Bonga: Wodiidi Galchimi Itophiy daga dagate huuro harisate mootimmate widoonni noo fajjaaleessimmanna kakkaooshshi gobbanke giddo halaalanya Federaaliiziimete amuraate diriirsate noo mudhaanchimma leellishannoho yaatenni Itophiyu Pireesete Uurrinsha hasaawissino Bongu Quchumi teessaano xawissu.
Bongu Quchumi teessaancho ikkinohu Jimmu Yuniverste Fayyimmate Inistiituute rosiisaanchi Kalaa Kifile Woldemikaeelihu xawisino garinni, daga kayissino xa’mo daga umisenni dawadhitanno gede fajja yaa halaalanya federaaliiziime amuraate leellishannoha ikkino gede xawise; dagate dimokiraasaawe qoosso ayirrate malaate assine adhinannihono yiino.
Kalaa Kifile Woldemikaeel, xawishshi gede, “soorrote mootimma biilloonyeho daggu kawa Sidaamunna Wodiidi Galchimi Itophiy daga dagate huuro hadhino. Mitte gobba giddo halaalanya federaaliiziime no yaate mereero ea nookkiha dagate xa’mubba dawaro afidhuronna daga doodhitinohunni gala dandiiturooti. Kuri dagate xa’mubbanna qoosso 27 dirira fugantinoha ikkirono soorrote mootimmanni tumo afidhino” yiino.
Sai 27 dirira gobbankera su’mu federaaliiziime calla noo gede coy’rinohu Kalaa Kifile, daga sannate kuusantino xa’mo heedhuserono xa’mo macciishshe tumo qolannohu nookkiha keeshshitino gede xawisino.
Woluno hedosi uynohu Kafu Latishshu Maamari Pirojekittete Handaari Sooreessi Kalaa Xilahun Teshoomehu isi widoonni, Wodiidi Galchimi Itophiy daga dagate huuro harinsho gumi geeshsha dagate hasattonna qoosso ayirrisantinoho. Dagate huurono gobbanke halaalanya federaaliiziime amuraati reekko hanafase leellishannoho yiino.
Wodiidi Galchimi Itophiy daga dagate huuro harisidhanno gede mootimma murase daga ayirrissinota ikkitino gede xawisinohu kalaa Xilahun, konni albaanni kullanninkehu federaaliiziimete amuraatinni galleemmo gede ikkirono daga hasidhannohunni massagamate, yoonna farco afi’rate xa’mubba higgannose gedenna loosu kaayyo kalaqantannose gede xa’mo shiqishidhanni keeshshitinohano ikkiro tumo afidhukkinni soorrote mootimma geeshsha keeshshase xawisino.
Dagate huuro kaayyo soorrote mootimma daggu kawa dagginoteno yiinohu sooreessu, Itophiyaho ka’anno tantanotenna politiku xa’mo keeraancho doogonni tira dandiinanni gede jawa rosicho aara dandaanno rosichooti yiino. Xaphooma daga kayissinoti qoossote xa’mubba higganni noo gedeno huwatoommo yiino.
Bongu Quchumi teessaanchi wedellichu Haaylu Gezzanyihuno, “dagate huuro Wodiidi Galchimi Itophiy daga hagiirsiissinote. Dagauydhino huuronnino haaru qoqqowi safamanno gede murroonni. Kunninnino daga mootimma ammantanno ikkino” yiino.
Woleno Bongu Quchumi teessaancho Dukko Worqineshi Woldemariyamit, sannate ka’anninna xa’mantanni keeshshitino xa’muwa sasu diri giddo tumo afidhanni no. Gobbankeno halaalanya soorrote doogo aana noo gede huwata diqarrissanno yitino.
Itophiyu daga 27 diri gedensaanni huurose moorantukkinni doodhitino mootimmanni massagamate kaayyo afidhinono yitinoti teessaancho, soorrote mootimma sasu diri giddo Sidaamunna Wodiidi Galchimi Itophiyi daga xa’mo qolase galatisiissannota ikkitino gede xawissino.
Addisu Adoola
Bakkalcho Birra 4, 2014 M.D Hamuse
