Wocawaaro 20/2014 M.dirinni haaro mootimma sanfi yannara qoqqowu pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohu Wirro dooraminoti qaangannite. Tenne yannara coyi’rino garinni,qoqqowu balaxxino qoqqowubbaa ledo hettisamaancho ikkanno gede shiima yanna giddo loonsoonni loosi gummaamo ikkirono.aantete Ontu dirira ammante doodhitino dagara ammanamme loosatenni jawaatanna kaajjado qoqqowa ikkanno gede loonseemmo yiino.
Daga hasidhannore poletiku xa’mo, danchu gashshootinna miinju, dimokiraasete harinsho beeqqora garunni massagatenni dagate horonsi’raanchimma lossa; garimale ikkitinotinna kalaqantanno xiiwo heedhanno yannarano amaalamanni massagatenni haaru qoqqowi albaanni noori ledo taalonna lawishsha ikkanno gede assino.
Qoqqowu investimentete, ga’labbotenna turizimete handaarranni woyyaawinoha ikkanno gede; wole hanqafa ikkinnina xiiwannokkiha; albisanna wolootaho lawishsha ikke Sidaamira calla ikkikkinni Itophiyahono daannore baala beeqqe woyyeessanno gede asse massagatenni qoqqowu haaru amaale mini aantanno dirra qoqqowo massaganno gede qoqqowu pirezidaante asse mootoonsino.
Kalaa Desti Ledamohu tenne yannara coyi’ranni; ayirrado Songaafitte; ayirraddu amaalete mini miilla; wo’munkunni alba asse baala Sidaami dagara soqqamate aneno ammantine; Sidaama xa noo xa’mo qolanno yitine uyitinoonnie kaayyora wodaninni galatammora baxeemmo. Tini kaayyo Kaaliiqi fajjonnino ikkitinohura Kaaliiqira lowo galata shiqisheemmo.
Sidaami daga saiha lame diro roorenkanni dagate albaanni uurre massagummo yannara massago’ya ammante; halante; amaale adhite massagante Sidaama xa la’nanni gedeeha; halchosino wo’mitinoha, geinoha, miteekkeno albillicho amaalammanni xeinore wonshi’nanni gedeeha; Itophiyaho dancha macca ikkanno gede assate injoo kalaqinoeho.
Doorshaho shiqummo yannarano shiqoommo doorshu qoqqowira danchu albinni; dancha huuronni; mitte huurono wole karsantukkinni huurose uyte massaginke yite soqqitinoe dagano xaphoomunni wodaninni galateemmo.
Jireenyu paarte kawiinni hanaffe gobbate geeshsha saiha mitto diro roorenkanni ledo loonsanni keeshshinummo yannara ane massagonni Sidaami qoqqowi giddora dayinohano ikko wolootu qoqqowubbanni ledo irkisammanni ha’nummo doogonni xaphoomunni jireenyu Itophiyu giddo rumuxxara loonsoonni loossa baalante widoonni bilchaatu gumi leellino daafira lende kaayyo uyineenna konne qoqqowo albaage sufiro Itophiyu heedhanno hattono aantino lopho abbate mittimmatenni gobba ijaarsinanni alba qole sufate; Sidaami qooxeessira kayinni baxxino garinni dagate xa’mo qolate dandaannonna ikkadoho yite ammante mootimmate shiqishshinoe daafira Jireenyu paarte wodaninni galatammora baxeemmo.
Aantanno onte dirrara dimokiraasete, miinjaho, dagoomittete, farcotenna ga’labbote ragaanni hala’ladda loossa gumulate mixi’noonni. Anfinte gede ayirrado Sidaami daga seeda dirrara umise umose gashshate qoqqowo ikkate sharrantu yannara guulcho hajo lame hajooti sharrote kakkayissinoseti. Mitticho Sidaami daga egennotenni, afi’ratennino, afatennino ayeennino xe’ukkinni wolaphate hexxo assidhino daafira su’mise hawama geeshsha maafante keeshshitinotanna gashshootu riice Sidaama gimboola diwe keeshshiisheenna sa’noonni yanna ikkitanna Sidaami taalleenyira; wolootu daga, dagoomunna manni ledo taalo la’’amatenna ayirrinyeho umisi hajo umisi gumu’late ikkino daafira tini poletiku illachinni la’nanni woyte jawa laalaateeti. Konni daninni saiha mitto diro wolootu daganna dagoomi ledo taalo la’’amanno gede ikkino yannaraati hee’noommohu. Sidaama woshshikkinni sa’’anno miidiyi mitte lamala giddo dino yaa dandiinanni. Sidaamu yaa tenne yannara Itophiyu giddo agurranna gobbaydi waajjuulli nafa macciishshitinohunni ka’e Sidaama afa hanaffino yeeti hedeemmohu. Tini be’ro laalaatisiissunketi poletiku xa’mo deerru deerrunni higganni noota leellishannoho. Ikkeennano kayinni Sidaama yaannoha Itophiyaho heedhanno daga.dagoominna manni, qaaqqu baalu afa geeshsha Sidaami su’ma gotti assanno garinni kaajjinshe alba qolle loonsanni sunfanni.
Kuni ikkara dandaannohu mitto widoonni qooxeessinkera noo amanyoote agarre; ga’labbonke agarre; ikkitonke biifisi’ne; biifino qooxeessa wolootu ninke afannonna danchummatenni la’’annonke gede assannonke amanyotinni leellineemmo gede ikkitanna wole widoonni noonkere reqecci assi’ne woluno daa’’atanno gede; hawannokkki gede meessaneete hiratenniiti ikkannohu.
