Gobbanketa giddoyidi diinna rahotenni qeellle Itophiyu albisaanchimma buuxisa hasiissannota IFDR Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (dr) huwachishi. Ministirchu tenne coyi’rinohu Moolidu ayyaana lainohunni Isilaamu amma’no harunsaanora dancha ayyana ikkannonsa gede sokka sayisi yannaraati.
Tayixeha moolidu ayyaana ayirrinseemmo woteno kaaliiqi (Allah) soqqamaanchu Mehamedi widoonni kalqete uyino atoote hendeemmo ayyaana ikkinota xawisinohu ministirchu; konne ayyaana ayirrinseemmoti tini yanna moolidu balchooma addintanni hasi’nanni yannaati yino.
Sokkasi giddono, Moolidu ayyaana ayirrinseemmo wote manchi beetti wolootu manchi beettira assitanni sa’ino mararro qaaga hasiissanno yino.
Manchi beetti baattote aana hasi’rannohu, qaagamannosihuno danchummate soqqanshonniiti;Manchi beetti dancha owaante kayinni keennannihu woloottaho kakkalamate bikkinniiti. Owaante meessira uyinanni afansha dikkitino. Kakkalono baantanniha ikkirono wolootaho assate. Manchi beetti dancha owaante keenantannohu kayinni wolootaho baantoonni kakkalo bikkiniiti yaanni guwursino Dr Abiyi.
Moolidu ayyaani dagannita hee’rate hedo soorrino dancha owaante gede assine hendanni. Haaro mangiste huuronsanni abbitino daganna haaro gashshoote saffino mangiste moolidu giddo noo hornyuwa addintanni hasiissannose yinohu Abiyi; dhaggenna dagooma soorritanno owaante giddo hanqafinotano qummeessino.
Gobbankera xaaddino sase jifo rahotenni tire; hasi’neemmo Jireenyu gafira iillate qaru coyi kakkalotenni rigantino dancha owaante techonni aa dandaate. Gobbanke soorrora giddoyidi diinna rahotenni qeelle Itophiyu Albisaanchimma buuxisa hasiissannonke yee huwachishino. Dippiloomaasete widoonni xaaddinonke jifo halaalenna hayyo amande qeela hasiissannonke yaatennino ledino ministirchu.
Daga caacceessinohu heeshshote lupheenya ikkinota kayisinohu Dr.Abiyi; dagankera heeshshote aana xaaddino jifono woyyaabbino massagonninna dandootenni balanxe woyyeessa hasiissannotanna harunsineno qeela hasiissannota buuxisino.
Dr. Abiyi xawishshi garinni, kuri sasenta jifo qeelletennu sa”ate Sivileno ikko Olanto kakkalo noo dancha owaante aa hasiissanno. Duuchu ragi keerinna Jireenyi daannohu duuchunku dani jifo dani daninsanni qeelatenniiti. Mitte shiima bisu kifile xissantu eega fayyaaleessa mancho ikka di dandiinanni yaatenni sokkasi sayisino.
Jifo maatiro anfi gedensaanni tirranni hayyono hoodete. Kuri sasenta jifo tirate widoonni sase doogo ikkitote garinni horote aana hosiisa hasiissanno. Urde harancho yanna giddo qeelletenni jeefisa;maaronna beeqqisiisino hasaawa harisa, Miinju jiffanke tirtanno “macro na Micro” muro sayisa hasiissanno. Hiittenne jifora hiittenne yanna hiittenne hayyo horonsi’no? yaannoha massagaano hayyotenninna dandootenni bilchaatte rahotenni loosu aana hosiisa hasiissannonsa. Dagano qarruu ledo ikkikkinni tirranni waati widoonni uurra hasiissannonsa.
Itophiyu jifotenni calla sarraaqantinota dikkitino. Itophiyu hexxotenni calla di dukkisantino. Itophiyu kaayyo kuri lamente kaayyonni ittisantannotano dikkitino. Itophiyu kaayyo bikkantannohu ninke lamunku giddonni hiikkunnira loonsanni hee’noommo yaannohunniiti. Hexxosera loonsummoro hexose qeeltanno. Jifosera loonsummoro jifose jawaattanno. “Xawaabbu daannohu loonseennaati;tunsichu kayinni xawaabbu hoogasinni calla daara dandaanno.” Xawaabbu loosu,tunsichu laanfete guma ikkara dandaanno.
Hendeemmohu,coyi’neemmohunna loonseemmohu hexxonke aana ikkiro hexxonke adda ikkiteenna la’neemmo barri muleeti. Hendeemmohu,coyi’neemmohunna loonseemmohu jifonniha ikkiro kayinni jifonke diimmennitanna xeertonnita assitannonke. Doogote aana xaaddino diilallonna arrishshora yaadanno dodaanchi; xawo iillanno yanna seedisi’ranno. Medaaliyunniwa shiqinota hedanni dodanno dodaanchi kayinni xaaddinosi diilallonna arrishsho sa”anno dhuka giddosinni afi’ranno.
Techoo Moolidu ayyaana ayirrinseemmo wote “Kakkalotenni dukkisamino,daga soorrara dandiitanno dancha owaante aa” yaannoha Moolidu qara balchooma hedatenni ikkanno gedeno woshshattosi sayisino.
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Birra 11, 2014 M.D Hamuse
