.
Tini ilamano mittu coyi kaima seekkite buuxxe korkaatunni, loosunninna lophotenni ammantannota, dancha akatooma uddidhinotanna xeertisse la’’a dandiitannota ikka hasiissannose yaanni sokkasi saysino.
Bakkalcho Bocaasa 2, 2014
