Qiddist Gezaheny
Itophiyaho suutu suutunni dagate aana luphiima mitiimma iillishshanni afantanno fayyimmate qarrubba mereerinni mittu illete dhibbaati. Illate fayyimmate qarri aana assinoonni xiinxallo keeshshitinota ikkiturono muli yanna xiinxallo leellishshanno garinni; Mitte Miliyoone 760 kume ikkitannoti Itophiyu daga illiweeloota woyi la’’ate qarri noonsareeti. Kuri mereerinni 80 anga xibbuunni ikkitannori gargadha woyi xagisi’ra dandiitanni heedhennii la’’a dandiitannokkire ikkansa xiinxallo leellishshanno.
Ille xaginsanni uurrinshuwa kiiro anje, dagate kiiro ledo taaltinori illete xagisaano hee’ra hooganna illiweelimma woyi la’’ate qarra gargadhate assinanni sharro ajjinota ikka gobbate bati’ranni dayno illete fayyimma qarrira balaxote korkaatta ikkansa kullanni.
Konnirano mootimmateno ikko hallanyu uurrinshuwara illete fayyimma qarra baalunku raginni gatisate sharro assinanni hee’noommoha ikkirono xaano qarru hala’le leellanno. Illete fayyimma qarrubba roore anga kalaqantannohu balanxe gargadha woyi xagisira dandiinanni korkaattanni ikkirono tenne widoonni dagoomu huwanyooti ajinoha ikka qarra roorenkanni batissino.
Ikkollana dagoomu illete fayyimma daafira ikkado huwanyo heedheennansa illensa fayyimma agadhanno gede kalqoomu la’’ate barra diru dirunkunni Birra aganira illete fayyimma owaante uynanni mootimmatenna hallanyu fayyimmate uurrinshuwara hattono rosu minnara ayrrinsanni.
Tayxeha kalqoomu la’’ate barra ‘’Illenke agadhino’’ yaanno massagote qaalinni kalqoomu deerrinni 21 kki yannara Itophiyaho kaynni 20 kki yannara sa’u lamalara babbaxxitino qixxaawonni ayirrinsoonni.
Alarti hospitaaleno barra laisse CBM yinanni danchumma loossanno uurrinsha ledo halamatenni dirinsa 40nna hakkuyi ale ikkinonsa daga baatooshshiweelo Gilaakoomu woyi illete xiiwo buuxo assi’ratenni ayyaana ayirrissino. Illiweelimma woyi la’’ate qarri shotunni gargadha dandiinanni korkaattanni kalaqamanno. illiweelimma gargadhatenna dagoomuno huwanyo afi’re illensa fayyimma agadhanno gede ma loonsanni hee’noonni?
Dokter Selemoon Busahu Alarti Hospitaalera baxxino illete xagisaanchonna illete xaginaati goli sooreessaati. Isi yaatto garinni; Itophiyaho 1 Miliyoone 760 kume ikkitanno daga la’’ate qarri noonsareeti. Kuri me’reerinni 85 anga xibbuunni ikkitanno daga gargadha woyi xagisi’ra dandiitanni heedhe illensa hooggino woyi la’’ate qarri xaadinonsareeti.
Itophiyaho xa leellanno illiweelletenna la’’ate qarrira umi korkaata assine adhinannihu illete xaginaate uynanni uurinshuwa kiiro ajjinota ikkanna xa noo deerrinni gobbate 52 calla ille xaginsanni uurrinshuwa afantanno. kurino mootimmatenna mootimmannita ikkitinokkinna amma’note uurrinshuwa giddo afantannoreeti.
Illete xagisaano kiiro ajjinota ikka baxxinohunni luphiima kiiro noonsa daga ledo taaltannota ikka hoogano illiweelimmate qarrira jawa kora ikkitanno. Gobbate xaa yannara 170 baxxitinori illete xagisaano ; 298 Optaamikete nersooti, 54 Kataraakterete darte xagissannori hattono 520 Optometristootu woyi buuxo assite manaxxire hajajjannori nooha ikkanna kiironsa gobbate dagate kiiro ledo horontanni ditaaltanno.
Dokter Seleemooni xawishshi garinni; illiweelimmate qarra xagisate woyi gargarate assinanni sharro ajjinota ikkano gobbate leellannoha la’’ate qarra batissino. Baxxinohunni lophitanni noo gobbuwara roore anga fayyimmate owaante illacha assitannohu TB,HIV/AIDS, Shekkeerenna labbino shitanno xisso aana ikkasenni illiweelimma shitannokkita fayyimmate mitiimma ikkitinohura lowontanni illacha diuynanni.