Wole widoonni kayinni daganna dagoomu ledo hee’rannonke fiixoomi ta’e gattino giddicho gede ikkikkinni daanno wosina danchummatenni adhine; ninkeno roduuwa ikkino xaada hasi’noommo daganna dagoomiwa marre miinji’ne; fiixooma kaajjishi’ne mimmitu ledo noonke dancha xaadooshshe kalanqenna kaajjishi’ne mitteenni lophatenna gotti yine leellate ha’nannita seekkine amada hasiissanno.
Loonsanni hee’noommo harinsho giddono dimokiraasete ikkito heedhanno gede; mimmitu ledo noonke xaadooshshinni sa’inoti heedhuro hasaanbe tidhinanni harinsho heedhanno gede; cancama, billaallanna mimmito itama saalfachishshannota ikkitinota seekkine anfe giddo nooti addi addi hasattonnna hedo heedhuro gutu ba’re kalaqi’nanni may xe’u may sa’u yaannoha amaalamanni Sidaami kiri’mi yino garinni mimmito macciishshinanninna halammanni ha’neemmo ikkitono kaajjite suffannota ikkitanno.
Albaanni sa’uta daganketa sharrote dhagge garunni borreesse maareekke amada hasiissanno. Haaro dhagge loosa noo gede heedheennanni dhaggenna dona maareekkate widoonnino jawaata looso loonsate amandoonni mixono gumaho soorinanni diro ikkanno, amadisiisaminohunnino Sidaami sharro saiha 130 dirira jawa waaga baantoonniha ikkasenni, haammatu manninke lubbonsa hoogino hajono ikkitinohura tenne dhagge malaatunni irkisa hasiissannohura Sidaami daga sharrote dhagge leellishshanno sumuda (hawulte) aantanno dirra giddo lonsanniha ikkanno.
Sidaami mittimma diigate kaima ikkitanno hajo seekkine, fixxine badatenni mittimma kaajjishi’ra hasiissanno. Xaa geeshshano la’noonnihunni mooru, gosoomitte, mootimmatenna addi addi garinni seerimale doogora hosa ikkitinota bandoonniha ikkanna togoo ikkitonna assoote hunate sharrammanni. Roduuwu qoteho hudi’re hee’reenna, meessi amanna anni addi addi gawajjonni amadame hee’reenna afi’nani galle honseno marranniwi nookkita ayirradu amaalete mini miillano seekkine anfeemmo yee hedeemmo. Moorunna gosoomitte heedhannokki gede effi’ne jirsa karatenni Sidaami mittimmanna latishshu roorte kaajjitanno gede illacha tunge loonsanni.
Qoqqowu giddo duuchu handaari latishsha halashshatenni; buxima ajishatena laalchimma lossatenni daganke miinju wolqansa lossidhanno gede jirote buicho seekkine bandoonni. Konni garinni baxxinohunni giwirinnu handaarainni laalchimma lossate; yannaasincho hayyonni irkisate illacha tunge loonsanni. Hala’lado loosu kaayyo kalaqateno industiretenna manufaakcheringete handaarra halashshate loonsanni. Industirete paarukuwa giddo noo addi addi faafrikkara hasiisanno laalcho hala’ladunni latinsanni shiqinshanni gedenna loosu kaayyono hakko bikkinki kalaqantanno gede loosate noota jawa wolqa garunni horonsi’nanniha ikkanno.
Konni gobbaanni owaante, turizimenna wolootano Sidaami giddo noonke injoo baala garunni horonsi’ra hasiissannohura jawa illacha tungoonnireeti. Aantanno onte dirrara Sidaami giwirinnu massagannowiinni industire massagganno widira reekkate mixo amandoonni.
Safote latishshuwano hattonni halashshatenni Sidaama owaantetenni, industiretenni, turizimetenni, investimentetenni doodhinanniha assate kaayyonke garunni horonsi’ne loonseemmo yaanniiti coyi’rinohu pirezidaantichu kalaa Desta. Sidaami daga qoqqowunni tantanamate kawa saihu mittu diri giddo addi addi handaarranni maala’lisanninna wolootahono lawishsha ikka dandiinanni gumma maareekkisiisa dandiinoonni. Konneno albillicho kaajjinshe sufisatenni Sidaama harancho yanna giddo miinjunni heewisamaancho assateno Sidaamu baanke uurrisatenni jawa looso loonsanni hee’noonni. Amandoonni mixo baala garunni gumulateno daganna haja la’annonsari baalu annimmatenni beeqqitara hasiisanno.
Wole widoonnino Sidaamu budu mereersha minnanni gede Addis Ababu quchura 13 kume kaare bayicho uyinoonnikeha latisatenni daganke bude garunni latisatenni gobboomunna kalqete deerrinni egensiisate loonsanni. Ilamate sa’’anno dona worranni ha’nanniha ikkanno. Konni garinni Sidaamu umisi umosi gashsha yaa umisi jironni horonsi’rate yaate. Looso kalaqatenni dhuka kaajjishano daganke gumaamo assitanno. Dagoomitte handaarrannino daganke horaameeyye assate jawa illacha tungoonnita xawisino.
Qoqqowu giddo duuchunku handaarinni loosate amandoonni mixo garunni gumulateno mootimma noose injoonna jiro garunni horonsidhannoha ikkanna dagate bissa kayinni woxunni, wolqatenni, egennotenninna amaaletenni halantanno gede sokka sayinsoonni.
Bakkalcho Birra 4, 2014 M.D Hamuse