Konni daafira illiweelimmate qarra gatisate xaphooma fayyimmate owaante ledo qineessine uynanni gede assate sharro assinanni hee’noonni. Konnirano diru dirunkunni kalqoomu la’’ate barra kalqoomunna gobbate deerrinni ayirrinsanni hee’noonni. Tayxehu kalqoomu la’’ate barrihu qaru illachi illiweelimmate aana dagoomaho huwanyo kalaqatenni illete fayyimma agarantanno gede assatenna yanna yannatenni ille xaginsanni uurrinshuwa ma’ratenni illete fayyimma buunxanni gede assateeti.
Konni gobbaanni mootimmannitinna sivilete uurrinshuwa illete xaginaati owaante halashshanna batinye ogeeyye qajeeltanni owaante aa dandiitanno injoo kalaqateeti.
Fayyimmate ministerera illete fayyimma teknikaale amaalaanchi kalaa Aklilu Haylehu isi widoonni xawisanni; Itophiyaho illete fayyimma lainohunni muli yannanni assinoonni xiinxallo dino. Illete fayyimma aana xiinxallo assinoonnihuno 15 diri albaanniiti. Tenne xiinxallo garinni Itophiyaho illiweelimma 1.6 anga xibbuunni ikkitanna xa noo xaphooma dagate kiiro ledo heewisiinsanni woyte luphiimate.
Tonaaonte dirra giddo assinoonnihu illete xaginaati hee’rasinninna xiinxallinoonni xiinxallo hoogasenni garunni Itophiyu giddo illiweelimmate deerra coyra didandiinanni. La’’ate qarra lainohunni kayinni 3.7 anga xibbuunni xa noo kiiro garunni afate labbanno xiinxallo assa hasiissanno.
Dagoomunniti heeshshote hayyo soorrama, taraabbannokki xisso lexxa, babbaxxinohu Teknoloojete guma angate bilbila horonsi’rate ledo amadaminohunni illete fayyimma aana ledote qarrubba kalaqantanno daafira illiweelimmanna la’’ate qarri xaa yannara noo deerrinni lexxara dandaanno. Xaa yannara gobbate nooha illete fayyimma qarra buuxateno fayyimmate ministere dagoomu fayyimmate inistituute ledo ikkatenni loossanni afantanno. ministere mixote e’’ora horote aana hosiissanni noohu konni alba noota xiinxallote taje soorrateeti.
Kalaa Aklilu xawishshi garinni illete fayyimma xaginaate uynanni gari xa noo dagate kiiro ledo ikkado di ikkitino. Gobbate Laynki deerri illete xaginaate uynanni uurrinshuwa baxxinohunni Kataraakte labbinori illete moora darre xagisate owaante aate dandiinanni uurrinshuwano 52 callate. Noorino roore anga afantannohu quchummate qooxeessiraati. Konni daafira ledonnire ille xaginsanni uurrinshuwa halashsha hasiissanno.
Fayyimmate ministere fayyimmate uurrinshuwara baxxinohunni Hospitaallate fayyimmate ogeeyye gaama qara loosose ikkasenni muli yannanni 78 Miliyoone birra fulo assine hirroonnire 53 ille darre xaginsanni Mayikiroskoppe iillishshino. Wolootu kaa’laano uurrinshuwa ledo halamatennino ledonnire illete xaginaati owaante uynanni uurrinshuwa minnanninna xaginsanni uduunne hirranni ogeeyyeno gaammanni hee’noonni. Kuni callu ikka hoogasinni umi, layinkinna sayikki deerri illete xaginaati uurrinshuwa halashshate fayyimmate ministere ledote looso aantete gumultannoha ikkanno.
Fayyimmate ogeeyye ledo amadaminohunni xaa yannara noori illete fayyimma ogeeyye kiiro dagate kiiro ledo heewisiinsanni woyte ikkado ikka hooggurono albi ledo heewisiinsanni woyte woyyaambe leeltino. Ikkollana xaano ikkiro kalqoomu fayyimmate uurrinsha wortanno keeno garinni ikkado di ikkitino.
Illete fayyimma ogeeyye kiiro lossate xaa yannara rosonsa jawiidi rosu uurrinshuwara harunsitanni afantannori no. Babbaxxitino kaa’laano uurrinsha ledo halamatenni rosaano kaa’lotenni ledote roso afidhanno gede sharro assinanni hee’noonni. Xaano ledote rosaano rosiisate mixo amandoonni.
Ille xaginsanni uurrinshuwa fayyimmate uurrinshuwanni ledote wolootu hajo la’annonsa bissanni halama hasidhannore ikkansanni fayyimmate ministere rosu ministerenni; Yuniversituwatenna babbaxxitino qajeelsha uytanno Kolleejuwa ledo halamatenni loossanni afantanno. illete xaginaati owaante halashshate widoonni wolootu fayyimmate owaante gede Hospitaallate giddo uynanni gede loonsanni hee’noonni.
Bakkalcho Birra 25, 2014 M.D
